Merenkulun vihreä siirtymä edellyttää systeemistä muutosta

Suomen Akatemian rahoittama Gyroscope-projekti on ollut nyt käynnissä lähes kaksi vuotta. Tänä aikana on muun muassa kerätty dataa niin kirjallisuudesta kuin tekemällä haastatteluja ja järjestämällä työpajoja. Lisäksi tutkijat ovat osallistuneet useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin, joissa he ovat esitelleet projektia ja tutkimustaan. Useampi tieteellinen artikkeli on myös työn alla tai jo valmistunut.

Järjestimme Gyroscope-projektin Teams-muotoisen väliseminaarin 25.11.2024. Väliseminaariin kutsuttiin kaikki hanketta valmisteluvaiheessa tukeneet tahot, jotka koostuivat niin viranomaisorganisaatioista kuin erilaisista etujärjestöistä. Tarkoituksena oli esitellä, mitä hankkeessa on tähän mennessä tehty, suunnitelmia tulevasta ja kuulla kommentteja ja kysymyksiä hanketta valmisteluvaiheessa tukeneilta sidosryhmien edustajilta. Väliseminaari pidettiin kaksikielisenä siten, että tutkijat esittelivät tutkimustaan joko englanniksi tai suomeksi.

Väliseminaarin aluksi projektin johtaja Toni Ahlqvist Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta esitteli lyhyesti projektia. Tämän jälkeen vähintään yksi tutkija jokaisesta projektin viidestä partnerista piti esityksen. Väliseminaarin ohjelma oli seuraavanlainen:

Janne I. Hukkinen, Helsingin yliopisto, Ympäristöpolitiikan tutkimusryhmä: Merenkulun polttoaineiden kestävyysmurros edellyttää koko energiajärjestelmän murrosta

Sami Vikkula, Helsingin yliopisto: Cost benefit analysis of alternative fuels in the maritime industry (working title) and finishing of previous articles

Patrik Kauppi ja Emilia Luoma, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus: Kohti kestävämpää merenkulkua: Tarkastelussa päästövähennyskeinot ja erityisesti vaihtoehtoiset polttoaineet

Sunil Basnet and Raheleh Farokhi, Aalto Yliopisto: Managing risks associated with the green transition: focused on autonomous ship technologies and winter navigation

Ville Lauttamäki, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus: Transitiota tai transformaatiota? – huomioita merenkulun kestävyyssiirtymästä

Väliseminaarissa pureuduttiin muun muassa siihen, miten merenkulun polttoaineiden kestävyysmurros edellyttää koko energiajärjestelmän murrosta. Sen saavuttaminen vaatii systeemistä muutosta ja yhteistyötä laajasti eri sektoreiden välillä. Lisäksi, jotta voimme saavuttaa aidosti kestävän meriliikenteen vihreän siirtymän, tarvitsemme kokonaisvaltaista tarkastelua. Se edellyttää niin taloudellisen, sosiaalisen kuin ekologisen kestävyyden huomioimista. Ekologisessa kestävyydessä on kuitenkin huomioitava ympäristövaikutukset laajasti, jotta emme päädy vain siirtämään ympäristövaikutuksia paikasta toiseen. Toisaalta väliseminaarissa tuotiin esille, miten merenkulun kestävyyssiirtymää käsittelevissä raporteissa laajemman toimintaympäristön muutos on yhä melko kapeasti esillä ja keskiössä on lähinnä polttoaineiden vaihtuminen. Olisi kuitenkin tärkeää pohtia kriittisesti, pystymmekö tuottamaan uusia polttoaineita kestävästi kaikkeen tarpeeseen ja voimmeko saavuttaa aidosti kestävän vihreän siirtymän ilman, että vähennämme myös kulutusta. Väliseminaarissa kuultiin  kommentteja ja kysymyksiä sidosryhmien edustajilta ja saatiin aikaan keskusteluakin. Erityisesti vihreään siirtymään liittyvät riskit ja kokonaisvaltainen tarkastelu kiinnostivat. Tästä meidän on hyvä jatkaa.

