Merikotkan toimisto Kotkassa on muuttanut Kotkan torin etelälaidalle. Uusi osoitteemme on Keskuskatu 7, 48100 Kotka.
Kuukausi: kesäkuu 2020
Merikotkan vuosikertomus 2019 on julkaistu diginä
Merikotkan vuosikertomus vuodelta 2019 on tuotettu vain diginä. Vuosikertomus on luettavissa tästä.
Satamien ympäristövaikutusten hallintatyökalujen digitalisaatio
Selvityksessä esitellään satamien ympäristövaikutusten hallintatyökaluja, jotka auttavat satamia kasvamaan kustannustehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla. Nämä työkalut koostuvat usein käytänteistä, joita noudattamalla sataman henkilökunta edistää kestävää kehitystä. Digitaaliset työkalut taasen luovat tarkkoja raportteja ja ennusteita sataman toiminnasta käyttäen hyödykseen informaatiota, jota automatisoidut mittalaitteet tuottavat reaaliajassa.
Koska yksityiskohtaista tietoa sataman ympäristöstä on saatavilla yhä enemmän digitaalisessa muodossa, sen avulla voidaan tuottaa hyödyllisiä ja helposti luettavia ennusteita, raportteja ja analyysejä sataman toiminnasta. Näiden analyysien avulla satamat voivat muuttaa toimintaansa kestävämpään suuntaan ja parantaa samalla kustannustehokkuuttaan. Digitalisointiprosessi vaatii asiantuntemusta ja paljon yhteistyötä satamien monien sidosryhmien välillä, mikä saattaa hidastaa kestävää kehitystä. Tästä huolimatta, Itämeren alueella on jo monia esimerkkejä satamista, jotka käyttävät digitaalisia ympäristövaikutusten hallintatyökaluja hyödykseen.
Kahden asiantuntijahaastattelun ja verkkokyselyn avulla selvityksessä kerrotaan myös kuinka näitä työkaluja käytetään joissain Suomen ja Venäjän satamissa. Vaikka yleisimmät sertifioidut ympäristönhallintajärjestelmät ISO14001, PERS ja EMAS ovat yleisesti käytössä Itämeren satamissa, on ympäristönsuojelua parannettava jatkuvasti ylittämällä nykyisten säädösten ja lakien vaatimukset. Selvästi suurimmat sataman päästöjen tuottajat ovat laiturissa olevat laivat sekä satamaan pääsyä odottavat laivat. Satamia suositellaankin ottamaan käyttöön ns. Just-In-Time menetelmä, joka antaa saapuville aluksille mahdollisuuden optimoida nopeutensa ajoissa päästöjä vähentääkseen. Tämä edellyttää alusten ja satamien tiedonhallintajärjestelmien yhdistämistä, jotta viestintä olisi mahdollisimman mutkatonta. Kyseinen kehitys korostaa hyvän viestinnän ja sujuvan tiedonvaihdon merkitystä, minkä vuoksi digitaaliset tiedonhallintajärjestelmät tulevat olemaan yhä hyödyllisempiä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä ja torjumisessa.
Kun satamissa otetaan käyttöön yhä enemmän erilaisia digitaalisia työkaluja, saattaa niiden yhteenliitettävyys olla haasteellista. Siksi huolellinen IT-infrastruktuurin suunnittelu on hyvä tehdä yhteistyössä muiden satamien ja satamien sidosryhmien kanssa. Tällöin myös hyödyllisen tiedon jakaminen satamalta toiselle on helpompaa. Suurin este digitalisaatiolle on sosiaalisen hyväksynnän puute, mutta digitaalisten työkalujen käyttöönottoon liittyvät taloudelliset edut saavat todennäköisesti yhä useamman sataman ottamaan käyttöönsä digitaalisia ympäristövaikutusten hallintatyökaluja.
Selvitys on kokonaisuudessa luettavissa tästä:
Saari, J., Digitalization of Ports´ Environmental Management Tools
Merikotkan tutkimus erinomaisella akateemisella tasolla
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen (Merikotka) tutkimustoimintaa on arvioitu ensimmäisen kerran käyttäen kansainvälisen ja akateemisen tutkimustoiminnan arviointikriteerejä.
Akateemisen tutkimuksen taso todettiin arvioinnissa erinomaiseksi. Arvioinnista saatiin myös useita ehdotuksia tutkimuskeskuksen toiminnan kehittämiseen.
Arvioinnissa tarkasteltiin akateemisen tutkimuksen tasoa, tutkimuksen poikkitieteellisyyttä, innovaatiokykyä sekä vaikuttavuutta. Tarkastelu rajattiin viiden viimeisen toimintavuoden ajalle. Arvioinnin ovat suorittaneet kansainvälisen merenkulkuorganisaation IMO:n ylläpitämän World Maritime University tutkimuksen vararehtori professori Jens-Uwe Schröder-Hinrichs ja Liikenne- ja viestintäviraston TrafiComin johtava asiantuntija, dosentti FT Anita Mäkinen.
– Arvioinnissa todettiin, että tutkimus on erinomaisella akateemisella tasolla ja vaikuttavuus tutkijayhteisöissä on merkittävä. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin muun muassa eri tieteenalojen välisen tutkimuksen vahvistaminen, tutkimuskeskuksen tunnettuus sekä kansainvälisten verkostojen vahvistaminen, jotta tutkimustulokset saataisiin tehokkaammin osaksi kestävän merenkulun säädösvalmistelua, toteaa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Anna Kiiski.
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen tutkimusryhmien työstä vastaavat professori Pentti Kujala Aalto yliopistosta, professorit Sakari Kuikka ja Päivi Haapasaari Helsingin yliopistosta sekä professori Tommi Inkinen Turun yliopistosta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) tutkimus- ja kehitystyötä johtaa tutkimusjohtaja Ville Henttu.
Tutkimuskeskuksen taustaorganisaatio Merikotka ry:n piti toukokuussa 2020 vuosikokouksen, jossa yhdistykselle nimettiin uusi hallitus. Puheenjohtajana jatkaa Anna-Maria Länsimies, joka edustaa hallituksessa Kotkan kaupunkia. Hallituksen varsinaisina jäseninä ovat Sami Tikkanen (Ekami), Ville Henttu (XAMK), Carina Pulkkinen (Cursor Oy), Kai Kokko (Helsingin yliopisto), Jouni Partanen (Aalto yliopisto), Sakari Kajander (Turun yliopisto) ja Meri Kallasvuo (Luonnonvarakeskus).
– Merikotkan hankesalkkua, taloutta ja hallintoa on hoidettu mallikkaasti, kiitos siitä kuuluu Merikotkan tutkimusjohdolle ja henkilöstölle sekä hankeryhmille. Uuden hallituksen toimikausi käynnistyy kiinnostavissa merkeissä, kun tieteellisen vertaisarvioinnin tuloksia aletaan yhdessä perata ja kääntää toimenpiteiksi, toteaa tutkimuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Anna-Maria Länsimies.
