Itämeri on enemmän kuin vain vilkas vesireitti – se on elinehto lukemattomille ihmisille, taloudellisen toiminnan keskus ja luonnon ihme. Sen herkkä ekosysteemi kohtaa kuitenkin jatkuvasti erilaisia paineita. Itämeren vilkas meriliikenne, lisääntyvä tuulivoimapuistojen rakentaminen, matkailu ja kalastus tekevät siitä ihmistoiminnan keskittymän. Toisaalta sen mataluudesta, alhaisesta suolapitoisuudesta ja hitaasta veden vaihtuvuudesta johtuen se on poikkeuksellisen haavoittuva erilaisille ympäristöuhille.
Tähän haasteeseen pureudutaan tammikuussa 2025 käynnistyneessä BRISK II-projektissa. Kansainvälisessä yhteistyössä toteutettavaa BRISK II-projektia (Pitkän aikavälin riskianalyysi öljy- ja HNS-saastumisesta meriliikenneonnettomuuksissa Itämeren merialueella) rahoittaa Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto (DG ECHO). 1 087 397 euron kokonaisbudjetilla projekti yhdistää monipuolisen konsortion, joka koostuu useista organisaatioista ja maista: Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys (koordinaattori), Itämeren suojelukomissio (HELCOM), Tanskan puolustusministeriö, Ruotsin rannikkovartiosto ja Suomen rajavartiolaitos. Lisäksi Itämeren valtiot Venäjää lukuun ottamatta ovat projektissa mukana yhteistyökumppaneina.
BRISK II hyödyntää edeltäjänsä BRISK-projektin (2009–2012) luomaa pohjaa. BRISK-projekti keskittyi öljyn ja vaarallisten aineiden päästöihin liittyvien riskien arviointiin Itämerellä. Viimeisin kattava riskinarviointi, joka toteutettiin BRISK ja BRISK-RU-projekteissa, perustui vuosien 2007–2008 dataan. Nämä tulokset ovat kuitenkin vanhentuneita. Lisäksi Itämeren muuttunut toimintaympäristö kuten lisääntynyt laivaliikenne, suuremmat alukset, merituulivoimapuistojen määrän kasvu, ikääntyneet tankkerit, uudet polttoaineet sekä kehittyvät teknologiat, kuten e-navigointi ja autonomiset alukset tuovat muutoksia, jotka tulee huomioida. Siksi tarvitaankin kiireellisesti uusi, tulevaisuuteen katsova riskinarviointi.
BRISK II-projekti hyödyntää vuosien varrella kertynyttä tietoa ja asiantuntemusta, osoittaen vahvaa sitoutumista Itämeren suojeluun. Projektissa pyritään tuottamaan Itämeren alueelle konkreettisia tuloksia keskittymällä viiteen keskeiseen tavoitteeseen:
- Riskien tunnistaminen: Kartoitetaan tulevia riskejä muuttuvien liikennemallien perusteella, mikä tukee ennakointia ja ennaltaehkäisyä.
- Metodologian kehittäminen: Päivitetään ja parannetaan riskianalyysimenetelmiä BRISK- ja BE-AWARE I -hankkeiden työn pohjalta.
- Räätälöidyt ratkaisut: Vastataan Itämeren EU-jäsenvaltioiden erityishaasteisiin räätälöityjen ja mallinnettujen skenaarioiden avulla.
- Alueellinen analyysi: Toteutetaan pitkän aikavälin ja usean maan kattava riskianalyysi alueellisen yhteistyön edistämiseksi yhteisten riskien hallinnassa.
- Päätöksenteon tuki: Tarjotaan kustannustehokkaita ratkaisuja ja skenaarioiden luokitteluja päätöksentekijöille auttamaan varautumisen optimoimisessa.
BRISK II-projekti ei ole vain analyysiä, vaan myös toimintaa. Vahvistamalla Itämeren alueen valmiutta ja torjuntakykyä projekti pyrkii suojelemaan ja siten säilyttämään Itämeren arvokkaan ekosysteemin myös jälkipolville. Yhteistyön, innovaatioiden ja kestävyyteen sitoutumisen kautta BRISK II raivaa tietä kohti turvallisempaa ja terveempää Itämerta.
BRISK II-projektin aloituskokous vahvisti yhteistyöpohjaa Itämeren riskianalyysille
BRISK II-projektin aloituskokous pidettiin Kööpenhaminassa 3.–4. helmikuuta 2025. Kokous kokosi yhteen keskeiset hankekumppanit eri puolilta Itämeren aluetta. Kaksipäiväisessä tilaisuudessa keskityttiin vahvan yhteistyön luomiseen, avoimen kommunikoinnin edistämiseen ja yhteisten tavoitteiden vahvistamiseen. Hankekumppanit HELCOM, Meriturvallisuuden- ja liikenteen tutkimusyhdistys, Tanska, Ruotsi, Suomi ja tekninen avustaja osallistuivat yhteisiin keskusteluihin, joilla luotiin pohjaa sujuvalle yhteistyölle ja hankkeen onnistumiselle. Kokouksen tärkeimpiä aiheita olivat hankkeen taustan, tavoitteiden ja työpakettien yksityiskohtainen läpikäynti, mikä syvensi yhteistä ymmärrystä liittyen projektin tehtävään päivittää kriittisiä öljy- ja HNS-päästöihin liittyviä riskinarviointeja Itämerellä. Yhteistyön merkitys korostui myös keskusteluissa aineistonkeruustrategioista, joissa kumppanit sitoutuivat hyödyntämään omia resurssejaan ja asiantuntemustaan hankkeen onnistumisen varmistamiseksi. Kokous vahvisti osallistujien sitoutumista tiiviiseen yhteistyöhön, jonka avulla voidaan varmistaa, että BRISK II-projekti tuottaa sellaisia tuloksia, jotka tukevat Itämeren herkän ekosysteemin pitkäaikaista suojelua.
Merenkulun teemapäivät ja BRISK II-projektin esitys Itämeren riskianalyysista
Merenkulun teemapäivät alkoivat 12. helmikuuta 2025 avauspuheenvuoroilla, jotka loivat pohjan keskusteluille merenkulun toimintojen tulevaisuudesta. Tämän jälkeen asiantuntijat pitivät esityksiä erilaisista Itämereen liittyvistä hankkeistaan.
Yksi esityksistä oli Motahareh Hosseinin pitämä ”Pitkän aikavälin riskianalyysi öljy- ja HNS-saastumisesta meriliikenneonnettomuuksissa Itämeren merialueella”, jossa hän esitteli BRISK II-projektin. Hosseini antoi kattavan yleiskatsauksen hankkeesta, sen tavoitteista ja yhteydestä aiempaan BRISK-projektiin (2009–2012). Hän korosti riskinarviointien päivittämisen tärkeyttä Itämerellä, sillä meriliikenteen lisääntyminen, lisääntyvät merituulivoimapuistot ja uudet polttoaineet luovat jatkuvasti uusia haasteita. Hosseini selitti, kuinka BRISK II-projekti hyödyntää edeltäjäprojektinsa tuottamaa tietoa keskittyen öljy- ja HNS-päästöihin liittyvien pitkän aikavälin riskien analysointiin. Hän kertoi projektissa tavoiteltavista tuloksista, kuten tehokkaammasta riskien tunnistamisesta, paremmista riskianalyysimenetelmistä, räätälöidyistä ratkaisuista Itämeren EU-jäsenvaltioille, alueellisesta riskinarvioinnista sekä päätöksenteon tukemisesta varautumisen parantamiseksi. Tapahtuma tarjosi arvokkaan foorumin sidosryhmille keskustella merenkulun tulevaisuudesta sekä yhteistyöhankkeiden merkityksestä Itämeren turvallisuuden ja kestävyyden varmistamisessa.
Teksti: Motahareh (Mehra) Hosseini
Käännös: Emilia Luoma
