Anna Kiiski

Satamien ympäristövaikutusten hallintatyökalujen digitalisaatio

Selvityksessä esitellään satamien ympäristövaikutusten hallintatyökaluja, jotka auttavat satamia kasvamaan kustannustehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla. Nämä työkalut koostuvat usein käytänteistä, joita noudattamalla sataman henkilökunta edistää kestävää kehitystä. Digitaaliset työkalut taasen luovat tarkkoja raportteja ja ennusteita sataman toiminnasta käyttäen hyödykseen informaatiota, jota automatisoidut mittalaitteet tuottavat reaaliajassa.

Koska yksityiskohtaista tietoa sataman ympäristöstä on saatavilla yhä enemmän digitaalisessa muodossa, sen avulla voidaan tuottaa hyödyllisiä ja helposti luettavia ennusteita, raportteja ja analyysejä sataman toiminnasta. Näiden analyysien avulla satamat voivat muuttaa toimintaansa kestävämpään suuntaan ja parantaa samalla kustannustehokkuuttaan. Digitalisointiprosessi vaatii asiantuntemusta ja paljon yhteistyötä satamien monien sidosryhmien välillä, mikä saattaa hidastaa kestävää kehitystä. Tästä huolimatta, Itämeren alueella on jo monia esimerkkejä satamista, jotka käyttävät digitaalisia ympäristövaikutusten hallintatyökaluja hyödykseen.

Kahden asiantuntijahaastattelun ja verkkokyselyn avulla selvityksessä kerrotaan myös kuinka näitä työkaluja käytetään joissain Suomen ja Venäjän satamissa. Vaikka yleisimmät sertifioidut ympäristönhallintajärjestelmät ISO14001, PERS ja EMAS ovat yleisesti käytössä Itämeren satamissa, on ympäristönsuojelua parannettava jatkuvasti ylittämällä nykyisten säädösten ja lakien vaatimukset. Selvästi suurimmat sataman päästöjen tuottajat ovat laiturissa olevat laivat sekä satamaan pääsyä odottavat laivat. Satamia suositellaankin ottamaan käyttöön ns. Just-In-Time menetelmä, joka antaa saapuville aluksille mahdollisuuden optimoida nopeutensa ajoissa päästöjä vähentääkseen. Tämä edellyttää alusten ja satamien tiedonhallintajärjestelmien yhdistämistä, jotta viestintä olisi mahdollisimman mutkatonta. Kyseinen kehitys korostaa hyvän viestinnän ja sujuvan tiedonvaihdon merkitystä, minkä vuoksi digitaaliset tiedonhallintajärjestelmät tulevat olemaan yhä hyödyllisempiä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä ja torjumisessa.

Kun satamissa otetaan käyttöön yhä enemmän erilaisia digitaalisia työkaluja, saattaa niiden yhteenliitettävyys olla haasteellista. Siksi huolellinen IT-infrastruktuurin suunnittelu on hyvä tehdä yhteistyössä muiden satamien ja satamien sidosryhmien kanssa. Tällöin myös hyödyllisen tiedon jakaminen satamalta toiselle on helpompaa. Suurin este digitalisaatiolle on sosiaalisen hyväksynnän puute, mutta digitaalisten työkalujen käyttöönottoon liittyvät taloudelliset edut saavat todennäköisesti yhä useamman sataman ottamaan käyttöönsä digitaalisia ympäristövaikutusten hallintatyökaluja.

Selvitys on kokonaisuudessa luettavissa tästä:
Saari, J., Digitalization of Ports´ Environmental Management Tools

Merikotkan tutkimus erinomaisella akateemisella tasolla

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen (Merikotka) tutkimustoimintaa on arvioitu ensimmäisen kerran käyttäen kansainvälisen ja akateemisen tutkimustoiminnan arviointikriteerejä.
Akateemisen tutkimuksen taso todettiin arvioinnissa erinomaiseksi. Arvioinnista saatiin myös useita ehdotuksia tutkimuskeskuksen toiminnan kehittämiseen.

Arvioinnissa tarkasteltiin akateemisen tutkimuksen tasoa, tutkimuksen poikkitieteellisyyttä, innovaatiokykyä sekä vaikuttavuutta. Tarkastelu rajattiin viiden viimeisen toimintavuoden ajalle. Arvioinnin ovat suorittaneet kansainvälisen merenkulkuorganisaation IMO:n ylläpitämän World Maritime University tutkimuksen vararehtori professori Jens-Uwe Schröder-Hinrichs ja Liikenne- ja viestintäviraston TrafiComin johtava asiantuntija, dosentti FT Anita Mäkinen.

– Arvioinnissa todettiin, että tutkimus on erinomaisella akateemisella tasolla ja vaikuttavuus tutkijayhteisöissä on merkittävä. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin muun muassa eri tieteenalojen välisen tutkimuksen vahvistaminen, tutkimuskeskuksen tunnettuus sekä kansainvälisten verkostojen vahvistaminen, jotta tutkimustulokset saataisiin tehokkaammin osaksi kestävän merenkulun säädösvalmistelua, toteaa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Anna Kiiski.

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen tutkimusryhmien työstä vastaavat professori Pentti Kujala Aalto yliopistosta, professorit Sakari Kuikka ja Päivi Haapasaari Helsingin yliopistosta sekä professori Tommi Inkinen Turun yliopistosta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) tutkimus- ja kehitystyötä johtaa tutkimusjohtaja Ville Henttu.

Tutkimuskeskuksen taustaorganisaatio Merikotka ry:n piti toukokuussa 2020 vuosikokouksen, jossa yhdistykselle nimettiin uusi hallitus. Puheenjohtajana jatkaa Anna-Maria Länsimies, joka edustaa hallituksessa Kotkan kaupunkia. Hallituksen varsinaisina jäseninä ovat Sami Tikkanen (Ekami), Ville Henttu (XAMK), Carina Pulkkinen (Cursor Oy), Kai Kokko (Helsingin yliopisto), Jouni Partanen (Aalto yliopisto), Sakari Kajander (Turun yliopisto) ja Meri Kallasvuo (Luonnonvarakeskus).

– Merikotkan hankesalkkua, taloutta ja hallintoa on hoidettu mallikkaasti, kiitos siitä kuuluu Merikotkan tutkimusjohdolle ja henkilöstölle sekä hankeryhmille. Uuden hallituksen toimikausi käynnistyy kiinnostavissa merkeissä, kun tieteellisen vertaisarvioinnin tuloksia aletaan yhdessä perata ja kääntää toimenpiteiksi, toteaa tutkimuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Anna-Maria Länsimies.

Saimaan kanavalla on merkitystä myös Venäjälle

Professori Tatjana Pantina ja apulaisprofessori Anatoly Burkov Pietarin Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping yliopistosta esitelmöivät aiheesta Suomen Vesitieyhdistyksen Talvipäivillä tammikuussa 2020. He korostivat puheessaan kummankin osapuolen tahtoa ja yhteisiä tavoitteita sisävesiliikennöinnin kehittämiseksi.

– ”Venäläisestä näkökulmasta katsottuna Saimaan kanava on hyvin tärkeä liikenneväylä”, Pantina sanoi. ”Puukuljetusten lisäksi tavoitteemme on tulevaisuudessa tuoda myös muita venäläisiä rahtikuljetuksia ja venäläisiä aluksia Saimaalle.”

Pantina ja Burkov korostivat, että Saimaan kanavan sulkujen pidennyshanketta seurataan tarkasti myös naapurissa.

”Kaluston kunto ja ikä ovat huolena meilläkin. Suuri osa Saimaalla liikennöivistä venäläisistä aluksista on rakennettu ennen vuotta 1995.” Kun vanhimmat alukset on rakennettu viime vuosisadan puolivälissä, on aluskannan uusiminen edessä. ”Ajatus on, että saamme liikenteeseen uusia, monikäyttöisyyteen soveltuvia rahtialuksia.” Burkov sanoi.

Pantina ja Burkov totesivat, että Venäjällä on vapaan vesiliikennöinnin näkökulmasta vielä tekemistä. ”Kaupallisten laivayhteyksien rakentaminen ei ole ollut eikä vieläkään ole helppoa, mutta prosessi on työn alla.”

Teksti Heli Koukkula-Teixeira, Suomen Vesitieyhdistys ry

Purjeveneestä vieraslajien tutkimusalusta

Itämeren puolestapuhujanakin tunnetuksi tullut seikkailijapurjehtija Kari ”Ruffe” Nurmi jatkaa tutkimusyhteistyötään Suomen ympäristökeskuksen kanssa jo kolmatta vuotta. Ensi kesäksi hänen veneensä pohjaan maalataan viittä eri eliönestomaalia, joista kolme on myrkyttömiä ekomaaleja ja kaksi perinteisiä kovia myrkkymaaleja. Tänä vuonna yhteistyön aiheena ovat vieraslajit.

Tutkimus on ensimmäinen laatuaan Itämerellä, ja se toteutetaan osana vieraslajien leviämisen ehkäisemiseen tähtäävää COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) -hanketta, jota Merikotka-tutkimuskeskus koordinoi.

 

Kutsumattomat vieraat ovat uhka meriluonnolle

Meriliikenteen mukana kulkeutuvat vieraslajit ovat yksi suurimmista uhkista meriluonnon monimuotoisuudelle.

”Huviveneisiin liittyen COMPLETE-hankkeessa selvitetään erilaisten eliönestomaalien toimivuutta ja pyritään löytämään keinoja riittävän tehokkaaseen vieraslajien torjuntaan vaarantamatta ympäristöä liiallisella myrkyllisten aineiden kuormituksella,” sanoo COMPLETE-hankkeen vetäjä ja projektitutkija Miina Karjalainen Merikotka-tutkimuskeskuksesta.

 

Eri maalityyppien erot esiin

”Tutkimus antaa olennaista tietoa eri maalien ja maalityyppien vaikutuksista rungon päällyskasvuston muodostumiseen ja vieraslajien siirtymiseen,” sanoo tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi SYKEstä.

”Tulee olemaan mielenkiintoista verrata perinteisten ja uusien myrkyttömien maalien toimivuutta. Kysymyshän on nyt hyvinkin ajankohtainen, kun uusia maaleja tulee markkinoille ja moni veneilijä pohtii, mikä olisi kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto,” Ruffe miettii.

 

Hanke on esittelyssä Venemessuilla 7.2.2020 klo 12.00–12.30 sekä 14.2.2020 klo 14.00–14.30.

Lisätietoa: https://www.balticcomplete.com/ ja http://www.ruffe.fi

 

Sisävesiliikenteen potentiaali kiinnostaa

Suomen Vesitiet ry. järjesti Talvipäivät 2020 -seminaarin Lappeenrannassa 29.1.2020. Seminaarin teemana oli kestävä kehitys ja vesitiekuljetusten rooli siinä. INFUTURE hankkeen asiantuntijat olivat hyvin edustettuina ja hankkeen kansainvälisiä tuloksia esitettiin seminaarissa. Sisävesien potentiaali kiinnostaa selvästi! Seminaari keräsi lähes 90 osallistujaa.

Seminaarin lisäksi pidettiin INFUTURE -hankkeen tilaisuus, jonka tavoitteena oli avata keskustelua mahdollisuudesta kuljettaa suomalaisella aluksella rahtia Venäjän sisävesisatamista. Tilaisuuden tuloksena saatiin selvä kuva siitä minkälaisia lupakäytäntöjä suunniteltu pilottimatka vaatii.

Keskustelun ohessa esitetyt alustukset voit ladata tästä.