Ajankohtainen

TARJOUSPYYNTÖ markkinointi- ja viestintämateriaalista

Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskuksen markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä tarjouspyyntö on julkaistu 9.1.2024 Hilmassa. Tarjouspyyntö on löytyy pdf-versiona myös tästä.

Tarjousten tulee vastata tarjouspyynnössä mainittuja vaatimuksia. Tarjous tulee toimittaa sähköpostitse 26.1.2024 klo 16:00 mennessä. Tarkemmat ohjeet löydät tarjouspyynnöstä.

Tarjouspyynnöstä esitetyt lisäkysymykset (päivitetty 15.1.2024)

  1. Tarjouspyynnössä mainitaan, että tilaaja tuottaa sisällön toimintakertomuksen, mutta palveluntarjoaja kuvittaa sen. Onko tilaajalla käytössää kuvapankki, vai kuvitetaanko kertomus palveluntarjoajan omalla (Adobe tms.) kuvapankilla?
    Tilaajalla on jonkin verran omia valokuvia, joita voi käyttää, mutta palveluntarjoajan tai jonkun maksullisen kuvapankin kuvia on mahdollista ostaa.
  2. Tapahtumien markkinointia varten toivotte että tarjoamme sähköisten materiaalien tuotannon. Tähän on listattu ”esitteitä ja opasteita”. Mitä tarkoitetaan sähköisellä esitteellä? Onko mahdollista antaa joku arvio siitä, miten laajasta esitteestä puhutaan?
    Tarkoitamme sähköisellä esitteellä lyhyttä (tyypillisesti max A4) esitettä, jossa kuvataan mikä tapahtuma on kyseessä, missä ja milloin se järjestetään sekä luodaan motivaatiota osallistua tapahtumaan.
  3. Onko sähköisten opasteiden osalta saatavilla jotain lisätietoa?
    Tarkoitamme opasteella julistetyyppistä kuvaa, joka voidaan laittaa esim. tapahtumapaikalla oleviin näyttöihin. Opasteesta voidaan tarvita myös erikokoisia printattavia julisteita, joita laitetaan tapahtumapaikan ulko-oveen tai kadulle A-ständiin.
  4. Hankkeiden materiaalit. Koska hankkeilla voi olla hyvin eri laajuiset loppuraportit, onko ok että tästä annetaan hinta per sivu?
    Sivuhinta on ok.
  5. Hankkeissa on myös mainittu esite, onko tällaisen esitteen laajuudesta jotain tyypillistä esimerkkiä? Vaikkapa 4-sivuinen A4?
    Tyypillisesti esite on hyvin lyhyt, esim. juuri tuo 4-sivuinen A4.
  6. Liitteet. Olemme rekisteröityneet Vastuugroupin Luotettava kumppani -palveluun. Onko sieltä saatava koosteraportti riittävä vai toivotteko erikseen dokumentteja jotka listattuna tarjouspyyntöön?
    Koosteraportti on riittävä, mikäli se sisältää tiedot kaikista niistä kelpoisuusvaatimuksista, jotka on lueteltu tarjouspyynnössä.
  7. Tarjousten arviointi -kohtaan on merkitty seuraavaa: Visuaalisen ratkaisun vastaaminen Merikotkan tarpeisiin (30%). Visuaalisen ratkaisun osalta arvioidaan esitetty luonnos ja sen vastaaminen Merikotkan tarpeisiin (rinnastus verkkosivuihin ja logoon, tutkimuskeskuksen akateemisuus). Eli pyydetäänkö tarjoajia tekemään suunnittelutyötä jo tarjousvaiheessa johonkin tarjouspyynnön tuotteeseen?
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavaa luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi. Lopullinen ratkaisu työstetään sitten yhdessä tarjouskilpailun perusteella hyväksytyn toimittajan kanssa.
  8. Mitkä palvelut kuuluvat kiinteän kokonaishinnan alle?
    Pyydämme kokonaishinnan tutkimuskeskuksen toimintaa ja tavoitteita tukevan markkinointi ja viestintämateriaalin suunnitteluun eli yleisilmeen suunnittelutyölle, huomioiden jo olemassa oleva nettisivusto ja logo. Kuten tarjouspyynnössä mainitsemme, nettisivustoon on myös mahdollista tehdä pieniä muutoksia, jotta kaikkien viestintään käytettävien tuotteiden yleisilme on yhtenäinen.
  9. Mitkä palvelut kuuluvat kiinteään kahden vuoden kokonaishintaan?
    Pyydämme kahden vuoden kiinteää hintaa niille tuotteille, jotka on lueteltu kohdassa Tarjouksen sisältö. Näitä tuotteita ovat vuosittaiset tuotteet (toimintakertomus), kertaluontoiset tuotteet (strategian ja alumnitoiminnan viestintämateriaalia) ja satunnaiset tuotteet (tapahtumat ja tutkimushankkeet).
  10. Mitkä palvelut kuuluvat erikseen tilattavien palveluiden kategoriaan, jotka hinnoitellaan tuntiperusteisesti?
    Kaikki muu mahdollinen suunnittelutyö viestintämateriaaleihin liittyen, jota saatamme tarvita kahden vuoden aikana, mutta jota emme osaa vielä täsmentää.
  11. Mitä markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnitelman ja toteutuksen esittäminen pitää sisällään tarjouksella esitettyjen tarpeiden lisäksi?
    Tarjouspyynnössä on kuvattu ne viestintätarpeet, jotka meillä on tiedossa. Lisäksi tarjouspyynnössä on kuvattu organisaation toimintaa ja rakennetta. Halutessanne voitte tutustua organisaation myös nettisivujen kautta.
  12. Mitä visuaalisen luonnoksen pitää sisältää vai onko kyseessä vain vedos yleisestä ilmeestä?
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavan luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi. Lopullinen ratkaisu työstetään sitten yhdessä tarjouskilpailun perusteella hyväksytyn toimittajan kanssa. 
  13. Hankeraportti: onko vaatimuksena tieteellinen raportointi lähdeviitteineen vai yleisluontoisempi tiivistelmä?
