Toimiva meriliikenne on yhteiskunnan toimivuuden ja talouden kannalta elintärkeää. Merikuljetukset ovat osa merisidonnaisen logistiikan kokonaisuutta. Merikotka-tutkimuskeskuksessa tätä tutkii Turun yliopiston talousmaantieteen professori Tommi Inkinen tutkimusryhmineen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun logistiikan ja merenkulun ryhmä.
Merenkulku on Suomelle elinehto
Valtaosa Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse. Maantieteellinen sijaintimme asettaa meille haasteita: olemme moniin kauppakumppanimaihimme nähden etäällä ja talviset olosuhteemme edellyttävät meriliikennejärjestelmältä erityisratkaisuja. Myös huoltovarmuuden kannalta meriliikenne on keskeinen. Merisidonnaisen logistiikan tutkimuksen taustalla on tavoite häiriöttömästä, kustannustehokkaasta, turvallisesta ja ympäristövaikutukset minimoivasta meriliikenteestä.
Meriliikenteen toimijat ovat osa meriklusteria
Laivaliikenne on osa meriliikennejärjestelmää. Infrastruktuurin lisäksi järjestelmään kuuluu luotsaustoiminta, meriväylien hoito, liikenteen ohjaus- ja valvonta, jäänmurto sekä satamapalvelut. Satamat ovat keskeisiä logistisen järjestelmän solmukohtia ja niiden muodostamalla verkostolla on merkittävä rooli logistisessa kokonaisuudessa. Satamat ovat myös merkittäviä alueellisia toimijoita, esimerkiksi talouden, maankäytön ja ympäristövaikutusten kannalta.
Meriliikennettä tutkittaessa on tärkeää ymmärtää meriliikenne ja sen toimijat osana meriklusteria. Tähän kokonaisuuteen kuuluu niin elinkeinoelämää kuin julkisen sektorin toimijoita. Siksi se on tutkimuskohteena laaja ja monitahoinen.
Ympäristönäkökulmat ja teknologia keskeisiä muutosvoimia
Maailmanlaajuiset liikenteen kehitystrendit ylettyvät myös meriliikenteeseen. Ympäristövaikutusten pienentäminen ja teknologiakehitys kuuluvat oleellisena osana myös meriliikenteen kehittämiseen. Ympäristösääntely, erityisesti kansainväliset päästörajoitukset, on merkittävä merenkulun kehitystä ohjaava tekijä.
