Vuosi: 2021

Uusi tieteellinen artikkeli alusten päällyskasvustojen hallinnasta

COMPLETE -hankkeen tutkijat ovat julkaisseet Marine Pollution Bulletin -sarjassa artikkelin, joka perkaa alusten runkoihin kiinnittyvien eliöiden muodostamien kasvustojen hallintakysymystä Itämerellä laadullisen päätösanalyysin keinoin.
Päällyskasvustojen hallinta on tärkeää niin vieraslajien leviämisen kuin alusten polttoainetalouden ja hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Kasvustojen kehittymistä voidaan ehkäistä alusten vedenalaisten osien säännöllisellä puhdistamisella ja erilaisilla kiinnittymistä estävillä pinnoitteilla. Menetelmiin ja niiden yhdistelmiin liittyy kuitenkin riskejä, jotka on syytä huomioida valintoja tehdessä.

Tuoreessa artikkelissaan tutkijat selventävät päällyskasvustojen hallintapäätösten monisyistä ja poikkitieteistä luonnetta, tarjoten ajattelun tueksi systeemisen visuaalisen esityksen ongelman synnystä ja keinoistamme vaikuttaa siihen. Artikkeli avaa alus- ja reittikohtaisten tekijöiden, kuten myös Itämeren fysikaalis-kemiallisten olosuhteiden merkitystä optimaalisten valintojen taustalla. Päätösongelmaa tarkastellaan monitavoitteisesti, niin laivayhtiön kustannusten, hiilidioksidipäästöjen, kuin Itämeren ekosysteemiin kohdistuvien riskien valossa.

Artikkeli on osa Merikotka-tutkija Emilia Luoman väitöskirjatyötä Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä. Väitöskirjassaan Luoma soveltaa osallistavia systeemimallinnusmenetelmiä Itämeren vesiliikenteeseen liittyvien ympäristö- ja kestävyyskysymyksien tarkasteluun.

Linkki alkuperäiseen artikkeliin

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

Väitös öljyonnettomuuksien riskinarvioinnista ja hallinnasta

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan tutkijaverkoston jäsen Liangliang Lu väitteli tekniikan tohtoriksi 18.6.2021 Aalto -yliopistolla meritekniikan alalta. Vastaväittäjänä toimi professori Zaili Yang, Liverpool John Moores -yliopistosta Iso-Britanniasta.

Väitöskirjatyössään Lu on kehittänyt menetelmiä öljyonnettomuuksien riskien arviointiin ja hallintaan haastavissa jäisissä olosuhteissa, tapaustutkimusalueenaan pohjoinen Itämeri.

Vuotuisen jääpeitteisen ajan lyhetessä pohjoisilla arktisilla ja subarktisilla merialueilla aukeaa uusia väyliä merenkululle. Kun laivaliikenne näissä haastavissa olosuhteissa lisääntyy, onnettomuuksien todennäköisyys kasvaa. Vähälajiset pohjoiset ekosysteemit ovat erityisen herkkiä erilaisille häiriöille ja öljyonnettomuudella voisi näillä alueilla olla keskimääräistä tuhoisammat seuraukset. Myös öljyntorjunta jäisessä ympäristössä on erittäin haastavaa ja sen onnistuminen epävarmaa.

Lianliang Lun väitöskirja keskittyy erityisesti öljyntorjunnan tehokuuden parantamiseen jääolosuhteissa. Tutkimus lähtee liikkeelle kokonaisvaltaisesta systeemimallista, joka kuvaa tapahtumaketjun laivojen yhteentörmäyksestä tankkerista vuotavan öljyn määrään, öljyn ajelehtimiseen meressä ja lopulta öljyntorjuntaan jäissä.

”Jotta voidaan ehdottaa tehokkaita riskinhallintatoimia, tulee meidän ensin ymmärtää riskin synnyttävää systeemiä”, toteaa Lu

”Systeemimallinnuksen avulla päästään tunnistamaan kriittisimmät öljyntorjunnan tehokkuuteen ja valmiustasoon vaikuttavat tekijät. Tältä pohjalta voidaan edelleen lähteä suunnittelemaan optimaalisia riskinhallintatoimia – eli toimia öljyntorjunnan tehostamiseksi”, hän sanoo.

Väitöskirjassa öljyntorjunta-aluksen operoitavuus jäissä tunnistetaan yhdeksi kriittisimmäksi öljyntorjunnan onnistumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Tältä pohjalta Lu on kehittänyt uudenlaisen operoitavuusindeksin työkaluksi öljyntorjuntaoperaatioiden johtamiseen. Indeksi lasketaan öljyntorjunta-aluskohtaisesti ja sen on tarkoitus auttaa torjuntaoperaation suunnittelussa ja toteuttamisessa onnettomuushetkellä vallitsevissa ympäristö- ja jääolosuhteissa.

Lianliang Lun väitöskirja perustuu osittain hänen Merikotka -tukimusverkoston yhteisessä SIMREC-hankkeessa tekemäänsä työhön.

Viidestä tutkimusartikkelista koostuvan väitöskirjan yhteenveto ”Risk management of ship-source oil spill in ice conditions in the Northern Baltic Sea” on ladattavissa Aalto-yliopiston julkaisuarkistosta.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

COMPLETE-projektin jatkohanke COMPLETE PLUS alkaa

COMPLETE-projektin seuraaja, jatkohanke COMPLETE PLUS “Practical implementation of the COMPLETE project outputs and tools”, alkaa 1.4.2021.