    Tämä voi vaihdella. Merikotka tuottaa itse tekstin, tarvitsemme palveluntuottajalta taiton ja kuvituksen. Esimerkki hankkeen loppuraportista löytyy tästä.
  14. Mikä on hankeraportin laajuus? Entä loppuraportin laajuus.
    Molemmissa laajuus voi vaihdella, yllä esitetyssä esimerkissä on 51 sivua.
  15. Toimenpiteitä ei ole määritelty tarkasti, joten onko ajatuksenanne, että kiinteä hinta arvioidaan työaikaperusteisesti ja mikäli työaika ylittyisi se laskutetaan lisätyönä?
    Pyydämme kokonaishinnan tutkimuskeskuksen toimintaa ja tavoitteita tukevan markkinointi ja viestintämateriaalin suunnitteluun eli yleisilmeen suunnittelutyölle, huomioiden jo olemassa oleva nettisivusto ja logo. Kuten tarjouspyynnössä mainitsemme, nettisivustoon on myös mahdollista tehdä pieniä muutoksia, jotta kaikkien viestintään käytettävien tuotteiden yleisilme on yhtenäinen. Lisäksi pyydämme kiinteän hinnan kahdeksi vuodeksi kullekin tuotteelle, joita ovat vuosittaiset tuotteet (toimintakertomus), kertaluontoiset tuotteet (strategian ja alumnitoiminnan viestintämateriaalia) ja satunnaiset tuotteet (tapahtumat ja tutkimushankkeet).
  16. Valintakriteerinä on kiinteä hinta, mutta miten varmistatte tarjousten vertailtavuuden kun tarjouspyynnön mukaisesti kiinteä hinta voi sisältää erilaisia toimenpiteitä ts. eri määrän työtä?
    Kts. vastaus kysymykseen nro 15. Jos tarjouksessa ilmoitetaan hinnat pyytämällämme tavalla, niiden vertailu on mahdollista.
  17. Visuaalisen ratkaisun: mitä toivotte näkevänne, esimerkiksi loppuraportin kansi, somekuva?
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavan luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi. Lopullinen ratkaisu työstetään sitten yhdessä tarjouskilpailun perusteella hyväksytyn toimittajan kanssa.
  18. Tarjouspyynnössä pyydetään ”kiinteä kokonaishinta markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnittelusta”. Mitä tällä tarkoitetaan, mitä tuohon kokonaishintaan tulee sisällyttää?
    Pyydämme kokonaishinnan tutkimuskeskuksen toimintaa ja tavoitteita tukevan markkinointi ja viestintämateriaalin suunnitteluun eli yleisilmeen suunnittelutyölle, huomioiden jo olemassa oleva nettisivusto ja logo. Kuten tarjouspyynnössä mainitsemme, nettisivustoon on myös mahdollista tehdä pieniä muutoksia, jotta kaikkien viestintään käytettävien tuotteiden yleisilme on yhtenäinen.
  19. Laatupisteisiin vaikuttavat ”Markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnitelman ja toteutuksen vastaaminen Merikotkan tarpeisiin” sekä ”Visuaalisen ratkaisun (luonnos) vastaaminen Merikotkan tarpeisiin”. Voisitteko täsmentää näitä hieman? Mitä tuolla ensimmäisen kohdan suunnitelmalla tarkoitettaan? Entä mistä työstä/materiaalista haluatte tuon toisessa kohdassa mainitun luonnoksen?
    Kts. vastaus kysymykseen nro 18. Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavan luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi.
  20. Onko mahdollista saada jonkinlainen budjettihaarukka pyytämillenne kokonaisuuksille: Kiinteä kokonaishinta markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnittelusta ja kiinteä kahden (2) vuoden hinta kullekin tarjouksessa esitetyn tuotteen toteuttamiselle.
    Hinnan tulee olla ehdottamaanne muutokseen nähden suhteutettu ja kohtuullinen. Tutkimushankkeiden loppuraportin hinnan voi määritellä per sivu, sillä sivumäärä voi vaihdella jonkun verran.
  21.  Pyydätte kiinteää kokonaishintaa suunnittelusta ja tuotteiden toteuttamisesta. Erittelemistänne tarpeista ei kuitenkaan mitään tarkempaa tietoa määristä eikä muitakaan yksityiskohtia?
    Tässä on esimerkki toimintasuunnitelmasta ja tutkimushankkeen loppujulkaisusta. Lisäksi tässä on esimerkki yhdestä tutkimushankkeesta, jolle on suunniteltu Merikotkan yleisilmeeseen sopiva oma graafinen ilme logoineen.
  22. Tuleeko jotain, esim. kuvia teiltä vai onko kaikki toimittajan vastuulla?
    Meillä on jonkin verran omia valokuvia, joita voi käyttää, mutta palveluntarjoajan tai jonkun maksullisen kuvapankin kuvia on mahdollista ostaa.
  23. Hinnoiteltavien palveluiden (tarpeet) luettelossa mainitaan ”Satunnaisesti tapahtumiin kytkettynä” ja ”Satunnaisesti tutkimushankkeisiin kytkettyinä”. Kuinka monta tapahtumaa ja tutkimushanketta lasketaan kiinteään kokonaishintaan?
    Pyydämme kokonaishinnan tutkimuskeskuksen toimintaa ja tavoitteita tukevan markkinointi ja viestintämateriaalin suunnitteluun eli yleisilmeen suunnittelutyölle, huomioiden jo olemassa oleva nettisivusto ja logo. Kuten tarjouspyynnössä mainitsemme, nettisivustoon on myös mahdollista tehdä pieniä muutoksia, jotta kaikkien viestintään käytettävien tuotteiden yleisilme on yhtenäinen.
  24. Ja onko mahdollista saada tarkka luettelo tapahtumamateriaaleista hinnoittelua varten?
    Tarve voi vaihdella tapahtuman luonteesta riippuen (iso tieteellinen seminaari vs. pienempi rajatulle osallistujamäärälle osoitettu työpaja). Tiedossamme olevat tarpeet on listattu tarjouspyyntöön.
  25. Palveluntarjoaja vastaa toimintakertomuksen kuvituksesta: onko Merikotkalla olemassa omaa kuvapankkia, jota hyödynnetään vai hankkiiko/kuvaako palveluntarjoaja toimintakertomuksen kuvat vuosittain?
    Tilaajalla on jonkin verran omia valokuvia, joita voi käyttää, mutta palveluntarjoajan tai jonkun maksullisen kuvapankin kuvia on mahdollista ostaa.
  26. ”Markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnitelman ja toteutuksen vastaaminen Merikotkan tarpeisiin (15%).” Missä formaatissa ja kuinka laajana tässä esitettävä suunnitelma tehdään?
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavaa luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi.
  27. Arvioidaan esitettyjen referenssien ja saadun kuvauksen perusteella tarjotun palvelun laajuus, kattavuus ja palvelutaso sekä sen sopivuus Merikotkan tarpeisiin.
    Kuinka monta referenssiä esitetään?
    Referenssien määrä ei ole oleellista. Jos teillä on esittää referenssejä jollekin Merikotkan kaltaiselle toimijalle suunnitellusta materiaaleista, niin se on meistä kiinnostavaa.  
  28. Mitä tarkoitetaan kiinteällä kahden (2) vuoden hinnalla? Ovatko esimerkiksi tutkimushankkeisiin liittyvät tarpeet aina samat eri tutkimuksista riippumatta?
    Pyydämme kahden vuoden kiinteää hintaa niille tuotteille, jotka on lueteltu kohdassa Tarjouksen sisältö. Näitä tuotteita ovat vuosittaiset tuotteet (toimintakertomus), kertaluontoiset tuotteet (strategian ja alumnitoiminnan viestintämateriaalia) ja satunnaiset tuotteet (tapahtumat ja tutkimushankkeet). Tutkimushankkeissa ja tapahtumissa tarpeet voivat vaihdella. Tutkimushankkeiden loppuraportin hinnan voi määritellä per sivu, sillä sivumäärä voi vaihdella jonkun verran.
  29. Mitä tässä vaiheessa markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnitelman tulee sisältää, jotta voitte vertailla tarjouksia?
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavaa luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi.
  30. Onko Merikotkan asettama aikataulu jossain nähtävillä
    Tiedossa oleva aikataulu on ilmoitettu tarjouspyynnössä ”Suunnittelutyö käynnistetään mahdollisimman nopeasti, mutta viimeistään helmikuun 2024 aikana. Palveluntarjoajan kanssa sovitaan tarkempi toteutusaikataulu”.
  31. Toivotteko visuaalisen ratkaisun osalta esimerkkiä jostain tietystä toteutuksesta esim. toimintakertomuksen kansikuvasta tai markkinoinnin pääilmeestä?
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavaa luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi.
  32. Mistä kaikesta haluatte nähdä referenssejä? Voivatko referenssiesimerkit olla eri asiakkaille toteutettuja toimeksiantoja?
    Jos teillä on esittää referenssejä jollekin Merikotkan kaltaiselle toimijalle suunnitellusta samantyyppisestä  materiaaleista, niin se on meistä kiinnostavaa.
  33. Pyydämme suuntaa antavaa tietoa teidän edellisten vuosien vastaavien suunnitteluprojektien vuotuisista investoinneista.
    Vuosittaisten tilattavien tuotteiden määrä vaihtelee tarpeen mukaan, koska eri tutkimushankkeissa voi olla erilaiset tarpeet viestinnälle.
  34. Tutkimuskeskuksen toimintakertomus: Kerta vuodessa, koko 210×210 mm, noin 24 sivua, värikäs. Haluatte tietää tarkalleen, paljonko tämän laajuisen julkaisun suunnittelu maksaa?
    Pyydämme kiinteän hinnan kahdeksi vuodeksi kullekin tarjouspyynnössä mainitulle tuotteelle, kuten vuosittain toteutettavalle toimintakertomukselle.
  35. Tutkimuskeskuksen strategiaan liittyvää viestintämateriaalia: Kuinka monta vastaavan tyyppistä tutkimusta olette tilannut suurin piirtein vuosittain? Vai odotatteko vain tuntihintaa tällaiseen työhön, joka sisältää suunnittelun ja projektinhallinnan?
    Tämä on kertaluontoinen tuote, jonka tarvitsemme strategian viestintää varten. Tämä voi esimerkiksi olla 1-2 kuvatiedostoa, johon on tekstien ja infograafien avulla esitetty strategiset tavoitteet, missio ja visio.
  36. Alumnitoimintaan liittyvä viestintämateriaalia: Kuinka monta vastaavan tyyppistä materiaalia olette tilannut suurin piirtein vuosittain? Vai odotatteko vain tuntihintaa tällaiseen työhön, joka sisältää suunnittelun ja projektinhallinnan?
    Tämä on kertaluontoinen tuote, jonka tarvitsemme alumnitoiminnan viestintää varten. Tämä voi esimerkiksi olla graafinen merkki tai logo, jolla alumnimme voi liittää profiiliinsa (esim. LinkedIn) ja tällä tavalla ilmaista kuuluvansa tähän ryhmään.
  37. Tapahtumiin liittyvä graafinen ilme: Kuinka monta vastaavan tyyppistä graafista ilmettä olette tilannut suurin piirtein vuosittain? Vai odotatteko vain tuntihintaa tällaiseen työhön, joka sisältää suunnittelun ja projektinhallinnan?
    Tarve voi vaihdella tapahtuman luonteesta riippuen (iso tieteellinen seminaari vs. pienempi rajatulle osallistujamäärälle osoitettu työpaja). Tässä esimerkki yhdestä viime vuonna tehdystä tapahtumasta (Komarec2023), jolle on tehty oma visuaalinen ilme.
