Merikotka-tutkimuskeskus oli mukana Suomenlahden kansainvälisillä tiedepäivillä Pietarissa 17.-18. lokakuuta 2018. Tilaisuuden teemana oli tänä vuonna ”Gulf of Finland – natural dynamics and anthropogenic impact” ja se oli omistettu 50-vuotiselle Suomenlahden meriympäristön suojelemiseen tähtäävälle Suomi-Viro-Venäjä -kolmikantayhteistyölle. Tilaisuus pidettiin A.P. Karpinskyn Venäjän geologisessa tutkimusinstituutissa ja mukana oli yli 160 osallistujaa. Tilaisuudessa Merikotkan tutkimusjohtaja Maria Hänninen loi katsauksen Merikotkan monitieteellisiin tutkimuksiin mm. Suomenlahden öljykuljetuksiin liittyen.
Kuukausi: lokakuu 2018
Tehokkaampaa vieraslajien hallintaa lippulaivahankkeella
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistyksen koordinoima projekti COMPLETE on nostettu yhdeksi EU:n Itämeristrategian lippulaivahankkeeksi. Lippulaivahankkeen statuksen myöntäminen on osoitus siitä, että Itämeren alueella vieraslajien torjunta nähdään tärkeänä yhteisenä tavoitteena.
Lippulaivastatuksen merkitys
EU:n Itämeri-strategia on alueen EU-jäsenvaltioiden ja EU-komission välinen sopimus. Strategian tavoitteena on syventää Itämeren alueen maiden yhteistyötä. Yhtenä strategian teemoista on puhtaan merenkulun edistäminen. Lippulaivastatus voidaan myöntää projekteille, jotka tukevat Itämeri-strategiaa ja toimivat esimerkkeinä rajat ylittävien ongelmien ratkaisemisesta.
Viime syksynä käynnistynyt EU:n Itämeren alueen ohjelman projekti COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) parantaa vieraslajien hallintaa Itämeren alueella. Koska vieraslajit eivät tunne kansallisten vesialueiden rajoja, ratkaisut vieraslajien leviämisen estämiseksi tulee löytää kansainvälisellä yhteistyöllä. Tämän työn edistämisessä COMPLETE-projektilla on keskeinen asema, joka on nyt tunnustettu myös Itämeri-strategian tasolla. Päätös on tehty 26.9.2018 EU:n Itämeri-strategian kansallisten koordinaattoreiden kokouksessa.
Tavoitteena tehokkaampi vieraslajien hallinta Itämerellä
Vieraslajeja salamatkustaa laivojen mukana painolastivesitankeissa sekä laivojen runkoihin kiinnittyneinä. Vieraslajit voivat myös siirtyä paikasta toiseen sekä huviveneiden ja mahdollisesti myös venetrailereiden mukana. Vieraslajien leviäminen uusille merialueille on usein peruuttamaton tapahtuma, jonka seurauksia ei voida ennustaa. Tästä syystä lajien leviäminen ja asettuminen uusille alueille tulisi estää.
Tavarakuljetusten sekä matkailun kasvun myötä riski haitallisten vesieliöiden ja taudinaiheuttajien leviämiselle Itämereen on kasvanut. Kansainvälinen painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus on astunut voimaan 2017, mutta runkoon kiinnittyvien lajien osalta sitovaa kansainvälistä sopimusta ei vielä ole olemassa. Alusten pohjaa puhdistamalla voidaan lajien leviämistä vähentää ja samalla saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa.
Kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä askeleita kohti vieraslajien leviämisen estämistä. Vieraslajien hallinnan tulee kuitenkin perustua parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon, jota COMPLETE-projektissa parhaillaan tuotetaan. Tutkimustietoon perustuvat niin riskiarviot, seurantamenetelmät, varhaisvaroitusjärjestelmät (early warning systems) kuin viranomaispäätöksetkin.