Teksti: Emilia Luoma

Haasteista mahdollisuuksiin: Digitalisaation moninaiset vaikutukset logistiikkasektorilla

KymVake -hankkeessa järjestettiin lokakuun lopussa logistiikan digitalisaation liittyvä sidosryhmiä osallistuttava työpaja. Digitalisaatio on nykypäivänä noussut koko yhteiskuntaa läpileikkaavaksi teemaksi. Tietoliikenne ja tietojärjestelmät sekä logistiikka ovat hankkeen osa-alueita, joten teemasta oli tärkeää  keskustella aiheeseen liittyvien sidosryhmien kanssa. Mukaan saatiin laaja-alaisesti alueella vaikuttavia eri osa-alueiden osaajia. Osallistujia oli niin maa- kuin merilogistiikan puolelta, joka takasi kattavan keskustelun aiheen eri näkökulmista.

Työpajassa keskusteltiin ja pohdittiin logistiikan digitalisaatioon liittyviä erilaisia haasteita sekä näihin liittyviä harjoittelu- ja yhteistyömahdollisuuksia. Keskustelu oli runsasta ja mielenkiintoista. Eri sidosryhmät pääsivät kuulemaan toistensa näkemyksiä ja pohtimaan asiaa kollektiivisesti. Aiheesta nousikin monia erilaisia näkökulmia esiin, riippuen millä logistiikan sektorilla keskustelijat toimivat. Työpajatyöskentelyn alustavan analyysin pohjalta voidaan sanoa, että digitalisaatio on lyönyt läpi logistiikkasektorilla, mutta vaihtelua löytyy. Toiset toimialat ovat siitä riippuvaisempia kuin toiset, mutta kaikesta toiminnasta on tullut keskinäisriippuvaista. Keskusteluissa nousi esille, että digitalisaatio luo niin mahdollisuuksia kuin haasteitakin. Jossain mielessä toimintaympäristö saattaa olla jopa haasteellisempi kuin aikaisemmin ja tämän vuoksi logistiikkasektorin toimijoilta vaaditaan erilaisten taitojen osaamista. Kokonaisuudessaan voidaan kuitenkin sanoa, että asioita oli jo suunniteltu sekä pohdittu laajasti aiheen tiimoilta sekä niitä oli harjoiteltu, joten varautuminen mahdollisiin haasteisiin oli hyvä.

Seuraavaksi hanke jatkuu suunnitelman mukaisesti. Sidosryhmien tarpeiden perusteella Merikotkan asiantuntijat rakentavat ajankohtaisia skenaarioita. Näin pääsemme vielä tarkemmin testaamaan valitun oppimisalustan toimivuutta sekä millaisia ominaisuuksia skenaarioiden rakentamisen mahdollistavalla työkalulla tulisi olla. Digiratkaisut ja digitalisaatio näyttäytyvät monella eri tavalla myös hankkeen toiminnassa, sillä varautumisyhteistyötä on tarkoitus kehittää digiratkaisuiden avulla. Luvassa on joulukuussa tämän lisäksi kansainväliselle kohderyhmälle seminaariesiintyminen aiheen tiimoilta. Loppusyksystä ja alkutalvestakin siis riittää puuhaa!

Hankkeen ensimmäinen toimintavuosi on nyt melkein takana. Vuosi on ollut runsas sekä tapahtumarikas ja hanke on ollut monessa mukana. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ensivuoden puolelle.

Teksti: Projektityöntekijä Emilia Pussinen.

 

 

 

Avoin työpaikka – etsimme PROJEKTITUTKIJAA

Etsimme joukkoomme

PROJEKTITUTKIJAA,

jonka tehtävänä on toteuttaa kansainvälisen BRISK II hankkeen tutkimustyö hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti.

BRISK II (Long-term risk analysis for oil and hazardous and noxious substances pollution from shipping accidents to the marine environment in the Baltic Sea) hankkeen tavoitteena on päivittää aiemmissa hankkeissa (BRISK, BE-AWARE) tuotettu riskienhallintatyökalu, jota käytetään ajantasaisten öljyonnettomuusriskiarvioiden tuottamiseen Itämerelle.

Projektitutkija osallistuu riskinarvioitityökalun päivittämiseen tarvittavan tiedon keräämiseen ja analysointiin, tulevaisuuden alusliikenneskenaarioiden laatimiseen sekä tarvittavan valmiuskapasiteetin mallintamiseen yhdessä hankkeen kansainvälisen asiantuntijaryhmän kanssa.