  38. Tapahtumien markkinointiin sähköistä materiaalia; some-kuvia, erilaisia mainoskuvia, esitteitä, opasteita yms. Kuinka monta vastaavan tyyppistä Tapahtumien markkinointiin sähköistä materiaalia olette tilannut suurin piirtein vuosittain? Vai odotatteko vain tuntihintaa tällaiseen työhön, joka sisältää suunnittelun ja projektinhallinnan? Tarve voi vaihdella tapahtuman luonteesta riippuen (iso tieteellinen seminaari vs. pienempi rajatulle osallistujamäärälle osoitettu työpaja). Tässä esimerkki yhdestä viime vuonna tehdystä tapahtumasta (Komarec2023), jolle on tehty omaa markkinointimateriaalia (kts. esimerkiksi LinkedIn #komarec2023).
  39. Tutkimushankkeiden alkaessa tarvitaan hankkeelle oma graafinen ilme (pääkuvat, some-kuvat, esite, ppt-esityspohja yms.) Kuinka monta vastaavan tyyppistä tutkimushankkeiden graafista ilmettä olette tilannut suurin piirtein vuosittain? Vai odotatteko vain tuntihintaa tällaiseen työhön, joka sisältää suunnittelun ja projektinhallinnan? Tarve vaihtelee sen mukaan miten tutkimushankkeita alkaa. Tässä on esimerkki yhdestä tutkimushankkeesta, jolle on suunniteltu Merikotkan yleisilmeeseen sopiva oma graafinen ilme logoineen.
  40. Tutkimushankkeiden päättyessä loppuraportin taitto ja kuvitus Merikotkan julkaisusarjaan. Kuinka monta vastaavan tyyppistä loppuraportin taittoa ja kuvitusta olette tilannut suurin piirtein vuosittain? Vai odotatteko vain tuntihintaa tällaiseen työhön, joka sisältää suunnittelun ja projektinhallinnan?
    Tyypillisesti 1-3, mutta tämä voi vaihdella. Esimerkki hankkeen loppuraportista löytyy tästä.
  41. Mikä on hankkeen budjetti?
    Emme ole julkaisseet tarjouspyynnössä hankkeen budjettia.
  42. Toivomme tarkennusta, että mitä kiinteä 2 vuoden kausi laajuudeltaan sisältää eli kuinka paljon erilaisia tuotteita on tulossa suunnitteluun/taittoon (vuosittaiset, kertaluonteiset, satunnaiset tapahtumat, satunnaiset tutkimushankkeisiin kytkettynä)?
    Pyydämme kahden vuoden kiinteää hintaa niille tuotteille, jotka on lueteltu kohdassa Tarjouksen sisältö. Näitä tuotteita ovat vuosittaiset tuotteet (toimintakertomus), kertaluontoiset tuotteet (strategian ja alumnitoiminnan viestintämateriaalia) ja satunnaiset tuotteet (tapahtumat ja tutkimushankkeet). Toimintakertomus tuotetaan kerran vuodessa ja kertaluontoiset tuotteet tuotetaan kerran sopimuksen aikana. Satunnaiset tuotteet tuotetaan tarpeen mukaan ja niiden lukumäärä voi vaihdella.
  43. Löytyykö Merikotkan graafinen ohjeisto vai seuraammeko verkkosivuston visuaalista ilmettä?
    Pyydämme huomioiden jo olemassa olevan nettisivuston ja logon. Kuten tarjouspyynnössä mainitsemme, nettisivustoon on myös mahdollista tehdä pieniä muutoksia, jotta kaikkien viestintään käytettävien tuotteiden yleisilme on yhtenäinen.
  44. Onko asiakkaalla oma aineistopankki vai käytetäänkö esim. Kuvapankkikuvia?
    Tilaajalla on jonkin verran omia valokuvia, joita voi käyttää, mutta palveluntarjoajan tai jonkun maksullisen kuvapankin kuvia on mahdollista ostaa.
  45. Tehdäänkö kieliversioita/käännöksiä?
    Tuotamme kaikki tekstit (myös kieliversiot) itse.
  46. Tarvitaanko copy-palvelua?
    Emme pyydä tarjouksessa copy-palvelua.
  47. Tehdäänkö suunniteltuja aineistoja saavutettaviksi?
    Emme pyydä tarjouksessa saavutettavuuteen liittyvää palvelua.
  48. Mitä kautta aineistojen toimitus ja/tai vedoshyväksyntä tehdään (esim. hyväksyntäjärjestelmä)?
    Tämä voidaan sopia palveluntarjoajan kanssa.
  49. Kuka hoitaa mahdollisen aineistojen trafikoinnin eri medioihin?
    Pyydämme tarjouksessa vain materiaalia. Hoidamme aineiston siirron eri medioihin itse. Poikkeuksena tähän on nettisivuston mahdollinen päivitystarve, josta voimme sopia palveluntarjoajan kanssa erikseen.
  50. Saammeko käyttöömme vanhoja taittoaineistoja uusien pohjiksi (InDesign, Illustrator)
    Kaikki käytössämme oleva aineisto on julkaistu merikotka.fi sivustolla tai some-alustoillamme, joten ne ovat julkisesti saatavilla.
  51. Mihin ”luonnokseen” alla mainitussa tekstissä viitataan? Laatu (yhteensä 60 %), joka jakautuu seuraaviin osiin: Visuaalisen ratkaisun vastaaminen Merikotkan tarpeisiin (30 %). Visuaalisen ratkaisun osalta arvioidaan esitetty luonnos ja sen vastaaminen Merikotkan tarpeisiin (rinnastus verkkosivuihin ja logoon, tutkimuskeskuksen akateemisuus).
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavaa luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi. Lopullinen ratkaisu työstetään sitten yhdessä tarjouskilpailun perusteella hyväksytyn toimittajan kanssa.
  52. Mitä referenssejä tilaaja minimissään edellyttää?
    Referenssien määrä ei ole oleellista. Jos teillä on esittää referenssejä jollekin Merikotkan kaltaiselle toimijalle suunnitellusta materiaaleista, niin se on meistä kiinnostavaa. 
  53. Pitääkö referenssien olla firman referenssejä vai henkilökohtaisia?
    Tätä ei ole määritelty tarjouspyynnössä, mutta pidämme toki siitä, että kunkin esitetyn referenssin suunnittelija/t mainitaan.
  54. Edellytetäänkö työryhmältä tiettyjä osaamisvuosia?
    Tätä ei ole määritelty tarjouspyynnössä.

Tarjoajan tulee esittää tarjouskilpailuun liittyvät mahdolliset lisäkysymykset ja tiedustelut viimeistään 12.1.2024 sähköpostilla: anna.kiiski@merikotka.fi Aiheeseen merkintä: Kysymyksiä markkinointi- ja viestintämateriaali 2024

Kaikki vastaukset kysymyksiin julkaistaan tällä sivulla.

Väitös: Kohti turvallista autonomisen merenkulun aikakautta

Merikotkan tutkijaverkoston jäsen Meriam Chaal puolustaa meritekniikan alan väitöskirjaansa Aalto-yliopistolla 11.01.2024. Vastaväittäjänä toimii Professori Gerasimos Theotokatos, skotlantilaisen Strathclyden yliopiston Merenkulun turvallisuuden tutkimuskeskuksen johtaja.

Chaalin autonomiseen merenkulkuun liittyvä väitöskirja ”Advancing Safety in Autonomous Shipping Through Modern Hazard Analysis Methods: A System-Theoretic Approach” koostuu kolmesta tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osiosta. Autonomiset alukset (Maritime Autonomous Surface Ships – MASS) hyödyntävät automatisaatiota navigoinnissa, ohjauksessa ja muussa operoinnissaan ja pystyvät näin suorittamaan erilaisia tehtäviä ja toimintoja ilman ihmisen suoraa ohjausta tai valvontaa. Aluksilla on käytössä edistynyttä teknologiaa, kuten uudenaikaisia antureita, viestintätekniikoita sekä koneoppimista ja tietokonenäköalgoritmeja.

Autonomisten alusten odotetaan parantavan merenkulun turvallisuutta sekä alusten energiatalouden ja logistiikkaketjujen tehokkuutta. ”Tulevaisuuden merenkulussa autonomisten alusten ja järjestelmien rooli tulee todennäköisesti lisääntymään merkittävästi”, sanoo Meriam Chaal. ”Käynnissä oleva siirtymä tuo kuitenkin mukanaan uusia turvallisuushaasteita, jotka edellyttävät huolellista riskiarviointia ja kokonaan uudenlaisia lähestymistapoja turvallisuuteen”, hän jatkaa.

Väitöskirjassaan Chaal tarkastelee ensin autonomisen merenkulun historiallista kehitystä turvallisuusriskien ja luotettavuuden näkökulmasta. Tämän jälkeen hän esittelee uudenlaisen autonomisten alusten riskiarviointiin suunnittelemansa lähestymistavan ja sovelluksen. Sovellus yhdistelee elementtejä laadullisesta systeemiteoreettisesta prosessianalyysista (Systems Theoretic Process Analysis) ja todennäköisyyspohjaisista systeemi- ja päätösmallinnukseen soveltuvista bayesverkoista. Chaalin lähestymistapa on yhteensopiva yleisimmin käytettyjen merenkulun riskien ja turvallisuuden arviointikehikoiden kanssa. Se tukee autonomisen merenkulun riskien ja tietotarpeiden tunnistamista ja mahdollistaa riskinhallintatoimenpiteiden arvioinnin ja priorisoinnin.

”Väitöskirjani tarjoaa ikään kuin teknisen kompassin, jonka avulla merisektori voi suunnistaa kohti turvallista autonomisen merenkulun aikakautta”, kiteyttää Meriam Chaal ja jatkaa: ”Automatisaatio muuttaa meriteollisuutta ja väitöskirja luo perustaa standardoidulle autonomisten alusjärjestelmien turvallisuussuunnittelulle.”

Meriam Chaal on tehnyt väitöskirjatyönsä osana Safe and Efficient Marine and Ship Systems -tutkimusryhmää, jota johtaa myös Merikotkan johtoryhmässä vaikuttava apulaisprofessori Osiris Valdez Banda.

Väitöskirjan yhteenveto on ladattavissa Aaltodoc-julkaisuarkistosta.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

Väitös: Työkaluja etäluotsausjärjestelmien riskinhallintaan

Merikotkan tutkijaverkostoon kuuluvan Sunil Basnetin meritekniikan alan väitöskirjan tarkistustilaisuus järjestetään 15.12.2023 Aalto-yliopistolla. Vastaväittäjänä toimii professori Ioannis M. Dokas Demokritoksen yliopistosta Kreikasta. Basnet on tehnyt väitöskirjatyönsä osana Safe and Efficient Marine and Ship Systems -tutkimusryhmää, jota johtaa myös Merikotkan johtoryhmässä vaikuttava apulaisprofessori Osiris Valdez Banda.

Basnetin englanninkielinen turvallisen etäluotsauksen kehittämiseen keskittyvä väitöskirja ”Managing risks in maritime remote pilotage using the basis of the Formal Safety Assessment ” koostuu neljästä tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osiosta.

Luotsauspalvelun tarkoituksena on estää alusonnettomuuksia tietyllä alueella tarjoamalla navigointiapua paikalliset olot hyvin tuntevan henkilön, luotsin, toimesta. Etäluotsaus on suhteellisen uusi konsepti, jossa luotsi avustaa laivan miehistöä maista käsin.

”Etäluotsauksen idea on parantaa sekä toiminnan turvallisuutta, että sen kustannustehokkuutta”, kertoo Sunil Basnet. ”Toteutus kuitenkin vaatii uusien laitteiden ja tietojärjestelmien käyttöönottoa niin laivoilla, väylillä kuin luotsiasemillakin. Kokonaisuuden monimutkaistuessa tämä johtaa uudenlaisiin riskeihin, mikä edellyttää myös turvallisuuden hallintajärjestelmien uudelleenarvioimista ja päivittämistä”, hän jatkaa.

Basnetin väitöskirja esittelee uuden, moderniin etäluotsausjärjestelmään soveltuvan riskienhallintakehikon, joka käsittää systemaattisen analyysiprotokollan mallinnustyökaluineen. Kehikko on yhteensopiva Kansainvälisen Merenkulkujärjestö IMO:n kehittämän FSA (Formal Safety Assessment) -turvallisuuden arviointi- ja hallintaprosessin kanssa. FSA on laajasti käytössä merenkulun piirissä.

”Tutkimustyöni luo vahvan perustan vasta kehittymässä olevan etäluotsauksen tehokkaalle riskien hallinnalle, johon ei tähän mennessä ole ollut tarjolla soveltuvaa mallia”, toteaa Sunil Basnet ja jatkaa: ”Menetelmällisesti väitöskirjani täyttää myös joitakin yleisempiä FSA:n soveltamiseen liittyviä aukkoja esittelemällä kokonaan uudenlaisen tavan yhdistellä edistyneiden systeemimallinnustekniikoiden parhaita puolia. Tämä on merkittävää koko merenkulkujärjestelmän turvallisuuden edistämiselle.”

Julkinen väitöstilaisuus järjestetään 15.12.2023 klo 12:00–16:00 osoitteessa Otakaari 4, Espoo (auditorio 216). Tapahtumaa voi seurata myös verkossa Zoomin kautta.

Väitöskirjan yhteenveto on ladattavissa Aaltodoc-julkaisuarkistosta.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

Komarec23-konferenssi: Merenkulun kestävä kehitys edellyttää yhteistä tilannekuvaa

Ensimmäinen merenkulun kestävään kehittämiseen keskittyvä Kotka Maritime Research Conference (Komarec)-konferenssi on menestyksekkäästi takanapäin. Tapahtuma järjestettiin 8.-9.11.2023 Kotkan uudella Satama Areenalla. Konferenssin suunnittelu aloitettiin jo varhain keväällä ja toteutukseen osallistui Merikotka ry:n henkilökunnan apuna joukko tutkimuskeskuksen tutkijaverkoston asiantuntijoita, sidosryhmien edustajia, sekä Satama Areenan tapahtumajärjestelyn ammattilaisia.

Yhtenä keskeisenä Komarec:ille määrittelemänämme tavoitteena oli tuoda yhteen tutkijoita, viranomaisia, yrityksiä ja etujärjestöjä – eli kaikkia niitä toimijoita, joiden yhteistyötä merenkulun ja merikuljetusten kestävä kehittäminen vaatii – jakamaan tietoa ja keskustelemaan mahdollisista tavoista edistää kestävämpiä merenkulun käytäntöjä. Konferenssiin osallistui noin 80 henkilöä, jotka edustivat kattavasti kaikkia tavoiteltuja kohderyhmiä. Osallistujista 57 % oli tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden edustajia ja loput 43 % sidosryhmäorganisaatioista. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden edustajat tulivat kaikkiaan 14:stä ja sidosryhmäläiset 21:stä eri organisaatiosta. Niin merenkulun kuin tieteellisen tutkimuksenkin kansainvälisen luonteen mukaisesti konferenssin kieli oli englanti ja myös kansainvälisiä osallistujia tavoiteltiin. Laajasta monikulttuurisesta osallistujakaartista valtaosa oli suomalaisiin organisaatioihin sijoittuvia tutkijoita ja asiantuntijoita, mutta konferenssivieraita saapui myös Virosta, Puolasta ja Kanadasta asti.

Merikotkan toiminnanjohtaja AnnaKiiski toivottamassa ensimmäisen konferenssipäivän yleisön tervetulleeksi.

Sektorirajat ylittäviä kohtaamisia

Konferenssin avasi Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Toni Vanhala, joka toivotti niin Komarec-tapahtuman kuin sen osallistujatkin tervetulleiksi Kotkaan. Ensimmäisen päivän pääpuhuja tuli kaukaa Kanadasta asti: apulaisprofessori Floris Goerlandt Dalhousien yliopistosta kertoi konferenssiväelle Kanadassa meneillään olevasta työstä merenkulun kestävän kehittämisen saralla. Toisen konferenssipäivän avasi puolestaan Itämeren kansainvälisen yhteistyöelimen HELCOMin puheenjohtaja Rüdiger Strempel, kertoen HELCOMin työstä meriympäristön kannalta kestävien merellisten toimintojen kehittämisessä.

Tutkijoiden esitelmissä kestävämpään merenkulkuun liittyvien näkökulmien kirjo oli ilahduttavan monitieteinen ja laaja, vaihdellen ympäristökysymyksistä teknisten työkalujen kehitykseen ja operoinnin optimoinnista inhimillisiin tekijöihin sekä lainsäädäntöön. Esitykset oli jaettu neljään teemasessioon. Teemat liittyivät merenkulun ympäristövaikutuksiin, energiatehokkaaseen talvimerenkulkuun, ”älykkääseen” – eli automatisoituvaan ja tekoälyä hyödyntävään – meriliikenteeseen ja satamiin, sekä riskiarvioiden ja oppimisen merkitykseen merenkulun turvallisuuden kehittämisessä.

Teemasessioita moderoineet puheenjohtajat edustivat merenkulun kannalta tärkeitä toimijatahoja Suomessa. Puheenjohtajina toimivat Eero Hokkanen Liikenne- ja viestintäministeriöstä, Mirka Laurila-Pant Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista, Helena Orädd Väylävirastosta, Mats Björkendahl Suomen varustamot ry:stä, Mia Hytti Elävä Itämeri säätiöstä, Päivi Brunou Metalliteollisuuden standardisointiyhdistyksestä sekä Ilkka Rytkölä Meyer Turku Oy:sta. Merenkulun koulutusnäkökulmaa edusti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun logistiikan ja merenkulun alan koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunila.

Floris Goerlandt Dalhousie-yliopistosta kertoi Kanadassa meneillään olevasta työstä merenkulun kestävän kehittämisen saralla.
Rüdiger Strempel puhui HELCOMin työstä meriympäristön kannalta kestävien merellisten toimintojen kehittämisessä.

Kommunikaatio, ennakointi ja systeeminen ymmärrys kestävän vihreän siirtymän mahdollistajina

Tieteenalojen ja toimijasektoreiden välisen dialogin kautta Komarec-konferenssin tavoitteena oli kartoittaa ja lisätä tietoisuutta tutkimuksesta liittyen merenkulun kestävyyteen ja kestävään kehittämiseen. Halusimme synnyttää keskustelua esitettyjen tutkimuskysymysten ja -tulosten yhteiskunnallisista vaikutuksista, sekä tunnistaa yhdessä tulevia tietotarpeita.

Konferenssiesitelmien lomassa käydyissä keskusteluissa nousi vahvasti esiin yhteistyön ja kommunikaation tärkeys niin kansallisella, Itämeren alueen, EU:n ja kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tasolla, kuin myös sektoritasolla tutkijoiden, yritysten, viranomaisten ja poliitikkojen kesken. Havaitsimme myös yhdessä, miten termeillä voi joskus olla hyvin erilaisia merkityksiä eri yhteyksissä. Tämä toi konkreettisesti esiin käytettyjen termien tapauskohtaisen avaamisen tärkeyden osana kestävyyskeskustelua.

Myös merenkulun alalla kestävyys vihreän siirtymän kontekstissa on aiheena tämän päivän ”kuuma peruna”. Tutkimus voikin auttaa kehittämään ratkaisuja siihen, millä tavalla vihreää siirtymää voidaan tällä sektorilla toteuttaa kestävästi: eettisesti ja oikeudenmukaisesti, taloudelliset menetykset minimoiden.  Merenkulku itsessään edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista palvelemalla sosiaalista hyvinvointia mahdollistaen ihmisten ja tavaroiden liikkumisen sekä edistäen positiivista talouskehitystä. Jotta toiminnan voidaan sanoa olevan kestävää, tässä tulisi kuitenkin onnistua heikentämättä ympäristön tilaa sekä vaarantamatta ihmisten turvallisuutta tai muita yhteiskunnallisia arvoja, kuten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Tämä on maailmanlaajuinen haaste kaikilla aloilla ja sen ratkominen edellyttää eri näkökulmien yhteen tuomista ja niiden välisten kytkösten ja yhteistyötarpeiden tunnistamista.

Komarec-konferenssissa tämä yhteisen tilannekuvan tarve ja tärkeys nousi esiin selkeästi muun muassa tekoälyn ja merenkulun automatisaation lisääntymisen kontekstissa. Erilaiset tekoälyratkaisut voivat auttaa merenkulun negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämisessä ja myös operoinnin kustannustehokkuuden parantamisessa. Jotta näin tapahtuisi, pitää teknisen kehitystyön lisäksi miettiä ennakoidusti uusien innovaatioiden käyttöön liittyviä riskejä ja sitä, miten esimerkiksi lainsäädäntöä, vastuiden määrittelyä, sekä infrastruktuuria tulisi kehittää, jotta automatisaatiokehitys olisi kokonaisvaltaisesti kestävää. Yksi hyvin keskeinen kysymys tekoälyn lisääntyessä on myös operoivan henkilöstön työhyvinvointi ja uudet osaamistarpeet: miten nämä voidaan varmistaa osana kehitystä.

