Ajankohtainen

Hack the Port loi uusia digitaalisia ratkaisuideoita satamaan

DigiPort-hanke järjesti Hack the Port -hackathonin Mussalon satamassa Kotkassa 9.-11.4. Hackathon on ongelmanratkaisutapahtuma, jossa opiskelijoista koostuvat tiimit pyrkivät kehittämään uusia, innovatiivisia ratkaisuja arkielämän haasteisiin. Hack the Portissa teemana oli satamatoimintojen sujuvoittaminen digitalisoimalla ja avoimen datan avulla.

Osallistujia oli 20 ja he jakautuivat viiteen tiimiin. Opiskelijat edustivat eri koulutusohjelmia. Mukana oli niin tietoverkkojen, kyberturvallisuuden, rakennusalan ja palvelumuotoilun opiskelijoita kuin merikapteenikin. Monialaisuuden kautta on mahdollista yhdistää erilaista osaamista, jolloin voi syntyä “laatikon ulkopuolelta” -ratkaisuja

Tapahtuman avasi tiistaiaamuna 9.4. HaminaKotka Satama Oy:n kaupallinen johtaja Eija Rossi Mussalon sataman Merituuli-toimistokeskuksessa.


Eija Rossi esitteli satamayhtiön toimintoja ja roolia sekä korosti uusien ideoiden ja ratkaisujen tarvetta usein konservatiiviseksi koetulla satama-alalla.

Avauksen jälkeen oli vuorossa havainnointikierros Mussalon satama-alueella. Kierroksella tiimit näkivät konkreettisesti, mitä satamassa tapahtuu ja kuulivat eri toimijoiden näkökulmia. Samalla heillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Havainnointikierros alkoi HaminaKotka Satama Oy:n Ville Kuitusen yleisesittelyllä, jonka jälkeen VR Transpoint Oy:n Jani Liikanen kertoi raideliikenteen järjestelyistä ja haasteista satamassa. Seuraavaksi siirryttiin konttiterminaaliin, jossa Steveco Oy:n Mikko Raki esitteli konttioperointia ja sen taustalla olevia tietojärjestelmiä. Lopuksi vierailtiin nestesatamassa, jossa Suvi-Tuuli Lappalainen Oiltanking Finland Oy:stä esitteli kemikaalioperointia ja turvallisuusasioita.


HaminaKotka Satama Oy:n myyntipäällikkö Ville Kuitunen aloitti havainnointikierroksen Mussalon satama-alueen yleisesittelyllä Merituuli-toimistokeskuksen kattoterassilla

Lounaan jälkeen tiimeille esitettiin ennalta muodostetut haasteet, jotka olivat:
1. Sataman digitaalisen tilannekuvan kehittäminen
2. Sataman liikenteen sujuvoittaminen digitalisoimalla
3. Sataman turvallisuuden digitalisointi
4. Sataman avointen tietolähteiden riskianalyysi
5. Avoin haaste

Haasteiden ratkaisemiseksi opiskelijoille oli tuotettu erilaista taustamateriaalia kuten linkkejä avoimen datan oppaisiin ja tietokantoihin sekä tutkimusaineistoa DigiPort-hankkeessa keväällä 2018 Kotkassa ja Turussa järjestetyistä “Mikä satamassa tökkii? Auttaisiko digi ja data? -työpajatilaisuuksista.

Merituuli-toimistokeskuksesta työskentelyä siirryttiin jatkamaan läheisen Santalahti Resortin Villa Aava -tilaan. Tiimien työskenneltyä yön yli vuorokausi vaihtui ja keskiviikkona 10.4. puoliltapäivin tiimit hajautuivat viimeistelemään töitään itsenäisesti.

Torstaiaamuna 11.4. kokoonnuttiin Kotkan keskustaan XAMK:in Xlab-tilaan. Tiimeille tarjottiin pitchausvalmennusta ratkaisuideoiden sujuvaa ja kiinnostavaa esittelyä varten. Pitchausta oli mahdollisuus myös harjoitella testituomariston edessä. Heiltä saadun palautteen perusteella tiimit hioivat vielä lopullisia esityksiään.