Hanke on Itämeren alueen Interreg-ohjelman rahoittama, ja kestää vuoden 2021 loppuun saakka. COMPLETE PLUS varmistaa COMPLETE-hankkeen aikana tuotettujen työkalujen, suositusten ja parhaiden käytäntöjen pysyvyyttä loppukäyttäjien keskuudessa.

COMPLETE-hankkeessa kehitettyä vieraslajien varhaisvaroitusjärjestelmää testataan, Itämerelle kehitetyn riskiarviointityökalun (HELCOM/OSPAR JHP) kohdelajilistat päivitetään vastaamaan COMPLETE-hankkeen suosituksia, sekä edistetään kansallisten lajiseurantatietojen parempaa käytettävyyttä.

COMPLETE-hankkeessa kehitettyjä biofoulingin suositeltavia hallintatapoja edistetään kohderyhmien keskuudessa viestinnän avulla, ja COMPLETEn tuottamat päätösten tekemiseksi tuotetut työkalut testataan yhteistyössä kohderyhmien kanssa. Vedessä tapahtuvaa laivojen pohjien puhdistamista varten luodaan viranomaisyhteistyönä riskinarviointimenetelmä, johon perustuen voidaan yhtenäistää lupakäytäntöjä Itämeren alueella. Jatkohankkeessa määritellään myös COMPLETEssa tuotetun Biofouling management -tiekartan toteuttamisen seuraavat etapit ja aikataulu.

Hankkeen aktiviteeteista saa listätietoa COMPLETE-hankkeen sivuilta.

COMPLETE-loppukonferenssin tallenteet saatavilla

COMPLETE-projektin loppukonferenssi järjestettiin verkossa 9.-10.2.2021. Yli 160 osallistujaa 18 eri maasta osallistui tapahtumaan. Ensimmäisen päivän esitykset liittyivät painolastivesiyleissopimuksen toimeenpanon harmonisointiin Itämeren alueella. Toisena päivänä aiheina olivat biofouling-kysymykset ja vieraslajiseurannat.

Tallennetut esitykset on ladattu hankkeen verkkosivuille, ja katseltavissa täällä: https://balticcomplete.com/news/final-conference.

Tutkimustoiminnan arviointiraportit julkaistu

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen tutkimustoiminta arvioitiin ensimmäisen kerran käyttäen kansainvälisen ja akateemisen tutkimustoiminnan arviointikriteerejä. Arvioinnissa tarkasteltiin akateemisen tutkimuksen tasoa, tutkimuksen poikkitieteellisyyttä, innovaatiokykyä sekä vaikuttavuutta. Tarkastelu rajattiin viiden viimeisen toimintavuoden ajalle. Arvioinnin ovat suorittaneet kansainvälisen merenkulkuorganisaation IMO:n ylläpitämän World Maritime University tutkimuksen vararehtori professori Jens-Uwe Schröder-Hinrichs ja Liikenne- ja viestintäviraston TrafiComin johtava asiantuntija, dosentti FT Anita Mäkinen.

Arvioitsijoiden raportit ovat luettavissa tästä.

KMRC Publications 1 External review Anita Mäkinen

KMRC Publications 2 External review Jens-Uwe Schröder-Hinrichs

 

Annukka Lehikoinen on Merikotka-tutkimuskeskuksen uusi tutkimusjohtaja

Filosofian tohtori Annukka Lehikoinen on valittu Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajaksi. Lehikoinen aloittaa Merikotkassa 1. huhtikuuta 2021.

Uusi tutkimusjohtaja on tärkeä osa Merikotka-tutkimuskeskuksen tieteellistä profiloitumista. Tutkimusjohtaja osallistuu aktiivisesti tutkimustyöhön ja koordinoi eri tutkimusyhteisöjen välistä yhteistyötä.

–Olen innoissani ja otettu valinnastani. Merikotka tekee yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta kestävän merenkulun saralla ja odotan innolla, että pääsen edistämään tätä työtä yhdessä korkeatasoisen monitieteisen tutkijaverkoston kanssa, Annukka Lehikoinen sanoo.

Annukka Lehikoinen on väitellyt Helsingin yliopistosta vuonna 2014. Hänen väitöstutkimuksensa keskittyi öljykuljetuksista koituvien riskien arvioimiseen tekoälytyökalujen avulla. Sittemmin Lehikoinen on syventänyt osaamistaan monitieteisen riski- ja päätösanalyysin saralla, perehtynyt koneoppimiseen sekä tarkastellut kestävää kehitystä systeemianalyysin keinoin. Hän on ollut myös osatoteuttajana Merikotkan viimeaikaisissa tutkimushankkeissa liittyen merenkulun vieraslajiriskeihin, kansainväliseen öljyntorjuntayhteistyöhön sekä pienvenesatamien kestävään kehittämiseen.

Lehikoinen siirtyy Merikotkaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta, jossa hän työskentelee yliopistotutkijana ympäristöpolitiikan tutkimusryhmässä. Viimeisimpänä aluevaltauksenaan Lehikoinen mainitsee pitkän aikavälin strategisen suunnittelun työkalut, joiden tiimoilta hän on viimeisen vuoden aikana tehnyt tiivistä yhteistyötä myös Kotkan kaupungin edustajien kanssa.

– Paras mahdollinen valinta kestävän merikaupungin ja seudun kehityksen kannalta. Olen varautumisen toimintatutkijana erittäin tyytyväinen Annukan valintaan, kertoo Kotkan kaupungin tekninen johtaja KTT Vesa-Jukka Vornanen.

Merikotka on perustettu vuonna 2005 Kotkan kaupungin aloitteesta. Tutkimustyö toteutetaan Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston, Turun yliopiston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteistyönä.