jonka tehtävänä on toteuttaa kansainvälisen BRISK II hankkeen tutkimustyö hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti.
BRISK II (Long-term risk analysis for oil and hazardous and noxious substances pollution from shipping accidents to the marine environment in the Baltic Sea) hankkeen tavoitteena on päivittää aiemmissa hankkeissa (BRISK, BE-AWARE) tuotettu riskienhallintatyökalu, jota käytetään ajantasaisten öljyonnettomuusriskiarvioiden tuottamiseen Itämerelle.
Projektitutkija osallistuu riskinarvioitityökalun päivittämiseen tarvittavan tiedon keräämiseen ja analysointiin, tulevaisuuden alusliikenneskenaarioiden laatimiseen sekä tarvittavan valmiuskapasiteetin mallintamiseen yhdessä hankkeen kansainvälisen asiantuntijaryhmän kanssa.
Toivomme hakijalta:
tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa (yamk/maisteri tai tohtori)
osaamista merenkulkuun liittyvien riskien arviointiin ja hallintaan liittyen
kokemusta itsenäisestä tutkimustyöstä ja tiedonkeruusta sekä tulosten raportoinnista
sujuvaa kirjallista ja suullista englannin kielen taitoa
Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) vuosittainen tiedekonferenssi järjestettiin tänä vuonna Gatesheadissa, Englannissa. ICES on hallitustenvälinen meritieteellinen järjestö, johon kuuluu lähes 6 000 tutkijaa ja 20 jäsenmaata. Merikotkan tutkijat Patrik Kauppi ja Emilia Luoma osallistuivat nelipäiväiseen konferenssiin posterilla ja suullisella esityksellä. Kaupin posterin otsikko oli ”Addressing biodiversity risks in the maritime sector: a focus on green transition” ja Luoman pitämän esityksen otsikko oli “Balancing risks and opportunities between climate objectives and marine life: green maritime fuels as a case study”. Konferenssin teema oli tänä vuonna melko kalastuspainotteinen, mutta erityisesti merialuesuunnittelua koskevat esitykset Merikotkan tutkijat kokivat todella hyödyllisinä.
Konferenssi alkoi maanantaina hieman sateisessa ja koleassa Englannissa. Tapahtumapaikkana oli Gatesheadissa sijaitseva kansainvälinen musiikkikeskus, joka tunnetaan myös nimellä ”The Glasshouse”. Ensimmäisen päivän avajaisseremonia oli näyttävä, ja siihen kuului sekä musiikkiesitys että innostava pääpuhujan puhe. Puhe oli merikotkalaisille erityisen sopiva, sillä se korosti vuorovaikutteisuutta ja käsitteli muun muassa termien monitieteellinen, tieteidenvälinen ja poikkitieteellinen merkityksiä. Nämä termit kuuluvat myös hyvin läheisesti heidän työhönsä. Vaikka useimmat esitykset konferenssissa keskittyivät kalastukseen ja kalakantoihin, oli niiden seuraaminen merikotkalaisista mielenkiintoista ja hyödyllistä. Meriliikenne vaikuttaa merkittävästi meriekosysteemeihin, joten on hyvä kasvattaa tietoisuutta myös kalakantojen tilasta. Iltaisin konferenssissa oli rennompaa ohjelmaa, kuten vierailu Newcastle Unitedin jalkapallojoukkueen stadionilla ja taidenäyttely Biscuit Factoryssa.
Luoma piti esitelmänsä osana teemaistuntoa, jossa käsiteltiin ICES:n tiedesuunnitelmaan liittyviä tieteellisiä edistysaskeleita. Luoman esitys perustui Gyroscope-projektissa tehtävään tutkimukseen. Esityksessä korostettiin, että koska meriliikenteen uusien, vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö vaikuttaa koko meriliikennejärjestelmään, tarvitaan siirtymän kestävyyden varmistamiseksi systeemistä ymmärrystä. Tämän haasteen ratkaisemiseksi projektissa järjestettiin eri alan asiantuntijoille työpajoja, joissa keskusteltiin polttoaineiden käyttöön liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista huomioimalla kestävän kehityksen eri osa-alueet. Keskustelujen pohjalta on piirretty kausaaliverkkoja, jotka visualisoivat keskeiset muuttujat ja niiden väliset syy-seuraussuhteet. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ne tekijät, joista ratkaisujen kestävyys kriittisimmin riippuu, ja jotka tulisi priorisoida. Vaikka työ on vielä kesken, on jo selvää, että tällaiselle tiedon yhteistuotannolle on tarvetta.
Emilia Luoma esitteli GYROSCOPE-projektissa tehtävää tutkimusta.
