Digitaalinen Merikarhu 2.0 hanke loppusuoralla    

Ammatillinen koulutus on murroksessa, jonka kärjessä ovat erilaiset digitaaliset oppimisympäristöt. Digitaalisuus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan muuttaa sekä kouluttamisen että oppimisen tapaa.

Merikarhu 2.0 hankkeen tavoitteena on ollut luoda erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä, joiden avulla voidaan tukea koululaiva Merikarhun käyttöä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun merenkulkualan koulutuksessa. Koululaivasta on luotu digitaalinen malli, jota voidaan käyttää erilaisissa simulaatioharjoituksissa jo ennen laivalla tapahtuvaa koulutusjaksoa. Tavoitteena on tukea oppimista ja luoda monipuolinen sekä helposti saavutettava oppimisympäristö, joka tekee oppimisesta joustavaa.

Digitaalinen Merikahu 2.0 hankkeen toinen osa käsittelee satamien turvallisuusharjoituksia. Työ on tehty tiiviissä yhteistyössä HaminaKotka Sataman kanssa ja se kohdistuu sataman öljyn- ja palontorjuntaharjoituksiin. Harjoituksista on luotu digitaalinen koulutusmateriaali, joka toimii käytännönharjoitusten tukena, mutta myös apuna turvallisuusasioiden kertaamisessa tai perehdyttämisessä.

Digitaalinen Merikarhu 2.0 hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä.

Teksti: Anna Kiiski

TULOSSA! Kansainvälinen merenkulkualan konferenssi Kotkassa syksyllä 2023

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus (Merikotka) järjestää kansainvälisen #komarec23 konferenssin 8-9.11.2023 Kotkan Satama Areenalla.

Merikotka on suomalaisten johtavien yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden verkosto, jonka yhteinen tehtävä on edistää merenkulun kestävää kehitystä tieteidenvälisellä tutkimuksella ja aktiivisella yhteiskunnallisella dialogilla. #komarec23 on aloitus uudelle tapahtumalle, joka edistää tätä tehtävää. Konferenssin tavoitteena on lisätä vuoropuhelua akatemian ja yhteiskunnan muiden sektoreiden välillä sekä luoda monipuolista kuvaa poluista kohti kestävämpää merenkulkua.

Konferenssi on kansainvälinen. Voit lukea lisätietoja englanninkielisillä sivuilla.

Miten varautua sään ääri-ilmiöihin Kotkassa?

Sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja helleaallot, voimistuvat ja niitä esiintyy yhä useammin ilmastonmuutoksen myötä. Äärisäillä voi olla vakavia taloudellisia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Viranomaistahojen lisäksi kansalaisilla ja vapaaehtoisilla on tärkeä rooli sään ääri-ilmiöihin varautumisessa.

Merikeskus Vellamossa järjestettiin 31. toukokuuta 2023 kansalaiskeskustelu sään ääri-ilmiöistä ja niihin varautumisesta.  Tapahtuman tarkoituksena oli keskustella sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista kotkalaisten jokapäiväiseen elämään, ja miettiä erityisesti kansalaisten sekä muiden vapaaehtoisten roolia ja mahdollisuuksia varautua ennalta näihin ilmiöihin.  Keskustelussa syntynyttä tietoa käytetään Kotkan varautumistyöhön sekä tieteelliseen tutkimukseen.

Kansalaiskeskustelu järjestettiin yhteistyössä Suomen Akatemian rahoittaman LONGRISK-tutkimusprojektin, Safer Climate- verkoston, Kotkan kaupungin, ja Merikotkan kanssa. Tilaisuuteen osallistui kaupunkilaisten lisäksi varautumisen asiantuntijoita Kymenlaakson Pelastuslaitoksesta, Suomen Punaisesta Rististä, Vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta, ELY-keskuksesta, Kymenlaakson Sähköstä, sekä Kymenlaakson Kylät ry:stä. Järjestäjien lisäksi osallistujia oli yhteensä 15.

Tilaisuus oli muodoltaan ns. World Café- keskustelukahvila, jonka tarkoituksena on luoda viihtyisä ja turvallinen tila avoimelle keskustelulle. Samanlaisia keskustelutilaisuuksia on järjestetty esimerkiksi turvallisuuskysymyksiin liittyen (ns. turvallisuuskahvilat). Tämän kaltaiset kansalaiskeskustelut soveltuvat kansalaisten ja viranomaisten välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen sekä osallistujien oman aktiivisuuden tukemiseen varautumisessa.

Keskustelua sään ääri-ilmiöistä käytiin pienryhmissä

Tilaisuudessa pidettiin ensin lyhyet alustukset sään ääri-ilmiöistä, sekä kansalaisten roolista varautumisessa. LONGRISK-hankkeen tutkija Tuuli Parviainen kuvasi, miten viranomaisten varautumistyön lisäksi myös kansalaisten osallistuminen varautumista koskevaan keskusteluun ja suunnitteluun on tärkeää. Kansalaiset eivät välttämättä ole pelastusalan ammattilaisia, mutta heillä on paikallista tietoa ja taitoa, joka voi edesauttaa tehokasta varautumista sekä pelastustoimintaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät myöskään kosketa kaikkia kansalaisia samalla tavalla ja kansalaisten osallistuminen onkin paras tapa varmistaa erilaisten varautumiskeinojen sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyväksyttävyys. Siksi kansalaisten olisikin tärkeää olla mukana varautumista koskevassa keskustelussa, sekä miettimässä miten he voivat osallistua varautumisen kehittämiseen.

Antti Mäkelä Ilmatieteiden laitokselta kertoi omassa esitelmässään sään ääri-ilmiöiden voimistumisesta Kotkassa. Sään äärevyys ja vaihtelevuus muuttuvat ilmastonmuutoksesta johtuen. Mäkelä painotti, että nämä muutokset ovat voimakkaampia talvella, jolloin lämpötila nousee nopeammin kuin kesällä. Talvella myös sataa enemmän ja lumen sijaan sade tulee yhä useammin vetenä. Toisaalta kesät kuumenevat, jolloin riski helleaalloille ja metsäpaloille kasvaa. Myös rankkasateita esiintyy enemmän, ja ne ovat voimakkaampia.


” Muutosten suuruuden ja voimakkuuden määrää globaalien kasvihuonekaasupäästöjen kehitys”
Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos


Viimeiseksi Elina Seppänen Kymenlaakson Kylät ry:stä esitteli järjestön toimintaa sekä kyläturvallisuuden kehittämistä kylissä. Kymenlaakson Kylät ry on Kymenlaakson kylä- ja asukastoiminnan yleisten ja yhteisten etujen valvoja ja kehittäjä, ja toiminut vuodesta 1998 alkaen kymenlaaksolaisten kylien maakunnallisena kattojärjestönä. Suomen Kylät ry:n Kyläturvallisuus 2025 –hankkeessa on kehitetty kyläyhteisöjen varautumista pilottikylien avulla. Hankkeessa on kehitetty esim. valtakunnallinen kyläturvallisuuskysely-pohja kyläyhteisöjen hyödynnettäväksi. Kysely on tilattavissa maakunnallisilta kyläyhdistyksiltä. Kyläturvallisuuskyselyn avulla voidaan luoda koko yhteisön näkemyksen ja tarpeet huomioiva yhteinen kyläturvallisuussuunnitelma. Yhdessä laadittu suunnitelma, joka on viety kaikkien tietoon ja saataville, voi lisätä turvallisuuden tunnetta. Suunnitelmat voidaan myös viedä osaksi kuntien ja pelastusviranomaisen työtä.

Elina Seppänen kertoi Kymenlaakson kylien varautumistoiminnasta

Alustuksien jälkeen osallistujat keskustelivat 3-5 henkilön pienryhmissä. Ensimmäinen keskusteluosio keskittyi neljän eri sään ääri-ilmiön (tulvat, helleaallot, myrskyt, ja lisääntynyt lumentulo) riskeihin ja vaikutuksiin. Varsinkin tulvariskit mietityttivät osallistujia. Kotka on merellisen sijaintinsa vuoksi alttiina meritulville, mutta myös sadevesitulvat sekä jokitulvat ovat mahdollisia. Tulviminen voi katkaista tieyhteyksiä, ja vaikeuttaa liikkumista. Tulvat voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja Kotkan kaupungin rakennuksille, teollisuudelle, asuinrakennuksille sekä muulle omaisuudelle. Esimerkiksi Sapokan satamassa on tulvinut viime vuosina useaankin otteeseen. Tulviminen voi vaikuttaa myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen, kuten Kotkan meripäiviin. Tulvavesissä on usein terveydelle haitallista likaa ja bakteereja.

Helleaallot koettelevat erityisesti ikääntyneitä ja helle voi lisätä kuolleisuutta merkittävästi. Helleaallot kasvattavat myös metsäpalojen riskiä. Myrskyjen osalta keskusteltiin etenkin puiden kaatumisten aiheuttamista omaisuusvahingoista. Myrskyt voivat aiheuttaa myös pitkäänkin kestäviä sähkökatkoja. Vaikka talvien ennustetaan ilmastonmuutoksen myötä olevan tulevaisuudessa vähälumisia, myös voimakas lumentulo lyhyellä aikavälillä on mahdollista etenkin rannikkoalueilla. Lumentulo hankaloittaa liikkumista, ja pienempien teiden ja katujen auraamisessa saattaa kestää.

Kaikki käsitellyt sään ääri-ilmiöt vaikuttavat merkittävästi ruokahuoltoon, puhtaan veden saantiin, sekä huoltovarmuuteen yleisesti.  Kaikkien kohdalla korostuu myös epävarmuus ja ennustamattomuus liittyen sekä ilmiöiden esiintymiseen ja voimakkuuteen että niiden mahdollisiin vaikutuksiin. Tämä tekee myös varautumisesta erityisen hankalaa.

”Kansalaisten ja yhteisöjen omatoiminen varautuminen vähentää viranomaisresurssien tarvetta.
Se voi myös vähentää vahinkojen määrää tai niiden vakavuutta sekä nopeuttaa palautumista”
(Kymenlaakson Pelastuslaitos)

 

Tilaisuuden toisessa osiossa mietittiin uusia keinoja tukea kansalaisten osallistumista varautumiseen. Viestintä ja tiedottaminen sään ääri-ilmiöistä ja niiden aiheuttamista riskeistä nähtiin erittäin tärkeänä. Keskustelussa tuotiin esille, että kansalaisilla voi olla huonosti tietoa esim. tulvariskialueista. Kymenlaakson pelastuslaitos onkin jo koonnut tiedotteen pientalojen varautumisesta tulviin (Pientalon tulvaturvallisuusopas). Myös kotivaran tärkeyttä painotettiin. Keskustelussa tuotiin myös esille erilaisten mobiilisovellusten hyödyt poikkeustilanneviestinnässä (esim. 112 sovellus).

Viestinnän lisäksi korostettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toimintaa, jonka hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja kriisitilanteissa. Tämän lisäksi hiljattain toimintansa aloittanut Kymenlaakson järjestöjen neuvottelukunta tukee kansalaisten ja järjestöjen osallisuutta. Neuvottelukunta vahvistaa eri järjestöverkostojen välistä yhteistyötä, joista yksi on Valmius- ja varautuminen -järjestöverkosto.

Ismo Skriko (Vapepa) esittelee Kymenlaakson pelastuslaitoksen pientaloturvallisuusopasta, josta löytyy kattava kuvaus tulvariskialueista sekä ohjeet omakotitalon turvaamiseen tulvilta.

Keskustelussa nousi esiin ajatus korttelikohtaisten varautumiskeskusten perustamisesta. Nämä voisivat toimia esimerkiksi nykyisten Kotkan korttelikotien yhteydessä. Varautumiskeskukset voisivat tarjota varautumiseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvää tietoa, sekä ylläpitää ajantasaista listaa pelastusalan tai muiden varautumisesta vastaavien tahojen yhteyshenkilöistä. Keskuksissa voisi olla myös jonkinlainen tietokanta oman korttelin haavoittuvaisimmista asukkaista, kuten ikäihmisistä ja liikuntarajoitteisista. Tämän lisäksi keskuksissa olisi hyvä olla varautumisen kannalta tärkeitä tarvikkeita ja kalustoa, kuten taskulamppuja, paristoja, ja vesikanistereita. Myös yksittäisillä taloyhtiöillä voisi olla varautumiseen liittyvää tietoa sekä yhteisomisteisia tarvikkeita. Samalla periaatteella kuin Kymenlaakson kylissä, myös kaupunkiympäristössä olisi siis hyvä tehdä korttelikohtaiset suunnitelmat varautumiseen. Niiden läpikäynti Pelastuslaitoksen kanssa yhdistettynä säännölliseen poikkeustilanteiden varautumisharjoitteluun voisi edesauttaa tehokasta paikallista toimintaa kriisitilanteessa.

Kaiken kaikkiaan kansalaisten ja muiden vapaaehtoisten rooli varautumisessa sekä yhteistyön ja luottamuksen kehittäminen viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten välillä nähtiin tärkeänä. Tilaisuus onnistui synnyttämään aktiivista keskustelua sään ääri-ilmiöistä, ja niihin varautumisesta. Osallistujat myös oppivat toisiltaan uutta ja tapahtuman aikana syntyi uusia yhteyksiä.

Keskustelun tarkemmat tulokset julkaistaan lyhyessä raportissa alkusyksystä.
Suuret kiitokset kaikille osallistuneille!

Tuuli Parviainen
Helsingin yliopisto, tutkijatohtori, LONGRISK-projekti

Kuvat: Irina V. Wang

Alustavia tuloksia VISIIRI-hankkeesta

Vuoden 2022 huhtikuussa alkanut VISIIRI-projekti lähestyy loppuaan. Projektin viimeisinä viikkoina keskitymme loppuraportin työstämiseen, joka julkaistaan osana Merikotkan julkaisusarjaa. Tulemme tarjoamaan raportissamme hyvän kattauksen logistiikka-, kiertotalous- ja digitaalialan yritysten näkemyksiä vihreästä siirtymästä sekä edellä mainittujen alojen yhteistyön ja innovaatioiden edistämiseen tarkoitetusta alustasta. Yritysten ajatuksia ja kokemuksia on kerätty koko projektin ajan haastatteluilla sekä tämän vuoden keväällä toteutetussa kyselyssä. Ei pidä myöskään unohtaa Hackathonia, jossa ammattikorkeakoulu opiskelijoita osallistettiin innovoimaan alustakonseptia! Osana loppuraporttia tulee olemaan myös esikuva-analyysi jo olemassa olevista alustoista ja alustakokeiluista. Kaikkien edellä mainittujen tutkimusmenetelmien tuloksista koostamme tiekartan tulevaisuuden alustakonseptille.

Raporttimme julkaistaan loppukesästä, mutta tässä kyselyn alustavia tuloksia. Kyselymme kohderyhmänä oli logistiikka-, kiertotalous- ja digitaalialan yritykset. Kysymykset kohdistuivat alustan toivottuun muotoon, siihen mitä alustan tulisi yrityksille tarjota ja mitä haasteita alustan käytössä olisi. Alla olevasta kuvaajasta käy ilmi kyselyn vastaajien toiveet fyysisen ja digitaalisen alustan muodosta. Kysymykset olivat erillisiä, mutta koottu tähän yhteyteen samaan kuvaajaan. Digitaalisista alustoista suurinta kannatusta keräsi nettisivusto ja fyysisistä alustoista seminaari. Erittäin mielenkiintoisia tuloksia tuli alustan muodon lisäksi muun muassa alustan tarjoamien palveluiden tärkeydestä.

Teksti: Patrik Kauppi

Kiinnostaako algoritmit ja todennäköisyysjakaumat? – Ota yhteyttä, me rekrytoimme

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys hakee pätevää ja motivoitunutta

TUTKIJAA/KOODAAJAA

automatisoimaan asiantuntijoiden kausaaliajattelua kuvaavien mallien edustaminen kvantitatiivisina todennäköisyyspohjaisina Bayes-verkkoina osana Suomen Akatemian rahoittamaa GYROSCOPE-projektia. Luotua koodia käytetään osallistavassa ennakointimallinnusprosessissa, jolla pyritään auttamaan merenkulkualan sidosryhmiä ymmärtämään paremmin omaa tilannekuvaansa sekä tunnistamaan keskeisiä riski- ja resilienssitekijöitä.

Keskeiset tehtävät
– Käytössä olevan siirtoalgoritmin läpikäynti ja mahdollinen päivittäminen.
– Ehdollisten todennäköisyystaulukoiden luomiseen tarvittavan R- tai Python-koodin laatiminen sovittua logiikkaa noudattaen.

Kelpoisuusehdot
Toivomme hakijalta
– kykyä osallistua algoritmin suunnitteluun ja tuottaa koodia itsenäisesti (R tai Python);
– ehdollisen todennäköisyysjakauman ja diskreetin muuttujan käsitteiden tuntemusta;
– aiempaa kokemusta bayesiläisestä päättelystä ja Bayes-verkoista;
– valmiuksia osallistua menetelmää käsittelevän tieteellisen käsikirjoituksen laatimiseen.

Paikka on avoinna 1.9.2023–29.2.2024 väliselle ajalle (6 kuukautta), ja työtä voidaan tehdä myös osa-aikaisesti. Tehtävän palkkaus koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaisesta palkanosasta, joka perustuu hakijan pätevyyteen ja kokemukseen sovitun mukaisesti.

Hakemus
Lähetä hakemuksesi viimeistään 21.5.2023 sähköpostitse toiminnanjohtaja Anna Kiiskille (anna.kiiski@merikotka.fi) ja kirjoita aihekenttään ”Gyroscope-ohjelmoija”. Hakemuksessa tulisi olla lyhyt (enintään 1 sivun mittainen) motivaatiokirje palkkatoiveineen sekä CV.

Lisätietoja
Lisätietoja tehtävästä ja hakemuksesta saat tutkimusjohtaja Annukka Lehikoiselta.
Sähköposti: annukka.lehikoinen@merikotka.fi
Puhelin: +358 50 5519288

Lue koko työpaikkailmoitus tästä (PDF)

Etsimme projektityöntekijää!

Kotkassa toimivan Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja ratkaisuja merenkulun kestävän kehityksen edistämiseksi. Keskuksen alla toimivan, johtavia suomalaisia korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia edustavan, tutkijayhteisön lähestymistapa on poikkitieteellinen. Tutkimuksessa huomioidaan monipuolisesti niin turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin kuin talouteen ja hallintoon liittyviä näkökulmia. Keskuksen toimintaa koordinoi Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry.

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry hakee

PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ

VISIIRI-hankkeen tutkimus- ja kehitystyöhön. VISIIRI on avaus työlle, joka tähtää älykkään vihreän logistiikan yhteistyö- ja innovaatioalustan sekä työskentelymallin kehittämiseen. Hankkeessa tehdään kattavaa Kymenlaakson alueen yrittäjiä osallistavaa selvitystyötä kehittämistarpeista ja toteuttetaan tuloksiin pohjaava hackathon-tapahtuma yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi hankkeessa toteutetaan benchmarking -selvitys vastaavista alustakokeiluista maailmalla.

Toivomme hakijalta:

  • hankkeen aihepiiriin (mm. logistiikka, liiketoiminta, ympäristöpolitiikka, yhteiskuntatiede) soveltuvaa yamk tai maisterin tutkintoa tai loppusuoralla olevia opintoja
  • kokemusta EU-hankkeista ja hanketulosten raportoinnista
  • oma-aloitteisuutta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn annettujen tavoitteiden mukaisesti
  • sujuvaa suomen ja englannin kielen taitoa

Tarjoamme hakijalle:

  • paikan asiantuntevassa hanketiimissä sekä koko työyhteisön tuen työssä onnistumiseen
  • mahdollisuuden luoda uutta yhdessä hankkeen tiimin ja sidosryhmien kanssa
  • mahdollisuuden verkostoitua ja rakentaa kumppanuuksia kansainvälisessä yhteisössä
  • joustavat käytännöt työn tekemiseen
  • kattavan työterveyshuollon ja hyvät työsuhde-edut, joista voit nauttia vapaa-aikanasi

Palkkaus muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä hakijan koulutukseen ja kokemukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Projektityöntekijän tehtäväkohtainen palkanosa on 2746 €/kk. Henkilökohtainen palkanosa työsuhteen alussa on 0–6 %. Työsuhteen aloittaminen vaatii rahoittajan hyväksynnän hankkeen muutoshakemukseen.

Tehtävä täytetään määräaikaisena hankkeen loppuun (31.7.2023) saakka.

Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään 5.2.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.kiiski@merikotka.fi

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja
Anna Kiiski
p. 040 752 4392

www.merikotka.fi

SEMINAARI: Simulator exercises for oil spill response and preparedness

Tervetuloa SIMREC -hankkeen loppuseminaariin

Simulator exercises for oil spill response and preparedness

Kotka, Merikeskus Vellamo 22-23.11.2022.

SIMREC -hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa uusiin onnettomuusskenaarioihin perustuvia harjoituksia, joita toteutetaan simulaattoriympäristössä. Simulaattoriympäristö on harjoituspaikkana kustannustehokas ja mahdollistaa turvallisen yhteisharjoittelun myös ääriolosuhteissa. Hankkeen järjestämien harjoitusten aikana on tarkasteltu harjoiteltavaan tilanteeseen liittyviä päätöksentekomalleja ja toimijoiden välistä viestintää. Tehtyjen havaintojen ja analyysin pohjalta on pyritty kiinnittämään huomiota päätöksentekoprosessiin ja siinä havaittuihin kehityskohtesiin.

Hankkeen loppuseminaari järjestetään englanninkielellä. 

TIISTAI 22.11.2022 klo 13-17

Avaus 
Ville Henttu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Pääpuhujat
Heli Haapasaari, Rajavartiolaitos
Robert Grundmann, Fraunhofer Center for Maritime Logistics and Services

SIMREC hankkeen asiantuntijat
Annukka Lehikoinen, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus 
Liangliang Lu, Aalto yliopisto
Antti Lanki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Mirka Laurila-Pant, Helsingin yliopisto
Ossi Tonteri, Suomen ympäristökeskus 

Panelistit
Robert Grundmann, Fraunhofer Center for Maritime Logistics and Services
Antti Lanki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Johanna Salokannel, Yrkeshögskolan Novia
Kadi Kasepõld, Tallinn University of Technology 

Päätössanat
Anna Kiiski, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus

KESKIVIIKKO 23.11.2022 klo 10-14

Vierailu simulaattorikeskukseen ja öljyntorjunnan harjoitusaltaille.

Lataa seminaarin ohjelma (pdf)

Itämeri-kylä Pop Up avautuu

Itämeri-kylä Pop-Up avautuu Itämeripäivänä Kotka Maretariumin eteen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu esittelee SIMREC hankkeessa toteutettua öljyntorjuntaharjoitusta, jossa viranomaiset harjoittelivat torjuntatoimia simulaattoreilla. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus kertoo helpon Kahoot -pelin avulla öljyvuodon vaikutuksista Itämeren luonnolle. Kotkan kaupungin ympäristöpalvelut tuo Itämeri-kylään bingon ja Luontokoulu Hailin pistellä voit tutustua merellisiin jokaisenoikeuksiin. Kymen Vesi Oy tuo tapahtumaan osaamistaan jätevesien käsittelyyn liittyen. Etelä-Suomen Merikalastajain liitto opastaa kestävään kalastuksen ja kotimaisten kalojen käyttöön liittyen.

Tervetuloa mukaan! Tapahtuma on ilmainen.

MILLOIN: torstaina 25.8. klo 10-15
MISSÄ: Kotka Maretariumin edusta, Sapokankatu 2
KENELLE: kaikille Itämerestä kiinnostuneille

 

John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Vuonna 2022 Itämeripäivää vietetään 25.8.

www.itämeripäivä.fi