Toivomme hakijalta:

  • tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa (yamk/maisteri tai tohtori)
  • osaamista merenkulkuun liittyvien riskien arviointiin ja hallintaan liittyen
  • kokemusta itsenäisestä tutkimustyöstä ja tiedonkeruusta sekä tulosten raportoinnista
  • sujuvaa kirjallista ja suullista englannin kielen taitoa

Lue koko työpaikkailmoitus TÄSTÄ.

Tutkimuksen esittelyä ja verkostoitumista Englannissa

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) vuosittainen tiedekonferenssi järjestettiin tänä vuonna Gatesheadissa, Englannissa. ICES on hallitustenvälinen meritieteellinen järjestö, johon kuuluu lähes 6 000 tutkijaa ja 20 jäsenmaata. Merikotkan tutkijat Patrik Kauppi ja Emilia Luoma osallistuivat nelipäiväiseen konferenssiin posterilla ja suullisella esityksellä. Kaupin posterin otsikko oli ”Addressing biodiversity risks in the maritime sector: a focus on green transition” ja Luoman pitämän esityksen otsikko oli “Balancing risks and opportunities between climate objectives and marine life: green maritime fuels as a case study”. Konferenssin teema oli tänä vuonna melko kalastuspainotteinen, mutta erityisesti merialuesuunnittelua koskevat esitykset Merikotkan tutkijat kokivat todella hyödyllisinä.

Konferenssi alkoi maanantaina hieman sateisessa ja koleassa Englannissa. Tapahtumapaikkana oli Gatesheadissa sijaitseva kansainvälinen musiikkikeskus, joka tunnetaan myös nimellä ”The Glasshouse”. Ensimmäisen päivän avajaisseremonia oli näyttävä, ja siihen kuului sekä musiikkiesitys että innostava pääpuhujan puhe. Puhe oli merikotkalaisille erityisen sopiva, sillä se korosti vuorovaikutteisuutta ja käsitteli muun muassa termien monitieteellinen, tieteidenvälinen ja poikkitieteellinen merkityksiä. Nämä termit kuuluvat myös hyvin läheisesti heidän työhönsä. Vaikka useimmat esitykset konferenssissa keskittyivät kalastukseen ja kalakantoihin, oli niiden seuraaminen merikotkalaisista mielenkiintoista ja hyödyllistä. Meriliikenne vaikuttaa merkittävästi meriekosysteemeihin, joten on hyvä kasvattaa tietoisuutta myös kalakantojen tilasta. Iltaisin konferenssissa oli rennompaa ohjelmaa, kuten vierailu Newcastle Unitedin jalkapallojoukkueen stadionilla ja taidenäyttely Biscuit Factoryssa.

Luoma piti esitelmänsä osana teemaistuntoa, jossa käsiteltiin ICES:n tiedesuunnitelmaan liittyviä tieteellisiä edistysaskeleita. Luoman esitys perustui Gyroscope-projektissa tehtävään tutkimukseen. Esityksessä korostettiin, että koska meriliikenteen uusien, vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö vaikuttaa koko meriliikennejärjestelmään, tarvitaan siirtymän kestävyyden varmistamiseksi systeemistä ymmärrystä. Tämän haasteen ratkaisemiseksi projektissa järjestettiin eri alan asiantuntijoille työpajoja, joissa keskusteltiin polttoaineiden käyttöön liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista huomioimalla kestävän kehityksen eri osa-alueet. Keskustelujen pohjalta on piirretty kausaaliverkkoja, jotka visualisoivat keskeiset muuttujat ja niiden väliset syy-seuraussuhteet. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ne tekijät, joista ratkaisujen kestävyys kriittisimmin riippuu, ja jotka tulisi priorisoida. Vaikka työ on vielä kesken, on jo selvää, että tällaiselle tiedon yhteistuotannolle on tarvetta.

Emilia Luoma esitteli GYROSCOPE-projektissa tehtävää tutkimusta.