Mukana kaikki Itämeren maat
COMPLETE-projektissa on mukana yhteistyökumppaneita kaikista Itämeren maista. Suomalaiset hanketoteuttajat ovat Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Pidä Saaristo Siistinä ry. COMPLETE-projektin vahvuus on yhteistyö merenkulun ja veneilyn toimijoiden sekä viranomaisten kanssa. Näin tutkimustieto yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla käytännön osaamiseen. Tuloksena syntyy Itämerelle räätälöity toimintatapa vieraslajien hallitsemiseksi.
Jotta vieraslajien hallintaa saataisiin kehitettyä, tarvitaan menetelmien yhdenmukaistamista ja tietovarantojen yhteiskäyttöä koko Itämeren alueella. Tietojen saatavuuden parantaminen sekä Itämeren vieraslajeja koskeva varhaisen leviämisen varoitusjärjestelmä edistävät vieraslajien hallintaa ja parantavat nopean toiminnan mahdollisuutta. Työssä vaaditaan kuitenkin kaikkien Itämeren valtioiden yhteistyötä, jota juuri hankkeelle myönnetty lippulaivahankkeen status tukee.
Hankkeen viralliset verkkosivut (englanniksi), ja pääpartnerin verkkosivut suomeksi.
Hanketta voi seurata myös twitterissä.
DigiPort esillä Laivameklarien menestystapahtumassa
DigiPort-hanke oli mukana Suomen Laivameklariliiton järjestämässä Call the Agent -tapahtumassa. Suomen agentit, meklarit ja laivanselvittäjät kokoontuivat torstaina 4.10. 2018 yhteiseen syystapaamiseen Helsinkiin. Paikalla Ruoholahdessa oli yli 100 alan ammattilaista. Call The Agent October Summit järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tapahtuma on vuosittain toistuva alan ja yhteistyökumppanien kohtaaminen, jossa on mahdollista tavata samaa työtä tekeviä eri puolilta maata ja saada tietoa ajankohtaisista kehityshankkeista.
DigiPort-hankkeen projektitutkija Janne Saarikoski veti yhteen ajankohtaisten hankkeiden antia. Sataman perustana toimii maa- ja vesialueet käsittävä infrastruktuuri. DigiPort-hanke keskittyy infran avoimeen dataan. Infran päällä kulkee liikenne, johon liittyen esillä oli miehittämättömien alusten tulevaisuusvisioita sekä uusi digitaalinen luotsitilaussovellus. Satamatoimintoihin liittyy olennaisesti viranomaisvalvonta, jonka tulevaisuudennäkymiä kuultiin Tullilta ja Rajavartiolaitokselta. Satamiin liittyy myös kuljetusketjun tietoja, jotka sisältävät sensitiivistä tietoa, esimerkiksi liikesalaisuuksia. Lohkoketjusovellukset ovat yksi mahdollisuus jakaa luottamuksellista tietoa siihen oikeutetuille.
Tapahtumasta lisätietoa löytyy Suomen Laivameklariliiton tiedotteesta.
Maria Hännisestä Merikotkan tutkimusjohtaja
Merikotkan uudeksi tutkimusjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Maria Hänninen.
Maria Hänninen on väitellyt Aalto yliopistosta vuonna 2015 ja hänen väitöstutkimuksensa Bayesian network modeling of potential patterns in maritime safety performance keskittyi merenkulun turvallisuuden monitahoiseen mallintamiseen. Väiteltyään tohtoriksi Hänninen on työskennellyt myös yritysmaailmassa.
Uusi tutkimusjohtaja on tärkeä osa Merikotka-tutkimuskeskuksen tieteellistä profiloitumista. Tutkimusjohtaja osallistuu aktiivisesti tutkimustyöhön ja koordinoi eri tutkimusyhteisöjen välistä yhteistyötä.
– Maria Hänninen on lahjakas tutkija. Lisäksi hänellä on näkemystä siitä, miten Merikotkan tutkimusta voi kehittää entisestään. Monitieteisyys ja sidosryhmien tarpeita tukeva, soveltava tutkimus on meille tärkeää. Hänninen tulee vahvistamaan tätä omassa roolissaan, kertoo tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Anna Kiiski.
Tutkimusjohtaja Maria Hänninen aloittaa tehtävässään lokakuun 2018 alussa.