Iltapäivällä oli vuorossa varsinaiset pitchaukset ja palkintojenjako. Hackathontuomaristossa oli tutkimusjohtaja Maria Hänninen Merikotkasta, logistiikan tutkimuspäällikkö Olli-Pekka Brunila XAMK:ista, myyntipäällikkö Ville Kuitunen HaminaKotka Satama Oy:stä sekä projektipäällikkö Antti Viitanen *ship Startup Festivalista.

Voittajatiimiksi valittiin Team PowerSquare. Heidän ideansa liittyi kumipyöräliikenteen sujuvoittamiseen digitalisoimalla kuljettajille annettavat ajo-ohjeet satamaan. Satama-alueella liikkuminen koetaan usein sekavaksi, eikä navigointi välttämättä onnistu tavallisilla navigaattorisovelluksilla. Tällä hetkellä kuljettajat saavat portilta tulostetun paperikartan, jonka avulla he etsivät tuomansa lastin toimituspaikan. Team PowerSquare:n sovelluksessa kuljettajille lähetetään sähköpostiin informaatiopaketti, jossa on ajo-ohjeiden lisäksi tietoa alueen turvajärjestelyistä ja tarjolla olevista palveluista.

Toiseksi tuli Team Jaa-a. Heidän ratkaisunsa liittyi niin ikään rekkaliikenteen hallintaan sataman porttijärjestelmistä ja tieliikenteen avoimen datan lähteistä saatavia tietoja jalostamalla. Tavoitteena on välttää ruuhkahuippuja ja varmistaa, ettei kumipyöräliikenteen käytössä olevaa kapasiteettia ylitetä.

Kolmas sija jaettiin kahden tiimin kesken. SH Double –tiimin idea “Connecting Port People” toi ihmiskeskeisen näkökulman sataman digitalisaatioon. Kyseessä oli uudenlaisen digitaalisen ekosysteemin rakentaminen satamayhteisöön. Hak5-tiimin tuotos oli konenäköön perustuva liikenteenohjaus ja –valvontaratkaisu.


Palkintojenjaon tunnelmaa Xlabilla.

Palkituilla tiimeillä on mahdollisuus jalostaa ideaansa ja esitellä se mentoreille ja rahoittajille *ship Startup Festivaliin.

COMPLETE IMO:n GloFouling-projektin avauskokouksessa

COMPLETE-projektin asiantuntija Annika Krutwa (Federal Maritime and Hydrographic Agency, Saksa) esitteli IMO:n GloFouling Partnerships Project -avauskokoukselle COMPLETEn toimintaa ja tavoitteita 18.-20. maaliskuuta Lontoossa.

Painolastivesien ohella vieraslajeja salamatkustaa myös laivojen runkoihin kiinnittyneinä. Näitä ns. fouling-lajeja voidaan torjua mm. laivojen pohjia puhdistamalla tai käyttämällä alusten pohjissa kiinnittymisenestoaineita. Pohjien puhdistamisella voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa. Vedessä tapahtuva puhdistus voi kuitenkin irrottaa pohjamaalin haitta-aineita kuten kuparia tai vieraslajeja ympäröivään veteen. Koska vedessä tapahtuvaan pohjien puhdistamiseen liittyvät säännökset ja käytännöt vaihtelevat Itämeren eri osissa, harmonisoinnille ja yhteisille käytännöille on tarvetta.

GloFouling-avauskokouksen yhteenvetoon voit tutustua IMO:n kotisivuilla.

Teoskilpailu lapsille ja nuorille 1.4.-30.4.2019

MIÄ JA ITÄMERI
TEOSKILPAILU LAPSILLE JA NUORILLE 1.4. -30.4.2019

Repin-instituutin kuvataidekoulutus yhteistyössä Itämeri-kylän kanssa järjestää nuorten teoskilpailun. Kilpailun aiheina ovat Itämeren monimuotoisuus, kauneus, haavoittuvaisuus ja ekologia.  Pienillä valinnoilla on väliä, se on Itämeri-kylän 2019 yksi kantavista aiheista. Yhteisenä tavoitteenamme on Itämeren monimuotoisuuden vaaliminen tulevia sukupolvia varten.

Kilpailussa on kolme sarjaa:

1. 8-10–vuotiaat
2. 11–13–vuotiaat
3. 14–16–vuotiaat

Kilpailuun voi osallistua lähettämällä valokuvan teoksesta, joka käsittää kilpailun aihetta osoitteeseen anna-maria.hentila@kymenlaakso.fi 30.4.2019 mennessä. Teoksen tekniikan ja koon voi valita vapaasti.

Tiedostoon tulee lisätä kilpailijan nimi, ikä ja yhteystiedot (e-mail ja/puhelinnumero).

Jokaisessa sarjassa kolme parasta palkitaan.

Kilpailun palkinnot jaetaan Meripäivillä Itämeri-kylässä sunnuntaina 28.7.2019 klo 11.00.

Kaikkien kilpailijoiden teokset ovat esillä Meripäivillä Itämeri-kylässä 25.-28.7.2019.

 

Yhteistyössä: Kymenlaakson kesäyliopisto / Repin-instituutin kuvataidekoulutus ja Itämeri-kylä.

Lisätietoja: Aleksandra Hintsala
puh. 040 595 5893, e-mail: aleksandra.hintsala@kymenlaakso.fi

Kilpailukutsu tulostettavaksi löytyy: MIÄ JA ITÄMERI_teoskilpailu lapislle ja nuorille 1.4.-30.4.2019.

Keskustelussa kuuma kysymys alusten lähtöaikojen paremmasta ennakoitavuudesta

Tiedonjaolla sujuvuutta satamakäynteihin -iltapäivässä 14.3.2019 työstettiin kuumaa kysymystä alusten lähtöaikojen paremmasta ennakoitavuudesta.

Iltapäivään GLO Hotellissa kokoontui laivanselvittäjiä, varustamoiden, satamayhtiöiden ja satamaoperaattorien edustajia, viranomaisia sekä alalle digitaalisia palveluja tarjoavia. Mukana oli lähes 50 henkilöä ympäri Suomen.

Tilaisuuden avasi Merikotkan tutkimusjohtaja Maria Hänninen. Liittojen edustajat kertoivat satamakäynteihin liittyvän tiedonjaon haasteista omien jäsenyritystensä näkökulmista. Puheenvuoron käyttivät Sari Turkkila Laivameklariliitosta, Kirsti Tarnanen-Sariola Satamaliitosta ja Juha Mutru Satamaoperaattoreista.

Erityisasiantuntija Katariina Kalatie Traficomista avasi Merilogistiikan tiedonkulun kehittämisen haasteita ja Merikotkan projektitutkija Janne Saarikoski kerto Lähtöaikaprojektin tuloksista. Markus Mannevaara Wärsilästä kertoi Portify-projektista, jossa pyritään aluksen ja sataman välisen tiedonkulun edistämiseen.

Aluksen satamakäyntiin ja siihen liittyvään logistiseen ketjuun kuuluu lukuisia eri toimijoita ja satamakäynnin yhteydessä vaihdetaan paljon tietoa. Tiedonvaihtoon ei ole kattavaa tehokasta ratkaisua, vaan tieto kulkee siiloissa – jos kulkee. Tästä aiheutuu turhaa kiirettä, odottelua ja päästöjä.

Tahtotila kehittämiseen on sekä yrityksillä että viranomaisilla. Kaikki toivovat joustavampaa tietojenvaihtoa, parempaa läpinäkyvyyttä ja parempaa ennakoitavuutta.

Puheenvuorojen jälkeen työpajoissa pohdittiin, miten päästäisiin satamakäyntien tiedonjaossa win-win-tilanteeseen. Mitkä ovat kehittämisen esteet ja miten niiden yli päästään. Osallistujat saivat ilmoittautua itse tai ilmiantaa henkilöitä mukaan jatkotyöhön.

Tiedonjaon työstämistä jatkaa työryhmä, jota Traficom vetää. Työryhmä tarkastelee kysymystä monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti Suomen näkökulmasta. Osallistua voi joko työryhmään tai tukiryhmään. Varsinainen työryhmä on pieni käytännön työtä tekevä ja tukiryhmä laajempi kokoonpano, jossa eri organisaatiot voivat seurata ja tukea työtä.

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu Katariinalle: katariina.kalatie@traficom.fi

Lisätiedot

Katariina Kalatie, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
katariina.kalatie@traficom.fi
+358 50 483 6372

Janne Saarikoski, Merikotka
janne.saarikoski@merikotka.fi
+358 50 310 3238

DigiPortissa julkaistu satamien digitalisaation nykytilaselvitys

Satamien digitalisaatio vaatii paljon yhteistyötä, koska satamayhteisöt muodostuvat lukuisista toimijoista. Tiedon parempi jakaminen satamatoimijoiden kesken sujuvoittaisi liikennettä ja parantaisi turvallisuutta. Tulevaisuudessa satamayhteisöjen täytyy löytää keinot ja vastuutaho digitalisaation edistämiseen. Muun muassa näitä teemoja nostaa esille DigiPort-hankkeessa julkaistu nykytilaselvitys Suomen satamien digitalisaatiosta. Tästä linkistä nykytilaselvityksen raporttiin.

Julkaisusta on uutisoinut mm. merenkulkualan erikoislehti Navigator. Tästä linkistä Navigatorin uutiseen.

 

Tutkimusjohtajan blogi: Keitä myö ollaan?

Keitä myö ollaan?

Eräänä sateisena marraskuun päivänä 29 merikotkalaista kokoontui yhteen M/S Viking XPRS:lle ylittämään Suomenlahtea sekä tutustumaan toisiinsa ja tutkimusaiheisiinsa.

Merikotkan tutkimusverkostossa on hiljattain aloittanut useita uusia tutkijoita, ja tutkijat olivat toivoneet mahdollisuutta oppia tuntemaan paremmin toisia merikotkalaisia ja verkoston tekemää tutkimusta. Tiivistä viiden minuutin esitysformaattia hyödyntäen jokainen pääsi päivän aikana ääneen kertomaan, kuka on, mitä tekee ja minkälaista yhteistyötä haluaisi tehdä.

Päivä oli tiivis ja täynnä asiaa. Koin tapaamisen kuitenkin erittäin onnistuneeksi. Sen lisäksi, että itsekin tuoreehkona merikotkalaisena kohtasin monta uutta ihmistä, vaikutuin syvästi siitä osaamispaletista, joka Merikotkan siipien suojista löytyy. Porukkaan kuuluu esimerkiksi insinöörejä, yhteiskuntatieteilijöitä, turvallisuustutkijoita, meribiologeja, maantieteilijöitä, merikapteeneita ja kalataloustieteilijöitä. Joukossa on pitkään yritysmaailmassa työskennelleitä, vastavalmistuneita, ansiokkaan tieteellisen uran tehneitä, opiskelijoita, hankehallinnon ja tutkimusrahoituksen konkareita. On sekä meriliikenteen ja meriympäristön asiantuntijoita että muiden alojen osaamista tai metodiikkaa merenkulkuun soveltavia spesialisteja.

Lisäksi tutkijoilta löytyy käytännön taustaa esimerkiksi veneilystä, tieliikenteestä, journalismista ja oppikirjojen laatimisesta. Ja mitkä verkostot tällä kansainvälisellä porukalla onkaan! Uskaltautuisin väittämään, että oli kyseessä mikä tahansa merenkulkuun liittyvä haaste tai päätöksenteollinen ongelma, Merikotkalla on tarjota osaamista sekä kontakteja tuottamaan tutkittua tietoa sen ratkaisun tueksi.

Merikotka-tutkimuskeskuksen tehtävänä on tehdä tutkimusta kestävän merenkulun hyväksi. Merenkulun tutkimuskysymyksien ratkaiseminen vaatii tyypillisesti tieteiden välistä tutkimusta ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä. Tieteiden välinen yhteistyö ei kuitenkaan onnistu ilman yhteisiä tavoitteita, toimivaa kommunikaatiota sekä halua ratkaista ongelmaa yhdessä.

Tutkijatapaamisessa oli kiehtovaa havaita, kuinka aluksi tiiviisti oman tutkimusryhmän jäsenistä ja ennestään toisilleen tutuista henkilöistä koostuneet keskustelupiirit alkoivat päivän mittaan sekoittua ja kuinka uusia yhteistyöideoita alkoi esitysten ja keskustelujen pohjalta ponnahdella. Yhteyksiä luotiin myös menetelmäosaamisen tiedon vaihtamiseen: Markov Chain Monte Carlo -simuloinnista lisäoppia kaipaava löysi henkilön, joka osasi auttaa ja neuvoa kyseisen tekniikan kanssa, ja vinkkejä Bayes-verkkoihin liittyvään kirjallisuuteen jaettiin niitä kaipaaville. On ollut hienoa kuulla, että päivä on koettu hyödyllisenä ja että se on jo poikinut jatkotapaamisia.

Uskon, että tutkijapäivä oli pieni mutta merkittävä askel kohti poikkitieteellisyyden ja yhteistyön vahvistamista. Tästä on hyvä jatkaa!

Maria Hänninen
Merikotka-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja

Satamien digitalisaatio kiinnosti DigiPortin AamuAreenalla

DigiPort-hankkeen osatoteuttaja TIEKE järjesti AamuAreena-keskustelutilaisuuden perjantaina 9.11.2018 Helsingin MOW:issa. AamuAreena-tilaisuuksien tavoitteena on tulla kuuntelemaan, keskustelemaan ja solmimaan uusia kontakteja herättävien aiheiden ja kahvikupposen äärelle. Tällä kertaa aiheena oli satamien digitalisaatio ja avoin data.

Tilaisuuden aloitti Suomen Satamaliitto ry:n apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola, joka kuvasi sataman toimintaa Kylli-tädin hengessä mainiolla piirroksella. Satamaliiton jäsenyritykset ovat satamayhtiöitä, jotka tarjoavat satamassa toimiville yrityksille infran ja toimintaedellytykset. Digitalisaatio näkyy satamissa ensimmäisenä porttitoiminnoissa, jotka ovat pitkälti automatisoituja. Uusia lisäarvopalveluja kehitetäänkin satamanpitäjien toimesta mm. porttitoimintojen ympärille.

Kirstin jälkeen äänessä oli DigiPort-hankkeen projektipäällikkö Janne Saarikoski Merikotkasta, joka kertoi jo puolivälin ylittäneen hankkeen kuulumisia. Janne pohjusti esityksessään avoimen datan merkitystä koko liikennejärjestelmän sujuvuuden kannalta. Myös satamayhteisön sisällä parantunut tiedon jakaminen johtaa jaettuun tilannekuvaan, jolloin kaikki satamassa toimivat tahot tietävät, mitä satamassa tapahtuu.

Tilaisuuden virallisen osion jälkeen keskustelu jatkui tiiviinä vielä pitkän aikaa, ja uusia kontakteja solmittiin. Yhteinen näkemys oli, että satamien digitalisaatio on juuri nyt polttava teema, johon ei löydy yhtä valmista ratkaisua. Tarvitaan paljon yhteistyötä ja myös joustavuutta datan jakamisessa.

DigiPort esillä Laivameklarien menestystapahtumassa

DigiPort-hanke oli mukana Suomen Laivameklariliiton järjestämässä Call the Agent -tapahtumassa. Suomen agentit, meklarit ja laivanselvittäjät kokoontuivat torstaina 4.10. 2018 yhteiseen syystapaamiseen Helsinkiin. Paikalla Ruoholahdessa oli yli 100 alan ammattilaista. Call The Agent October Summit järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tapahtuma on vuosittain toistuva alan ja yhteistyökumppanien kohtaaminen, jossa on mahdollista tavata samaa työtä tekeviä eri puolilta maata ja saada tietoa ajankohtaisista kehityshankkeista.

DigiPort-hankkeen projektitutkija Janne Saarikoski veti yhteen ajankohtaisten hankkeiden antia. Sataman perustana toimii maa- ja vesialueet käsittävä infrastruktuuri. DigiPort-hanke keskittyy infran avoimeen dataan. Infran päällä kulkee liikenne, johon liittyen esillä oli miehittämättömien alusten tulevaisuusvisioita sekä uusi digitaalinen luotsitilaussovellus. Satamatoimintoihin liittyy olennaisesti viranomaisvalvonta, jonka tulevaisuudennäkymiä kuultiin Tullilta ja Rajavartiolaitokselta. Satamiin liittyy myös kuljetusketjun tietoja, jotka sisältävät sensitiivistä tietoa, esimerkiksi liikesalaisuuksia. Lohkoketjusovellukset ovat yksi mahdollisuus jakaa luottamuksellista tietoa siihen oikeutetuille.

Tapahtumasta lisätietoa löytyy Suomen Laivameklariliiton tiedotteesta.