Tiistai-illan posterisessiossa Kauppi esitteli tutkimustaan osana teemaistuntoa, jossa keskityttiin ilmastonmuutoksen huomioon ottamiseen osana merialuesuunnittelua. Posterissa tuotiin esiin meriliikenteen vihreään energiasiirtymään liittyviä päästövähennystoimia, joilla on heikosti huomioon otettuja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi posterissa suositeltiin biologisen monimuotoisuuden sisällyttämistä merialuesuunnitteluun, jotta biodiversiteettiajattelua saataisiin valtavirtaistettua. Istunto tarjosi erinomaisen tilaisuuden keskustella ja verkostoitua muiden konferenssiosallistujien kanssa. Monet aiheesta kiinnostuneet tutkijat pysähtyivät posterin kohdalla ja olivat kiinnostuneita kuulemaan lisää, joten aikaa pelkälle seisoskelulle ei juuri ollut. Keskustelut olivat rohkaisevia, sillä aihetta pidettiin erittäin tärkeänä. Posteri-istunnon aikana käydyt kahdenkeskiset keskustelut olivat erittäin myönteinen kokemus Kaupin kaltaiselle nuorelle tutkijalle, joka osallistui ensimmäistä kertaa kansainväliseen konferenssiin tutkimuksen esittäjänä.

Patrik Kaupin posteri keskittyi hänen väitöskirjantyönsä kirjallisuuskatsaukseen.

Kaiken kaikkiaan lähes 800 tutkijaa eri puolilta maailmaa osallistui tänä vuonna ICES:n tiedekonferenssiin, ja Kauppi sekä Luoma saivat mahdollisuuden olla osana tätä hienoa tapahtumaa. Esitysten jälkeinen keskustelu eri tutkijoiden kanssa ja verkostoituminen lisäsivät entisestään heidän ymmärrystään meriympäristön nykytilasta. He hyötyvät näistä oivalluksista muun muassa liittämällä ne osaksi meriliikennettä koskevaa tutkimustaan.

Teksti: Patrik Kauppi ja Emilia Luoma

Kotkan merialan toimijat saman katon alle

Tänä syksynä kotkalainen meriala saavuttaa uuden konkreettisen tason, kun Kantasatamaan avattu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun moderni kampus tuo kaikki kaupungin merialan tutkijat, asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat saman katon alle. Kampuksella toimivat ammattikorkeakoulun lisäksi Etelä-Kymen ammattiopiston merenkulkuala sekä Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus, mikä tekee päivittäisistä kohtaamisista sujuvia ja edistää yhteistyötä tehokkaasti.

Ammattikorkeakoulun logistiikan ja merenkulkualan koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunila kommentoi uutta tilannetta:

”Nyt kun olemme kaikki saman katon alla niin yhteistyötä on helpompi lähteä viemään käytäntöön. Käytävällä nähdessä tulee vaihdettua muutenkin kuulumiset ja ajatuksia. Tutustumme toisiimme ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.”

Kokonaisuutta täydentävät Euroopan kärkitasoa olevat uudet merenkulun simulaattorit sekä manner-Suomen ainoa koululaiva Merikarhu , joka laiturissa ollessaan näkyy kampuksen ikkunasta. Ammattiopiston merenkulku- ja satama-alan tiimipäällikkö Anssi Avelin jatkaa:

”Kotkassa merenkulun koulutus on ottanut suuren harppauksen kehityksessä eteenpäin. Kotkassa pystytään opettamaan nykyaikaisilla, moderneilla laitteilla, tiloilla ja aluksella. Myös TKI-hankkeiden suunnittelussa pystymme lyömään päät yhteen ja aloittamaan eri asteilla yhteistä toimintaa.”

Samoihin ajatuksiin yhtyy Merikotkan toiminnanjohtaja Anna Kiiski:

”Vapaamuotoiset keskustelut käytävillä ja kahvipöydässä ovat tärkeitä. On selvä, että päivittäiset kohtaamiset sujuvoittavat vuorovaikutusta ja vahvistavat luottamusta. Tällöin on helppoa tuottaa erilaisia hankekokonaisuuksia, joissa sisältö rakentuu parhaan osaamisen varaan nimenomaan hankkeen tarpeet huomioiden.”

Merikaupunki Kotka voi ylpeänä kutsua itseään portiksi tulevaisuuden työelämään. Kotka tarjoaa niin opiskelijoille kuin ammattilaisillekin erinomaisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja edetä urallaan. Kaupungin tiivis yhteistyö paikallisten yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa luo edellytykset monipuolisille urapoluille, aina perusopinnoista korkeakoulututkintoihin ja tohtorintutkintoon asti. Erityisesti Kotkan Kantasatama toimii merkittävänä keskuksena, jossa kaupungin historia, kulttuuri ja uusi merialan keskittymä kohtaavat, vahvistaen kaupungin mainetta todellisena merikaupunkina.

 

Teksti: Anna Kiiski

Uusi artikkeli vieraslajien torjunnasta Itämerellä

Uusi tutkimusartikkeli, joka perustuu jo päättyneeseen COMPLETE ja COMPLETE PLUS -hankekokonaisuuteen, on julkaistu tieteellisessä sarjassa Marine Policy. Englanninkielinen artikkeli ”Early warning system on harmful aquatic organisms at a regional sea scale: Components and mechanisms” esittelee hankkeissa kehitetyn ja vuonna 2022 Itämerellä käyttöön otetun varhaisvaroitusjärjestelmän suunnittelu- ja toteutusprosessin. Kehitystyön aikana kerätyn tiedon ja tehtyjen havaintojen odotetaan olevan hyödyllisiä myös muilla merialueilla.

Vieraslajit ovat merkittävä globaali huolenaihe merenkulun asiayhteydessä. Osa alusten painolastivesien ja päällyskasvustojen mukana kulkeutuvista lajeista voi uhata vesiluonnon monimuotoisuutta, häiritä meren ekosysteemejä ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita. Itämeri on vilkasliikenteinen murtovesiallas, jossa on luonnostaan alhainen biodiversiteetti. Siten se on erityisen altis vieraslajien haittavaikutuksille. Tämän vuoksi on tärkeää ehkäistä potentiaalisesti haitallisten vieraslajien saapuminen ja leviäminen Itämerellä.

Merikotka-tutkimuskeskuksen koordinoiman COMPLETE-hankekokonaisuuden yhteiskunnallinen vaikuttavuus on osoittautunut erityisen merkittäväksi. Hanke tuotti lukuisia tieteellisiä julkaisuja, politiikkasuosituksia, sekä käytännön työkaluja sidosryhmille vieraslajiriskien hallinnan parantamiseksi Itämeren alueella. Tulokset ovat myötävaikuttaneet HELCOMin (Itämeren suojelukomissio) ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) työhön. Hankkeen suositukset auttavat kehittämään kansainvälistä politiikkaa ja sääntelyä haitallisten vieraslajien leviämisen estämiseksi.

Teksti: Annukka Lehikoinen

Itämerikylä Lasten Meripäivillä 25-27.7.2024

Tänäkin vuonna Merikotka osallistuu Itämerikylän merkeissä Lasten Meripäiville yhteisötalo Messissä. Lasten meripäivien teemana on tiede, taide & tarinat.

Itämerikylä järjestetään torstaista lauantaihin 25.7.–27.7. 2024 ja se toteutetaan yhteistyössä Kymen Veden, Luontokoulu Hailin, Kotkan Ympäristökeskuksen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa.  Työpajat ovat avoinna seuraavasti:

10:00 – 12:00 Itämeren ötökät -työpaja

10:00 – 16:00 Sibeliusboksi

10:00 – 16:00 Rantaroskapaja

13:00 – 16:00 Meridatatupa

Lisäksi Itämerikylässä on omatoimista puuhaa muun muassa Vesivelhon seikkailupelin, lukunurkkauksen ja muiden puuhavihkosten muodossa.

Osoite: Yhteisötalo Messi, Kirkkokatu 22, 48100 Kotka

Pidätämme oikeudet aikataulumuutoksiin. Lapset vierailevat Itämerikylässä huoltajiensa vastuulla ja valvonnassa.

Nähdään Lasten Meripäivillä!

 

Alla linkkejä sekä lisäinformaatiota:

Merikotka facebook (Huom: Tapahtuman näkeminen vaatii sisäänkirjautumisen)

Lasten Meripäivät: