Vuosi: 2018

Tutkimusjohtajan blogi: Keitä myö ollaan?

Keitä myö ollaan?

Eräänä sateisena marraskuun päivänä 29 merikotkalaista kokoontui yhteen M/S Viking XPRS:lle ylittämään Suomenlahtea sekä tutustumaan toisiinsa ja tutkimusaiheisiinsa.

Merikotkan tutkimusverkostossa on hiljattain aloittanut useita uusia tutkijoita, ja tutkijat olivat toivoneet mahdollisuutta oppia tuntemaan paremmin toisia merikotkalaisia ja verkoston tekemää tutkimusta. Tiivistä viiden minuutin esitysformaattia hyödyntäen jokainen pääsi päivän aikana ääneen kertomaan, kuka on, mitä tekee ja minkälaista yhteistyötä haluaisi tehdä.

Päivä oli tiivis ja täynnä asiaa. Koin tapaamisen kuitenkin erittäin onnistuneeksi. Sen lisäksi, että itsekin tuoreehkona merikotkalaisena kohtasin monta uutta ihmistä, vaikutuin syvästi siitä osaamispaletista, joka Merikotkan siipien suojista löytyy. Porukkaan kuuluu esimerkiksi insinöörejä, yhteiskuntatieteilijöitä, turvallisuustutkijoita, meribiologeja, maantieteilijöitä, merikapteeneita ja kalataloustieteilijöitä. Joukossa on pitkään yritysmaailmassa työskennelleitä, vastavalmistuneita, ansiokkaan tieteellisen uran tehneitä, opiskelijoita, hankehallinnon ja tutkimusrahoituksen konkareita. On sekä meriliikenteen ja meriympäristön asiantuntijoita että muiden alojen osaamista tai metodiikkaa merenkulkuun soveltavia spesialisteja.

Lisäksi tutkijoilta löytyy käytännön taustaa esimerkiksi veneilystä, tieliikenteestä, journalismista ja oppikirjojen laatimisesta. Ja mitkä verkostot tällä kansainvälisellä porukalla onkaan! Uskaltautuisin väittämään, että oli kyseessä mikä tahansa merenkulkuun liittyvä haaste tai päätöksenteollinen ongelma, Merikotkalla on tarjota osaamista sekä kontakteja tuottamaan tutkittua tietoa sen ratkaisun tueksi.

Merikotka-tutkimuskeskuksen tehtävänä on tehdä tutkimusta kestävän merenkulun hyväksi. Merenkulun tutkimuskysymyksien ratkaiseminen vaatii tyypillisesti tieteiden välistä tutkimusta ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä. Tieteiden välinen yhteistyö ei kuitenkaan onnistu ilman yhteisiä tavoitteita, toimivaa kommunikaatiota sekä halua ratkaista ongelmaa yhdessä.

Tutkijatapaamisessa oli kiehtovaa havaita, kuinka aluksi tiiviisti oman tutkimusryhmän jäsenistä ja ennestään toisilleen tutuista henkilöistä koostuneet keskustelupiirit alkoivat päivän mittaan sekoittua ja kuinka uusia yhteistyöideoita alkoi esitysten ja keskustelujen pohjalta ponnahdella. Yhteyksiä luotiin myös menetelmäosaamisen tiedon vaihtamiseen: Markov Chain Monte Carlo -simuloinnista lisäoppia kaipaava löysi henkilön, joka osasi auttaa ja neuvoa kyseisen tekniikan kanssa, ja vinkkejä Bayes-verkkoihin liittyvään kirjallisuuteen jaettiin niitä kaipaaville. On ollut hienoa kuulla, että päivä on koettu hyödyllisenä ja että se on jo poikinut jatkotapaamisia.

Uskon, että tutkijapäivä oli pieni mutta merkittävä askel kohti poikkitieteellisyyden ja yhteistyön vahvistamista. Tästä on hyvä jatkaa!

Maria Hänninen
Merikotka-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja

Satamien digitalisaatio kiinnosti DigiPortin AamuAreenalla

DigiPort-hankkeen osatoteuttaja TIEKE järjesti AamuAreena-keskustelutilaisuuden perjantaina 9.11.2018 Helsingin MOW:issa. AamuAreena-tilaisuuksien tavoitteena on tulla kuuntelemaan, keskustelemaan ja solmimaan uusia kontakteja herättävien aiheiden ja kahvikupposen äärelle. Tällä kertaa aiheena oli satamien digitalisaatio ja avoin data.

