WATERWAYS-hanke tuottaa tietoa ja suosituksia meriteiden kestävän käytön tueksi

Millaista on Itämeren meriteiden kestävä ja muutosjoustava käyttö ja miten sitä voidaan vallitsevissa oloissa parhaiten edistää? Näihin kysymyksiin vastauksia etsii joulukuussa 2024 alkanut strategisen tutkimuksen hanke WATERWAYS, joka tähtää riskien ja mahdollisuuksien tasapainottamiseen ja kestävien tulevaisuuspolkujen kehittämiseen monitieteisen tutkijajoukon ja sidosryhmätoimijoiden yhteistyönä. Mukana hankkeessa on tietotekniikan, meritekniikan, ympäristötieteiden ja merioikeuden asiantuntijoita aihepiirin johtavista suomalaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia, tietoa ja työkaluja, jotka tukevat meriteiden kestävää käyttöä, hyödyttäen sekä yhteiskuntaa että tiedeyhteisöä.

 

Meritiet muutosten keskellä

Itämeri on Suomelle elintärkeä kuljetusväylä, joka tukee kansallista hyvinvointia, huoltovarmuutta ja kestävän kehityksen tavoitteita. Vilkas alusliikenne on kuitenkin myös yksi syy meren ekologisen tilan heikkenemiseen.

Merialueiden käyttö on kasvussa kaikkialla maailmassa – niin kuljetusten, energian- ja ruoantuotannon kuin matkailun ja virkistyksen tarpeisiin. Samalla tietoisuus merien haavoittuvuudesta lisääntyy, ja ihmistoiminnan vaikutuksilta suojeltavien tai ennallistettavien merialueiden osuutta halutaan kasvattaa. Tämä luo kilpailua merellisestä tilasta niin eri toimialojen kuin ympäristönsuojelullistenkin tarpeiden kesken.

Itämerellä tähän liittyy useita ajankohtaisia kehityskulkuja ja haasteita. Geopoliittinen tilanne vaikuttaa vesiteiden turvallisuuteen, ja Venäjän kauppapakotteet ovat muuttaneet liikennevirtoja, synnyttäen esimerkiksi ”varjolaivaston” riskialttiine aluksineen. Ilmastonmuutos puolestaan horjuttaa Itämeren ekosysteemejä ja lisää tarvetta tehokkaille suojelu- ja ennallistamistoimille. Samalla sääolosuhteiden muutokset haastavat meriliikenteen toimintaa ja suunnittelua.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävä vihreä siirtymä tuo mukanaan uusia polttoaineita ja merituulivoimaa, mutta myös uudenlaisia päästöjä ja riskejä, jotka vaativat huolellista arviointia ja hallintaa. Öljykuljetusten vähentyessä nousevat esiin korvaavien polttoainekuljetusten vaikutukset ja turvallisuus.

Tasapainottelu Itämeren meriteiden hyödyntämiseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien välillä alati muuttuvassa toimintaympäristössä on haastavaa. Siksi juuri nyt on ajankohtaista pohtia, millaista on meriteiden kestävä ja muutosjoustava käyttö ja kehitys näissä oloissa. Mitä se meiltä vaatii ja miten sitä voidaan tukea?

 

WATERWAYS: Meritiet kestävänä hyvinvoinnin ja turvallisuuden lähteenä

Joulukuussa 2024 käynnistynyt WATERWAYS-hanke, jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto, keskittyy Itämeren meriteiden kestävän käytön ja kehityksen edistämiseen. Tavoitteena on vahvistaa niiden myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä vähentää ympäristökuormitusta. Hanke tuottaa uusia työkaluja ja suosituksia strategisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tarkastelemalla aihetta ekologisista, sosiaalisista, teknologisista ja oikeudellisista näkökulmista.

Hankeidea syntyi syksyllä 2023, kun Merikotkan professorit Mashrura Musharraf (Aalto-yliopisto), Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto) ja Osiris Valdez Banda (Aalto-yliopisto) sekä Merikotkan tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen kokoontuivat pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia uuden Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä -teeman alla. Pian mukaan liittyivät myös Ilmatieteen laitoksen päästömallinnuksen asiantuntija Jukka-Pekka Jalkanen ja Åbo Akademin merioikeuden professori Henrik Ringbom.

Tiimi jalosti hankesuunnitelmaa vuoropuhelussa ministeriöiden ja virastojen kanssa, syventäen ymmärrystään Itämeren meriliikenteen haasteista ja tietotarpeista. WATERWAYS pyrkii löytämään ratkaisuja merellisten toimintojen riskien ja ympäristövaikutusten hallintaan sekä vahvistamaan meriliikenteen positiivisia vaikutuksia yhteiskunnalle.

Tavoitteet saavutetaan seuraavin keinoin:

  1. Monitoroinnin tehostaminen: Parannetaan kykyä seurata ja analysoida sekä laillisia että laittomia toimia merialueilla.
  2. Ympäristöpaineiden arviointi: Kehitetään valmiuksia arvioida laivaliikenteen ja veneilyn aiheuttamaa kuormitusta.
  3. Turvallisen rinnakkaiselon tukeminen: Suunnitellaan ratkaisuja eri merellisten toimintojen yhteensovittamiseen.
  4. Varautumisen kehittäminen: Vahvistetaan valmiutta ennaltaehkäistä ja hallita merellisiä ympäristövahinkoja.

 

Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa – yhdessä kestävämpiä ratkaisuja etsimässä

WATERWAYS-hankkeessa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistyksen rooli ulottuu tutkimustyön lisäksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen koordinointiin. Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeissa korostetaan erityisesti sidosryhmien osallistamista sekä tutkijoiden aktiivista roolia yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa.

Keskeisten sidosryhmien toivotaan osallistuvan hankkeeseen monipuolisesti: tiedon tuottajina, yhteiskehittäjinä, tulosten arvioijina, testikäyttäjinä ja kommentaattoreina. Vuorovaikutuksen menetelmät kattavat laajan kirjon: säännöllisistä tapaamisista ja sähköpostiviestinnästä syvällisiin tutkimuslähtöisiin haastatteluihin, kyselyihin, työpajoihin ja tapahtumiin. Näin tuodaan yhteen hankekonsortio, sidosryhmät ja ulkopuoliset asiantuntijat rakentamaan yhteistä ymmärrystä ja ratkaisuja.

Vuorovaikutuksen päätavoitteet ovat kaksiosaiset. Ensinnäkin varmistetaan, että hankkeen tuottama tieto on sidosryhmien tarpeisiin relevanttia, ajankohtaista ja helposti hyödynnettävissä. Toiseksi luodaan mahdollisuuksia tiedon yhteistuotantoon, tutkimustulosten yhteistulkintaan ja kestävien tulevaisuuden ratkaisujen suunnitteluun.

WATERWAYS-hankevalmistelut etenevät jo vauhdilla. Vuoden 2025 alussa julkaistaan hankkeen verkkosivut ja perustetaan neuvoa-antava asiantuntijaryhmä, johon kutsutaan sidosryhmien edustajia. Keväällä järjestettävä aloitusseminaari tuo yhteen tutkijat ja sidosryhmät keskustelemaan ja rakentamaan yhteistyötä, jonka tulokset huomioidaan niin hankkeen tutkimus- kuin vuorovaikutustoiminnassa.

Ajankohtaisista WATERWAYS-uutisista ja hankkeen tuloksista tullaan tiedottamaan aktiivisesti Merikotkan LinkedIn-kanavalla – nyt on siis hyvä hetki liittyä sen kasvavaan seuraajajoukkoon!

 

Teksti: Annukka Lehikoinen

Menestyksekkäitä vuosia takana – katse tiukasti tulevassa!

Vuonna 2025 Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka saavuttaa merkittävän virstanpylvään, kun se juhlistaa 20-vuotisjuhlavuottaan. Vuonna 2005 Kotkan kaupungin aloitteesta perustettu keskus on kasvanut merkittäväksi meriliikenteen ja logistiikan poikkitieteellisen tutkimuksen toimijaksi Suomessa. Merikotka on omistautunut edistämään merenkulun kestävää kehitystä tieteen keinoin. Keskus pyrkii yhdistämään tieteenalat ja toimijat kestävämmän merenkulun saavuttamiseksi.

Merikotkan toiminta nojaa vahvaan akateemiseen verkostoon, johon kuuluvat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Näiden oppilaitosten tutkijat ja asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä yhdistäen osaamisensa Merikotkan tutkimushankkeissa. Keskuksen ytimessä toimii tutkimusyhdistys, jonka tehtävänä on tukea tieteidenvälistä yhteistyötä sekä vahvistaa tulosten vaikuttavuutta sidosryhmiä sitouttavalla tutkimustyöllä.

Kotkan kaupungille merenkulku ja logistiikka ovat perinteisesti olleet elintärkeitä elinkeinoja. Merikotkan perustaminen oli kaupungilta strateginen päätös, jonka tavoitteena oli paitsi tunnistaa merikuljetusten riskejä myös hyödyntää tutkimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Kaupungin tuki yhdistyksen toiminnalle ja yliopistoihin sijoitetuille professuureille on mahdollistanut keskuksen pitkäjänteisen kehityksen.

Merikotkan tutkimus keskittyy merenkulun kestävyyden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Tämä tarkoittaa paitsi teknologisten ja operatiivisten ratkaisujen kehittämistä myös taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten näkökulmien huomioimista. Merikotkan tutkijat pureutuvat muun muassa vihreän siirtymän haasteisiin, uusien ympäristöystävällisempien käyttövoimien tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä meriturvallisuuteen liittyviin teemoihin. Juhlavuonnaan Merikotka haluaa korostaa yhteistyön merkitystä. Keskus tekee aktiivista yhteistyötä lukuisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Aktiivinen vuoropuhelu on oleellinen osa tutkimushankkeiden valmistelua ja toteutusta. Kantava ajatus on tukea toimijoita tieteen keinoin tulevaisuuden kehitystoimiin liittyvissä päätöksissä.

Merikotkan 20-vuotisjuhlavuosi tulee sisältämään tapahtumia, joissa juhlistetaan paitsi menestyksekkäitä vuosia myös suunnataan katse tulevaisuuteen. Juhlavuosi toimii samalla kiitoksena kaikille niille tahoille, jotka ovat olleet tukemassa keskuksen toimintaa sen perustamisesta lähtien. Vuoden tapahtumat huipentuvat lokakuun lopussa järjestettävään Komarec’25 konferenssiin, jonka tehtävänä on edistää merenkulun kestävää kehitystä tieteidenvälisellä tutkimuksella ja aktiivisella yhteiskunnallisella dialogilla. Osana konferenssia järjestetään tutkimuskeskuksen 20-vuotisjuhla. Juhlavuoden jälkeen katseet käännetään tiukasti tulevaisuuteen. Tutkimuskeskuksen toinen tutkimustoiminnan arviointityö aloitetaan alkuvuodesta 2026. Valmistuessaan sen odotetaan tuovan uutta suuntaa seuraavia toimintavuosia varten.

Merenkulun vihreä siirtymä edellyttää systeemistä muutosta

Suomen Akatemian rahoittama Gyroscope-projekti on ollut nyt käynnissä lähes kaksi vuotta. Tänä aikana on muun muassa kerätty dataa niin kirjallisuudesta kuin tekemällä haastatteluja ja järjestämällä työpajoja. Lisäksi tutkijat ovat osallistuneet useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin, joissa he ovat esitelleet projektia ja tutkimustaan. Useampi tieteellinen artikkeli on myös työn alla tai jo valmistunut.

Järjestimme Gyroscope-projektin Teams-muotoisen väliseminaarin 25.11.2024. Väliseminaariin kutsuttiin kaikki hanketta valmisteluvaiheessa tukeneet tahot, jotka koostuivat niin viranomaisorganisaatioista kuin erilaisista etujärjestöistä. Tarkoituksena oli esitellä, mitä hankkeessa on tähän mennessä tehty, suunnitelmia tulevasta ja kuulla kommentteja ja kysymyksiä hanketta valmisteluvaiheessa tukeneilta sidosryhmien edustajilta. Väliseminaari pidettiin kaksikielisenä siten, että tutkijat esittelivät tutkimustaan joko englanniksi tai suomeksi.

Väliseminaarin aluksi projektin johtaja Toni Ahlqvist Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta esitteli lyhyesti projektia. Tämän jälkeen vähintään yksi tutkija jokaisesta projektin viidestä partnerista piti esityksen. Väliseminaarin ohjelma oli seuraavanlainen:

Janne I. Hukkinen, Helsingin yliopisto, Ympäristöpolitiikan tutkimusryhmä: Merenkulun polttoaineiden kestävyysmurros edellyttää koko energiajärjestelmän murrosta

Sami Vikkula, Helsingin yliopisto: Cost benefit analysis of alternative fuels in the maritime industry (working title) and finishing of previous articles

Patrik Kauppi ja Emilia Luoma, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus: Kohti kestävämpää merenkulkua: Tarkastelussa päästövähennyskeinot ja erityisesti vaihtoehtoiset polttoaineet

Sunil Basnet and Raheleh Farokhi, Aalto Yliopisto: Managing risks associated with the green transition: focused on autonomous ship technologies and winter navigation

Ville Lauttamäki, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus: Transitiota tai transformaatiota? – huomioita merenkulun kestävyyssiirtymästä

Väliseminaarissa pureuduttiin muun muassa siihen, miten merenkulun polttoaineiden kestävyysmurros edellyttää koko energiajärjestelmän murrosta. Sen saavuttaminen vaatii systeemistä muutosta ja yhteistyötä laajasti eri sektoreiden välillä. Lisäksi, jotta voimme saavuttaa aidosti kestävän meriliikenteen vihreän siirtymän, tarvitsemme kokonaisvaltaista tarkastelua. Se edellyttää niin taloudellisen, sosiaalisen kuin ekologisen kestävyyden huomioimista. Ekologisessa kestävyydessä on kuitenkin huomioitava ympäristövaikutukset laajasti, jotta emme päädy vain siirtämään ympäristövaikutuksia paikasta toiseen. Toisaalta väliseminaarissa tuotiin esille, miten merenkulun kestävyyssiirtymää käsittelevissä raporteissa laajemman toimintaympäristön muutos on yhä melko kapeasti esillä ja keskiössä on lähinnä polttoaineiden vaihtuminen. Olisi kuitenkin tärkeää pohtia kriittisesti, pystymmekö tuottamaan uusia polttoaineita kestävästi kaikkeen tarpeeseen ja voimmeko saavuttaa aidosti kestävän vihreän siirtymän ilman, että vähennämme myös kulutusta. Väliseminaarissa kuultiin  kommentteja ja kysymyksiä sidosryhmien edustajilta ja saatiin aikaan keskusteluakin. Erityisesti vihreään siirtymään liittyvät riskit ja kokonaisvaltainen tarkastelu kiinnostivat. Tästä meidän on hyvä jatkaa.

Teksti: Emilia Luoma

Haasteista mahdollisuuksiin: Digitalisaation moninaiset vaikutukset logistiikkasektorilla

KymVake -hankkeessa järjestettiin lokakuun lopussa logistiikan digitalisaation liittyvä sidosryhmiä osallistuttava työpaja. Digitalisaatio on nykypäivänä noussut koko yhteiskuntaa läpileikkaavaksi teemaksi. Tietoliikenne ja tietojärjestelmät sekä logistiikka ovat hankkeen osa-alueita, joten teemasta oli tärkeää  keskustella aiheeseen liittyvien sidosryhmien kanssa. Mukaan saatiin laaja-alaisesti alueella vaikuttavia eri osa-alueiden osaajia. Osallistujia oli niin maa- kuin merilogistiikan puolelta, joka takasi kattavan keskustelun aiheen eri näkökulmista.

Työpajassa keskusteltiin ja pohdittiin logistiikan digitalisaatioon liittyviä erilaisia haasteita sekä näihin liittyviä harjoittelu- ja yhteistyömahdollisuuksia. Keskustelu oli runsasta ja mielenkiintoista. Eri sidosryhmät pääsivät kuulemaan toistensa näkemyksiä ja pohtimaan asiaa kollektiivisesti. Aiheesta nousikin monia erilaisia näkökulmia esiin, riippuen millä logistiikan sektorilla keskustelijat toimivat. Työpajatyöskentelyn alustavan analyysin pohjalta voidaan sanoa, että digitalisaatio on lyönyt läpi logistiikkasektorilla, mutta vaihtelua löytyy. Toiset toimialat ovat siitä riippuvaisempia kuin toiset, mutta kaikesta toiminnasta on tullut keskinäisriippuvaista. Keskusteluissa nousi esille, että digitalisaatio luo niin mahdollisuuksia kuin haasteitakin. Jossain mielessä toimintaympäristö saattaa olla jopa haasteellisempi kuin aikaisemmin ja tämän vuoksi logistiikkasektorin toimijoilta vaaditaan erilaisten taitojen osaamista. Kokonaisuudessaan voidaan kuitenkin sanoa, että asioita oli jo suunniteltu sekä pohdittu laajasti aiheen tiimoilta sekä niitä oli harjoiteltu, joten varautuminen mahdollisiin haasteisiin oli hyvä.

Seuraavaksi hanke jatkuu suunnitelman mukaisesti. Sidosryhmien tarpeiden perusteella Merikotkan asiantuntijat rakentavat ajankohtaisia skenaarioita. Näin pääsemme vielä tarkemmin testaamaan valitun oppimisalustan toimivuutta sekä millaisia ominaisuuksia skenaarioiden rakentamisen mahdollistavalla työkalulla tulisi olla. Digiratkaisut ja digitalisaatio näyttäytyvät monella eri tavalla myös hankkeen toiminnassa, sillä varautumisyhteistyötä on tarkoitus kehittää digiratkaisuiden avulla. Luvassa on joulukuussa tämän lisäksi kansainväliselle kohderyhmälle seminaariesiintyminen aiheen tiimoilta. Loppusyksystä ja alkutalvestakin siis riittää puuhaa!

Hankkeen ensimmäinen toimintavuosi on nyt melkein takana. Vuosi on ollut runsas sekä tapahtumarikas ja hanke on ollut monessa mukana. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ensivuoden puolelle.

Teksti: Projektityöntekijä Emilia Pussinen.

 

 

 

Avoin työpaikka – etsimme PROJEKTITUTKIJAA

Etsimme joukkoomme

PROJEKTITUTKIJAA,

jonka tehtävänä on toteuttaa kansainvälisen BRISK II hankkeen tutkimustyö hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti.

BRISK II (Long-term risk analysis for oil and hazardous and noxious substances pollution from shipping accidents to the marine environment in the Baltic Sea) hankkeen tavoitteena on päivittää aiemmissa hankkeissa (BRISK, BE-AWARE) tuotettu riskienhallintatyökalu, jota käytetään ajantasaisten öljyonnettomuusriskiarvioiden tuottamiseen Itämerelle.

Projektitutkija osallistuu riskinarvioitityökalun päivittämiseen tarvittavan tiedon keräämiseen ja analysointiin, tulevaisuuden alusliikenneskenaarioiden laatimiseen sekä tarvittavan valmiuskapasiteetin mallintamiseen yhdessä hankkeen kansainvälisen asiantuntijaryhmän kanssa.

Toivomme hakijalta:

  • tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa (yamk/maisteri tai tohtori)
  • osaamista merenkulkuun liittyvien riskien arviointiin ja hallintaan liittyen
  • kokemusta itsenäisestä tutkimustyöstä ja tiedonkeruusta sekä tulosten raportoinnista
  • sujuvaa kirjallista ja suullista englannin kielen taitoa

Lue koko työpaikkailmoitus TÄSTÄ.

Tutkimuksen esittelyä ja verkostoitumista Englannissa

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) vuosittainen tiedekonferenssi järjestettiin tänä vuonna Gatesheadissa, Englannissa. ICES on hallitustenvälinen meritieteellinen järjestö, johon kuuluu lähes 6 000 tutkijaa ja 20 jäsenmaata. Merikotkan tutkijat Patrik Kauppi ja Emilia Luoma osallistuivat nelipäiväiseen konferenssiin posterilla ja suullisella esityksellä. Kaupin posterin otsikko oli ”Addressing biodiversity risks in the maritime sector: a focus on green transition” ja Luoman pitämän esityksen otsikko oli “Balancing risks and opportunities between climate objectives and marine life: green maritime fuels as a case study”. Konferenssin teema oli tänä vuonna melko kalastuspainotteinen, mutta erityisesti merialuesuunnittelua koskevat esitykset Merikotkan tutkijat kokivat todella hyödyllisinä.

Konferenssi alkoi maanantaina hieman sateisessa ja koleassa Englannissa. Tapahtumapaikkana oli Gatesheadissa sijaitseva kansainvälinen musiikkikeskus, joka tunnetaan myös nimellä ”The Glasshouse”. Ensimmäisen päivän avajaisseremonia oli näyttävä, ja siihen kuului sekä musiikkiesitys että innostava pääpuhujan puhe. Puhe oli merikotkalaisille erityisen sopiva, sillä se korosti vuorovaikutteisuutta ja käsitteli muun muassa termien monitieteellinen, tieteidenvälinen ja poikkitieteellinen merkityksiä. Nämä termit kuuluvat myös hyvin läheisesti heidän työhönsä. Vaikka useimmat esitykset konferenssissa keskittyivät kalastukseen ja kalakantoihin, oli niiden seuraaminen merikotkalaisista mielenkiintoista ja hyödyllistä. Meriliikenne vaikuttaa merkittävästi meriekosysteemeihin, joten on hyvä kasvattaa tietoisuutta myös kalakantojen tilasta. Iltaisin konferenssissa oli rennompaa ohjelmaa, kuten vierailu Newcastle Unitedin jalkapallojoukkueen stadionilla ja taidenäyttely Biscuit Factoryssa.

Luoma piti esitelmänsä osana teemaistuntoa, jossa käsiteltiin ICES:n tiedesuunnitelmaan liittyviä tieteellisiä edistysaskeleita. Luoman esitys perustui Gyroscope-projektissa tehtävään tutkimukseen. Esityksessä korostettiin, että koska meriliikenteen uusien, vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö vaikuttaa koko meriliikennejärjestelmään, tarvitaan siirtymän kestävyyden varmistamiseksi systeemistä ymmärrystä. Tämän haasteen ratkaisemiseksi projektissa järjestettiin eri alan asiantuntijoille työpajoja, joissa keskusteltiin polttoaineiden käyttöön liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista huomioimalla kestävän kehityksen eri osa-alueet. Keskustelujen pohjalta on piirretty kausaaliverkkoja, jotka visualisoivat keskeiset muuttujat ja niiden väliset syy-seuraussuhteet. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ne tekijät, joista ratkaisujen kestävyys kriittisimmin riippuu, ja jotka tulisi priorisoida. Vaikka työ on vielä kesken, on jo selvää, että tällaiselle tiedon yhteistuotannolle on tarvetta.

Emilia Luoma esitteli GYROSCOPE-projektissa tehtävää tutkimusta.

Tiistai-illan posterisessiossa Kauppi esitteli tutkimustaan osana teemaistuntoa, jossa keskityttiin ilmastonmuutoksen huomioon ottamiseen osana merialuesuunnittelua. Posterissa tuotiin esiin meriliikenteen vihreään energiasiirtymään liittyviä päästövähennystoimia, joilla on heikosti huomioon otettuja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi posterissa suositeltiin biologisen monimuotoisuuden sisällyttämistä merialuesuunnitteluun, jotta biodiversiteettiajattelua saataisiin valtavirtaistettua. Istunto tarjosi erinomaisen tilaisuuden keskustella ja verkostoitua muiden konferenssiosallistujien kanssa. Monet aiheesta kiinnostuneet tutkijat pysähtyivät posterin kohdalla ja olivat kiinnostuneita kuulemaan lisää, joten aikaa pelkälle seisoskelulle ei juuri ollut. Keskustelut olivat rohkaisevia, sillä aihetta pidettiin erittäin tärkeänä. Posteri-istunnon aikana käydyt kahdenkeskiset keskustelut olivat erittäin myönteinen kokemus Kaupin kaltaiselle nuorelle tutkijalle, joka osallistui ensimmäistä kertaa kansainväliseen konferenssiin tutkimuksen esittäjänä.

Patrik Kaupin posteri keskittyi hänen väitöskirjantyönsä kirjallisuuskatsaukseen.

Kaiken kaikkiaan lähes 800 tutkijaa eri puolilta maailmaa osallistui tänä vuonna ICES:n tiedekonferenssiin, ja Kauppi sekä Luoma saivat mahdollisuuden olla osana tätä hienoa tapahtumaa. Esitysten jälkeinen keskustelu eri tutkijoiden kanssa ja verkostoituminen lisäsivät entisestään heidän ymmärrystään meriympäristön nykytilasta. He hyötyvät näistä oivalluksista muun muassa liittämällä ne osaksi meriliikennettä koskevaa tutkimustaan.

Teksti: Patrik Kauppi ja Emilia Luoma

Kotkan merialan toimijat saman katon alle

Tänä syksynä kotkalainen meriala saavuttaa uuden konkreettisen tason, kun Kantasatamaan avattu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun moderni kampus tuo kaikki kaupungin merialan tutkijat, asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat saman katon alle. Kampuksella toimivat ammattikorkeakoulun lisäksi Etelä-Kymen ammattiopiston merenkulkuala sekä Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus, mikä tekee päivittäisistä kohtaamisista sujuvia ja edistää yhteistyötä tehokkaasti.

Ammattikorkeakoulun logistiikan ja merenkulkualan koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunila kommentoi uutta tilannetta:

”Nyt kun olemme kaikki saman katon alla niin yhteistyötä on helpompi lähteä viemään käytäntöön. Käytävällä nähdessä tulee vaihdettua muutenkin kuulumiset ja ajatuksia. Tutustumme toisiimme ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.”

Kokonaisuutta täydentävät Euroopan kärkitasoa olevat uudet merenkulun simulaattorit sekä manner-Suomen ainoa koululaiva Merikarhu , joka laiturissa ollessaan näkyy kampuksen ikkunasta. Ammattiopiston merenkulku- ja satama-alan tiimipäällikkö Anssi Avelin jatkaa:

”Kotkassa merenkulun koulutus on ottanut suuren harppauksen kehityksessä eteenpäin. Kotkassa pystytään opettamaan nykyaikaisilla, moderneilla laitteilla, tiloilla ja aluksella. Myös TKI-hankkeiden suunnittelussa pystymme lyömään päät yhteen ja aloittamaan eri asteilla yhteistä toimintaa.”

Samoihin ajatuksiin yhtyy Merikotkan toiminnanjohtaja Anna Kiiski:

”Vapaamuotoiset keskustelut käytävillä ja kahvipöydässä ovat tärkeitä. On selvä, että päivittäiset kohtaamiset sujuvoittavat vuorovaikutusta ja vahvistavat luottamusta. Tällöin on helppoa tuottaa erilaisia hankekokonaisuuksia, joissa sisältö rakentuu parhaan osaamisen varaan nimenomaan hankkeen tarpeet huomioiden.”

Merikaupunki Kotka voi ylpeänä kutsua itseään portiksi tulevaisuuden työelämään. Kotka tarjoaa niin opiskelijoille kuin ammattilaisillekin erinomaisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja edetä urallaan. Kaupungin tiivis yhteistyö paikallisten yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa luo edellytykset monipuolisille urapoluille, aina perusopinnoista korkeakoulututkintoihin ja tohtorintutkintoon asti. Erityisesti Kotkan Kantasatama toimii merkittävänä keskuksena, jossa kaupungin historia, kulttuuri ja uusi merialan keskittymä kohtaavat, vahvistaen kaupungin mainetta todellisena merikaupunkina.

 

Teksti: Anna Kiiski

Uusi artikkeli vieraslajien torjunnasta Itämerellä

Uusi tutkimusartikkeli, joka perustuu jo päättyneeseen COMPLETE ja COMPLETE PLUS -hankekokonaisuuteen, on julkaistu tieteellisessä sarjassa Marine Policy. Englanninkielinen artikkeli ”Early warning system on harmful aquatic organisms at a regional sea scale: Components and mechanisms” esittelee hankkeissa kehitetyn ja vuonna 2022 Itämerellä käyttöön otetun varhaisvaroitusjärjestelmän suunnittelu- ja toteutusprosessin. Kehitystyön aikana kerätyn tiedon ja tehtyjen havaintojen odotetaan olevan hyödyllisiä myös muilla merialueilla.

Vieraslajit ovat merkittävä globaali huolenaihe merenkulun asiayhteydessä. Osa alusten painolastivesien ja päällyskasvustojen mukana kulkeutuvista lajeista voi uhata vesiluonnon monimuotoisuutta, häiritä meren ekosysteemejä ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita. Itämeri on vilkasliikenteinen murtovesiallas, jossa on luonnostaan alhainen biodiversiteetti. Siten se on erityisen altis vieraslajien haittavaikutuksille. Tämän vuoksi on tärkeää ehkäistä potentiaalisesti haitallisten vieraslajien saapuminen ja leviäminen Itämerellä.

Merikotka-tutkimuskeskuksen koordinoiman COMPLETE-hankekokonaisuuden yhteiskunnallinen vaikuttavuus on osoittautunut erityisen merkittäväksi. Hanke tuotti lukuisia tieteellisiä julkaisuja, politiikkasuosituksia, sekä käytännön työkaluja sidosryhmille vieraslajiriskien hallinnan parantamiseksi Itämeren alueella. Tulokset ovat myötävaikuttaneet HELCOMin (Itämeren suojelukomissio) ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) työhön. Hankkeen suositukset auttavat kehittämään kansainvälistä politiikkaa ja sääntelyä haitallisten vieraslajien leviämisen estämiseksi.

Teksti: Annukka Lehikoinen