Tiistai-illan posterisessiossa Kauppi esitteli tutkimustaan osana teemaistuntoa, jossa keskityttiin ilmastonmuutoksen huomioon ottamiseen osana merialuesuunnittelua. Posterissa tuotiin esiin meriliikenteen vihreään energiasiirtymään liittyviä päästövähennystoimia, joilla on heikosti huomioon otettuja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi posterissa suositeltiin biologisen monimuotoisuuden sisällyttämistä merialuesuunnitteluun, jotta biodiversiteettiajattelua saataisiin valtavirtaistettua. Istunto tarjosi erinomaisen tilaisuuden keskustella ja verkostoitua muiden konferenssiosallistujien kanssa. Monet aiheesta kiinnostuneet tutkijat pysähtyivät posterin kohdalla ja olivat kiinnostuneita kuulemaan lisää, joten aikaa pelkälle seisoskelulle ei juuri ollut. Keskustelut olivat rohkaisevia, sillä aihetta pidettiin erittäin tärkeänä. Posteri-istunnon aikana käydyt kahdenkeskiset keskustelut olivat erittäin myönteinen kokemus Kaupin kaltaiselle nuorelle tutkijalle, joka osallistui ensimmäistä kertaa kansainväliseen konferenssiin tutkimuksen esittäjänä.
Patrik Kaupin posteri keskittyi hänen väitöskirjantyönsä kirjallisuuskatsaukseen.
Kaiken kaikkiaan lähes 800 tutkijaa eri puolilta maailmaa osallistui tänä vuonna ICES:n tiedekonferenssiin, ja Kauppi sekä Luoma saivat mahdollisuuden olla osana tätä hienoa tapahtumaa. Esitysten jälkeinen keskustelu eri tutkijoiden kanssa ja verkostoituminen lisäsivät entisestään heidän ymmärrystään meriympäristön nykytilasta. He hyötyvät näistä oivalluksista muun muassa liittämällä ne osaksi meriliikennettä koskevaa tutkimustaan.
Ammattikorkeakoulun logistiikan ja merenkulkualan koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunila kommentoi uutta tilannetta:
”Nyt kun olemme kaikki saman katon alla niin yhteistyötä on helpompi lähteä viemään käytäntöön. Käytävällä nähdessä tulee vaihdettua muutenkin kuulumiset ja ajatuksia. Tutustumme toisiimme ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.”
Kokonaisuutta täydentävät Euroopan kärkitasoa olevat uudet merenkulun simulaattorit sekä manner-Suomen ainoa koululaiva Merikarhu , joka laiturissa ollessaan näkyy kampuksen ikkunasta. Ammattiopiston merenkulku- ja satama-alan tiimipäällikkö Anssi Avelin jatkaa:
”Kotkassa merenkulun koulutus on ottanut suuren harppauksen kehityksessä eteenpäin. Kotkassa pystytään opettamaan nykyaikaisilla, moderneilla laitteilla, tiloilla ja aluksella. Myös TKI-hankkeiden suunnittelussa pystymme lyömään päät yhteen ja aloittamaan eri asteilla yhteistä toimintaa.”
Samoihin ajatuksiin yhtyy Merikotkan toiminnanjohtaja Anna Kiiski:
”Vapaamuotoiset keskustelut käytävillä ja kahvipöydässä ovat tärkeitä. On selvä, että päivittäiset kohtaamiset sujuvoittavat vuorovaikutusta ja vahvistavat luottamusta. Tällöin on helppoa tuottaa erilaisia hankekokonaisuuksia, joissa sisältö rakentuu parhaan osaamisen varaan nimenomaan hankkeen tarpeet huomioiden.”
Merikaupunki Kotka voi ylpeänä kutsua itseään portiksi tulevaisuuden työelämään. Kotka tarjoaa niin opiskelijoille kuin ammattilaisillekin erinomaisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja edetä urallaan. Kaupungin tiivis yhteistyö paikallisten yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa luo edellytykset monipuolisille urapoluille, aina perusopinnoista korkeakoulututkintoihin ja tohtorintutkintoon asti. Erityisesti Kotkan Kantasatama toimii merkittävänä keskuksena, jossa kaupungin historia, kulttuuri ja uusi merialan keskittymä kohtaavat, vahvistaen kaupungin mainetta todellisena merikaupunkina.
Uusi tutkimusartikkeli, joka perustuu jo päättyneeseen COMPLETE ja COMPLETE PLUS -hankekokonaisuuteen, on julkaistu tieteellisessä sarjassa Marine Policy. Englanninkielinen artikkeli ”Early warning system on harmful aquatic organisms at a regional sea scale: Components and mechanisms” esittelee hankkeissa kehitetyn ja vuonna 2022 Itämerellä käyttöön otetun varhaisvaroitusjärjestelmän suunnittelu- ja toteutusprosessin. Kehitystyön aikana kerätyn tiedon ja tehtyjen havaintojen odotetaan olevan hyödyllisiä myös muilla merialueilla.
Vieraslajit ovat merkittävä globaali huolenaihe merenkulun asiayhteydessä. Osa alusten painolastivesien ja päällyskasvustojen mukana kulkeutuvista lajeista voi uhata vesiluonnon monimuotoisuutta, häiritä meren ekosysteemejä ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita. Itämeri on vilkasliikenteinen murtovesiallas, jossa on luonnostaan alhainen biodiversiteetti. Siten se on erityisen altis vieraslajien haittavaikutuksille. Tämän vuoksi on tärkeää ehkäistä potentiaalisesti haitallisten vieraslajien saapuminen ja leviäminen Itämerellä.
Merikotka-tutkimuskeskuksen koordinoiman COMPLETE-hankekokonaisuuden yhteiskunnallinen vaikuttavuus on osoittautunut erityisen merkittäväksi. Hanke tuotti lukuisia tieteellisiä julkaisuja, politiikkasuosituksia, sekä käytännön työkaluja sidosryhmille vieraslajiriskien hallinnan parantamiseksi Itämeren alueella. Tulokset ovat myötävaikuttaneet HELCOMin (Itämeren suojelukomissio) ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) työhön. Hankkeen suositukset auttavat kehittämään kansainvälistä politiikkaa ja sääntelyä haitallisten vieraslajien leviämisen estämiseksi.
Tänäkin vuonna Merikotka osallistuu Itämerikylän merkeissä Lasten Meripäiville yhteisötalo Messissä. Lasten meripäivien teemana on tiede, taide & tarinat.
Itämerikylä järjestetään torstaista lauantaihin 25.7.–27.7. 2024 ja se toteutetaan yhteistyössä Kymen Veden, Luontokoulu Hailin, Kotkan Ympäristökeskuksen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Työpajat ovat avoinna seuraavasti:
10:00 – 12:00 Itämeren ötökät -työpaja
10:00 – 16:00 Sibeliusboksi
10:00 – 16:00 Rantaroskapaja
13:00 – 16:00 Meridatatupa
Lisäksi Itämerikylässä on omatoimista puuhaa muun muassa Vesivelhon seikkailupelin, lukunurkkauksen ja muiden puuhavihkosten muodossa.
Liikenneonnettumuusharjoitus, jota KymVake -tiimi oli havainnoimassa.
Tammikuussa 2024 Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksessa lähti käyntiin uusi tutkimushanke nimeltään Kymenlaakson alueellisen varautumisen yhteistyön kehittäminen, tuttavallisemmin KymVake. Hanke toteutetaan yhteistyönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa. Xamk aloitti osuutensa hankkeen toteutuksesta jo 2023 vuoden marraskuussa. KymVake -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa alueellista ja paikallista toimialarajat ylittävää varautumisyhteistyötä ja -osaamista erityisesti tietoliikenteen ja tietojärjestelmien, logistiikan sekä voimahuollon häiriöiden osalta. Merikotkan osuus keskittyy tuottamaan skenaarioita ja oppimismateriaalia digitaaliselle oppimisalustalle, yhdessä sidosryhmien kanssa. Oppimisalustana toimii Xamkin Open Learn. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja mukana on myös Kymenlaakson liitto.
Ensimmäiset kolme kuukautta ovat lähteneet hyvin käyntiin. Tammikuussa KymVake -tiimi oli havainnoimassa Kaakkois-Suomen turvapuistossa Kymenlaakson pelastuslaitoksen ja Xamkin toteuttamaa liikenneonnettomuusharjoitusta. Harjoitus taltioitiin digitaalisesti ja materiaalista sekä havainnoinnista tehtiin skenaario. Tuotettua materiaalia on tarkoitus käyttää hankkeen digitaalisen oppimisalustan promootiomateriaalina. Oli erittäin mielenkiintoista seurata pelastajien harjoittelua ja havainnointi oli antoisaa niin skenaariotyöskentelyn kuin harjoitusten digitaalisen taltioimisen osalta. Tallennustekniikka ja äänenlaatu tuli hyvin testattua.
Yhteisen turvallisuuden harjoitusympäristöt -yhdistysilta.
Hankkeessa on ollut käynnissä muitakin tapahtumia. Kevään aikana on luotu sekä testattu muuan muassa kybersähköpostihuijausskenaariota, edistetty hanketta voimahuollon osalta sekä osallistuttu Yhteisen turvallisuuden harjoitusympäristöt -yhdistysiltaan. Yhdistysillassa esiteltiin hanketta ja saatiin uusia ideoita niin skenaariotyöskentelyyn kuin digitaalisen oppimismateriaalin sisältöön. Keskustelu oli tilaisuudessa hedelmällistä. Yhdistykset ovat yksi hankkeen kohderyhmistä yritysten ja tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Toteutuksen alla on suurempi, kaikki osa-alueet yhteen sitova skenaario sekä muihin varautumisaiheisiin liittyviä skenaarioita, työpajoja, hankintoja ja mahdollisia muita tapahtumia. Kolmen kuukauden aikana projekti on lähtenyt hyvin käyntiin ja asiat alkavat hahmottua.
Lisätietoja hankkeesta löytyy myös hankkeen päätoteuttajan nettisivuilta: Xamk – KymVake
Suomen Akatemian rahoittamassa Gyroscope-projektissa käytetään sidosryhmiä osallistavia prosesseja, kuten työpajoja, joihin kutsutaan eri alan asiantuntijoita luomaan yhteistä pitkän tähtäimen tilannekuvaa merenkulun vihreälle siirtymälle. Yhteisen ymmärryksen ja tilannekuvan luominen on tärkeää, jotta voidaan paikantaa niitä tekijöitä, joista vihreän siirtymän kestävyys riippuu ja joihin on tarpeellista puuttua tai panostaa.
Tämän vuoden alussa järjestimme kaksi työpajaa Helsingissä. Työpajoihin kutsuttiin asiantuntijoita muun muassa korkeakouluista, yksityiseltä sektorilta, viranomaispuolelta, tutkimuslaitoksista ja järjestöistä. Tammikuussa pidetyssä ensimmäisessä työpajassa aiheena olivat vaihtoehtoiset polttoaineet. Työpajassa keskusteltiin siitä, mitä tulisi tapahtua, jotta vaihtoehtoiset polttoaineet voisivat toimia kestävänä osaratkaisuna vihreässä merilogistiikassa erityisesti Suomessa. Asiantuntijat keskustelivat sekä riskeistä että mahdollisuuksista, joita liittyy vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön, kun huomioidaan kestävyyden kaikki kolme eri ulottuvuutta: talous, ympäristö ja yhteiskunta. Vaihtoehtoisista polttoaineista oli valittu keskusteluun biopolttoaineet, vihreä metanoli ja vihreä ammoniakki. Toisessa maaliskuussa järjestetyssä työpajassa aiheena oli vaihtoehtoisten polttoaineiden lisäksi talvimerenkulku. Tähän työpajaan oli kutsuttu ympäristöalan osaajia, ja työapajassa keskityttiin erityisesti ympäristönäkökulmaan, vaikka muistakin kestävyyden ulottuvuuksista oli lupa keskustella. Työpajojen keskustelujen pohjalta on tarkoituksena muodostaa kausaalisia systeemikuvia, jotka kuvaavat tärkeimpiä muuttujia ja niiden välisiä yhteyksiä. Tällainen kausaalimallinnus tukee sekä systeemisen ymmärryksen lisäämistä että riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista.
Työapajaan osallistuneet asiantuntijat kokivat yhteisen ymmärryksen luomisen keskustelujen kautta eri alan asiantuntijoiden kesken tärkeäksi. He oppivat toisiltaan uutta, mutta toisaalta keskustelujen avulla havaittiin myös, miten monista asioista on vielä liian vähän tietoa. Kysymyksiä on monen asian osalta vielä enemmän kuin vastauksia. Erityisesti koko elinkaaren aikaisten kokonaisvaikutusten huomioiminen on työpajojen keskustelujen perusteella usein puutteellista. Vielä on siis työtä edessä tavoitellessamme merilogistiikan kestävää vihreää siirtymää, mutta Gyroscope-projektin osalta tähän haasteeseen on nyt tartuttu.
Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi, jolloin ne tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivuillemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osiot ovat mielenkiintoisimpia ja hyödyllisimpiä.
Tekniset evästeet
Nämä ovat välttämättömiä evästeitä jotta verkkosivut toimivat.
[_koko_analytics_pages_viewed] tallentaa sivujen latausmääriä (anonymisoitu, ei yksilöitävissä)
If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.
Kolmannen osapuolen evästeet
Sivustollamme käytetään Google analytiikkaa keräämään tietoja kävijämääristä sekä eniten vierailluista sivuista.
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