Tilaisuuden aloitti Suomen Satamaliitto ry:n apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola, joka kuvasi sataman toimintaa Kylli-tädin hengessä mainiolla piirroksella. Satamaliiton jäsenyritykset ovat satamayhtiöitä, jotka tarjoavat satamassa toimiville yrityksille infran ja toimintaedellytykset. Digitalisaatio näkyy satamissa ensimmäisenä porttitoiminnoissa, jotka ovat pitkälti automatisoituja. Uusia lisäarvopalveluja kehitetäänkin satamanpitäjien toimesta mm. porttitoimintojen ympärille.

Kirstin jälkeen äänessä oli DigiPort-hankkeen projektipäällikkö Janne Saarikoski Merikotkasta, joka kertoi jo puolivälin ylittäneen hankkeen kuulumisia. Janne pohjusti esityksessään avoimen datan merkitystä koko liikennejärjestelmän sujuvuuden kannalta. Myös satamayhteisön sisällä parantunut tiedon jakaminen johtaa jaettuun tilannekuvaan, jolloin kaikki satamassa toimivat tahot tietävät, mitä satamassa tapahtuu.

Tilaisuuden virallisen osion jälkeen keskustelu jatkui tiiviinä vielä pitkän aikaa, ja uusia kontakteja solmittiin. Yhteinen näkemys oli, että satamien digitalisaatio on juuri nyt polttava teema, johon ei löydy yhtä valmista ratkaisua. Tarvitaan paljon yhteistyötä ja myös joustavuutta datan jakamisessa.

Merikotka mukana Suomenlahden meriympäristön kolmikantayhteistyössä

Merikotka-tutkimuskeskus oli mukana Suomenlahden kansainvälisillä tiedepäivillä Pietarissa 17.-18. lokakuuta 2018.  Tilaisuuden teemana oli tänä vuonna ”Gulf of Finland – natural dynamics and anthropogenic impact” ja se oli omistettu 50-vuotiselle Suomenlahden meriympäristön suojelemiseen tähtäävälle Suomi-Viro-Venäjä -kolmikantayhteistyölle. Tilaisuus pidettiin A.P. Karpinskyn Venäjän geologisessa tutkimusinstituutissa ja mukana oli yli 160 osallistujaa. Tilaisuudessa Merikotkan tutkimusjohtaja Maria Hänninen loi katsauksen Merikotkan monitieteellisiin tutkimuksiin mm. Suomenlahden öljykuljetuksiin liittyen.

Tehokkaampaa vieraslajien hallintaa lippulaivahankkeella

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistyksen koordinoima projekti COMPLETE on nostettu yhdeksi EU:n Itämeristrategian lippulaivahankkeeksi. Lippulaivahankkeen statuksen myöntäminen on osoitus siitä, että Itämeren alueella vieraslajien torjunta nähdään tärkeänä yhteisenä tavoitteena.

Lippulaivastatuksen merkitys

EU:n Itämeri-strategia on alueen EU-jäsenvaltioiden ja EU-komission välinen sopimus. Strategian tavoitteena on syventää Itämeren alueen maiden yhteistyötä. Yhtenä strategian teemoista on puhtaan merenkulun edistäminen. Lippulaivastatus voidaan myöntää projekteille, jotka tukevat Itämeri-strategiaa ja toimivat esimerkkeinä rajat ylittävien ongelmien ratkaisemisesta.

Viime syksynä käynnistynyt EU:n Itämeren alueen ohjelman projekti COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) parantaa vieraslajien hallintaa Itämeren alueella. Koska vieraslajit eivät tunne kansallisten vesialueiden rajoja, ratkaisut vieraslajien leviämisen estämiseksi tulee löytää kansainvälisellä yhteistyöllä. Tämän työn edistämisessä COMPLETE-projektilla on keskeinen asema, joka on nyt tunnustettu myös Itämeri-strategian tasolla. Päätös on tehty 26.9.2018 EU:n Itämeri-strategian kansallisten koordinaattoreiden kokouksessa.

Tavoitteena tehokkaampi vieraslajien hallinta Itämerellä

Vieraslajeja salamatkustaa laivojen mukana painolastivesitankeissa sekä laivojen runkoihin kiinnittyneinä. Vieraslajit voivat myös siirtyä paikasta toiseen sekä huviveneiden ja mahdollisesti myös venetrailereiden mukana. Vieraslajien leviäminen uusille merialueille on usein peruuttamaton tapahtuma, jonka seurauksia ei voida ennustaa. Tästä syystä lajien leviäminen ja asettuminen uusille alueille tulisi estää.

Tavarakuljetusten sekä matkailun kasvun myötä riski haitallisten vesieliöiden ja taudinaiheuttajien leviämiselle Itämereen on kasvanut. Kansainvälinen painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus on astunut voimaan 2017, mutta runkoon kiinnittyvien lajien osalta sitovaa kansainvälistä sopimusta ei vielä ole olemassa. Alusten pohjaa puhdistamalla voidaan lajien leviämistä vähentää ja samalla saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa.

Kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä askeleita kohti vieraslajien leviämisen estämistä. Vieraslajien hallinnan tulee kuitenkin perustua parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon, jota COMPLETE-projektissa parhaillaan tuotetaan. Tutkimustietoon perustuvat niin riskiarviot, seurantamenetelmät, varhaisvaroitusjärjestelmät (early warning systems) kuin viranomaispäätöksetkin.

Mukana kaikki Itämeren maat

COMPLETE-projektissa on mukana yhteistyökumppaneita kaikista Itämeren maista. Suomalaiset hanketoteuttajat ovat Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Pidä Saaristo Siistinä ry. COMPLETE-projektin vahvuus on yhteistyö merenkulun ja veneilyn toimijoiden sekä viranomaisten kanssa. Näin tutkimustieto yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla käytännön osaamiseen. Tuloksena syntyy Itämerelle räätälöity toimintatapa vieraslajien hallitsemiseksi.

Jotta vieraslajien hallintaa saataisiin kehitettyä, tarvitaan menetelmien yhdenmukaistamista ja tietovarantojen yhteiskäyttöä koko Itämeren alueella. Tietojen saatavuuden parantaminen sekä Itämeren vieraslajeja koskeva varhaisen leviämisen varoitusjärjestelmä edistävät vieraslajien hallintaa ja parantavat nopean toiminnan mahdollisuutta. Työssä vaaditaan kuitenkin kaikkien Itämeren valtioiden yhteistyötä, jota juuri hankkeelle myönnetty lippulaivahankkeen status tukee.

Hankkeen viralliset verkkosivut (englanniksi), ja pääpartnerin verkkosivut suomeksi.

Hanketta voi seurata myös twitterissä.

DigiPort esillä Laivameklarien menestystapahtumassa

DigiPort-hanke oli mukana Suomen Laivameklariliiton järjestämässä Call the Agent -tapahtumassa. Suomen agentit, meklarit ja laivanselvittäjät kokoontuivat torstaina 4.10. 2018 yhteiseen syystapaamiseen Helsinkiin. Paikalla Ruoholahdessa oli yli 100 alan ammattilaista. Call The Agent October Summit järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tapahtuma on vuosittain toistuva alan ja yhteistyökumppanien kohtaaminen, jossa on mahdollista tavata samaa työtä tekeviä eri puolilta maata ja saada tietoa ajankohtaisista kehityshankkeista.

DigiPort-hankkeen projektitutkija Janne Saarikoski veti yhteen ajankohtaisten hankkeiden antia. Sataman perustana toimii maa- ja vesialueet käsittävä infrastruktuuri. DigiPort-hanke keskittyy infran avoimeen dataan. Infran päällä kulkee liikenne, johon liittyen esillä oli miehittämättömien alusten tulevaisuusvisioita sekä uusi digitaalinen luotsitilaussovellus. Satamatoimintoihin liittyy olennaisesti viranomaisvalvonta, jonka tulevaisuudennäkymiä kuultiin Tullilta ja Rajavartiolaitokselta. Satamiin liittyy myös kuljetusketjun tietoja, jotka sisältävät sensitiivistä tietoa, esimerkiksi liikesalaisuuksia. Lohkoketjusovellukset ovat yksi mahdollisuus jakaa luottamuksellista tietoa siihen oikeutetuille.

Tapahtumasta lisätietoa löytyy Suomen Laivameklariliiton tiedotteesta.

Maria Hännisestä Merikotkan tutkimusjohtaja

Merikotkan uudeksi tutkimusjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Maria Hänninen.

Maria Hänninen on väitellyt Aalto yliopistosta vuonna 2015 ja hänen väitöstutkimuksensa Bayesian network modeling of potential patterns in maritime safety performance keskittyi merenkulun turvallisuuden monitahoiseen mallintamiseen. Väiteltyään tohtoriksi Hänninen on työskennellyt myös yritysmaailmassa.

Uusi tutkimusjohtaja on tärkeä osa Merikotka-tutkimuskeskuksen tieteellistä profiloitumista. Tutkimusjohtaja osallistuu aktiivisesti tutkimustyöhön ja koordinoi eri tutkimusyhteisöjen välistä yhteistyötä.

– Maria Hänninen on lahjakas tutkija. Lisäksi hänellä on näkemystä siitä, miten Merikotkan tutkimusta voi kehittää entisestään. Monitieteisyys ja sidosryhmien tarpeita tukeva, soveltava tutkimus on meille tärkeää. Hänninen tulee vahvistamaan tätä omassa roolissaan, kertoo tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Anna Kiiski.

Tutkimusjohtaja Maria Hänninen aloittaa tehtävässään lokakuun 2018 alussa.