Jatkoa seuraa

Merikotkan tutkijaverkoston yhteisenä visiona on merenkulun kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen edistäminen tieteellisen yhteistyön ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun keinoin. Komarec-konferenssi tukee tätä tavoitetta muun muassa tarjoamalla areenan vuoropuhelulle, näkyvyyttä tutkimukselle, sekä mahdollisuuden kartoittaa tulevia tutkimus- ja kehitystarpeita. Monitieteinen ja sektorirajat ylittävä formaatti laittoi tutkijat miettimään erityisen tarkasti sitä, miten esittää tutkimusaiheensa ja -tuloksensa kaikille ymmärrettävästi, ja palautekyselymme perusteella tämä koettiin heidän itsensäkin taholta hyödylliseksi. Sidosryhmien aktiivinen osallistuminen keskusteluun puolestaan varmisti sen, että tutkijoiden töitä tarkasteltiin erityisesti niiden yhteiskunnallisen merkityksen näkökulmasta. Tällainen näkökulman laajentaminen on hyödyllistä erityisesti tutkijantaipaleensa alkuvaiheessa oleville.

Saamamme positiivisen palautteen perusteella voidaan sanoa, että ensimmäinen Komarec-tapahtuma oli onnistunut. Saimme myös useita hyviä kehitysehdotuksia jatkoa ajatellen. Ilahduttavaa oli, että tapahtumalle nähtiin olevan tarvetta myös jatkossa. Tämän kokemuksen pohjalta uskallamme jo luvata, että konferenssista lähdetään kehittämään säännöllisesti toistuvaa, yhä kansainvälisempää ja mahdollisesti myös suurempaa tapahtumaa, joka tarjoaa mielekästä sisältöä ja tarttumapintaa kaikille merenkulun kestävästä kehittämisestä jollain tavoin kiinnostuneille tahoille pitäen kuitenkin korkeatasoisen tutkimuksen keskiössä.

Päivi Kuusisto Neste Oy:ltä kertoi yleisölle tutkimustuloksista liittyen uusien polttoaineiden tarjoamiin mahdollisuuksiin kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Istumassa session puheenjohtajat Mia Hytti ja Mats Björkendahl.
Mashrura Musharraf Aalto-yliopistosta esitteli päätöstukityökalua talvimerenkulun optimointiin. Istumassa session puheenjohtajat Helena Orädd ja Eero Hokkanen.
Beatrice Schütte Helsingin ja Lapin yliopistoista puhui tekoälyn hyödyntämiseen merenkulussa liittyvistä lainsäädännöllisistä haasteista. Istumassa session puheenjohtajat Päivi Brunou ja Ilkka Rytkölä
Nina Janasik Helsingin yliopistosta esitteli ajatuksen ennakoivan infrastruktuurisuunnittelun tärkeydestä osana merenkulun kestävää vihreää siirtymää. Istumassa Päivi Brunou ja Ilkka Rytkölä.
Liangliang Lu Aalto-yliopistosta puhui kehitteillä olevasta työkalusta, jota voidaan hyödyntää merenkulun riskien arvioinnissa ja hallinnassa.  Istumassa session puheenjohtajat Olli-Pekka Brunila ja Mirka Laurila-Pant
Teksti ja kuvat: Annukka Lehikoinen

Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymiä ja raameja yhteistyöhön

Logistiikka-ala on tällä hetkellä merkittävässä murroskohdassa. Jokaisen alan yrityksen on sopeuduttava ja muututtava pysyäkseen kilpailukykyisenä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Erityisesti pienet logistiikka-alan yritykset tarvitsevat tukea ja yhteistyötä selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista, joita ovat muun muassa muuttuvat geopoliittiset tilanteet, niiden seuraukset ja EU:n vihreän siirtymän tavoitteet, jotka on saavutettava tulevaisuudessa. Alueellinen ja eri toimialojen yritysten välinen tiiviimpi yhteistyö voivat tarjota etuja, jotka ovat saavuttamattomissa toimiessa yksin. VIISIIRI-projektissa keskityimme erityisesti yhteistyön tarpeen ja hyödyllisyyden kartoittamiseen logistiikka-, digi- ja kiertotalousalojen välillä. Projektin tulokset osoittavat selkeää kysyntää tällaiselle eri toimialojen väliselle yhteistyölle.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat aiheuttaneet merkittäviä muutoksia logistiikkaketjuissa Suomessa. Muutokset ovat olleet erityisen tuntuvia Kymenlaaksossa. Nämä tapahtumat ovat nostaneet polttoaineen hintaa ja luoneet epävarmuutta, mikä vaikuttaa erityisen negatiivisesti logistiikka-alaan. EU:n vihreän siirtymän tavoitteet tuovat lisähaasteita, mutta tarjoavat myös mahdollisuuksia innovaatioille ja kestävämmälle toiminnalle. VISIIRI-projektin tulosten mukaan pienillä yrityksillä on pulaa resursseista tulevaisuuden suunnitteluun ja varautumiseen. Toisaalta tunnistetaan, että edelläkävijyys vihreän siirtymän osalta voisi tarjota kilpailuetua.

Projektissa toteuttamamme haastattelut osoittavat, että tavaraliikenteen kuljetusten täyttöasteet ovat jo nyt hyvin optimoituja ja etenkin isojen yritysten kohdalla päästöraportointia jo toteutetaan sekä vaaditaan. Toisaalta kuitenkin päästölaskentaan liittyy vielä epävarmuuksia standardien puutteellisuuksien vuoksi. Yhtenä tämän hetken heikkoutena logistiikkayritysten keskuudessa nähtiin digitaalisten rahtisovellusten suuri määrä, minkä seurauksena on haastavaa löytää omalle yritykselle parhaiten sopivat sovellukset. Toisaalta eri sovellukset eivät kommunikoi tehokkaasti keskenään, mikä hankaloittaa niiden yhteensovittamista. Yhteistyön ja innovaatioiden mahdollistamiseksi yhtenä ehdotuksena projektissa oli alusta, jossa eri sovellukset kootaan yhdelle nettisivustolle. Avoimella ja tehokkaalla tiedonvälityksellä voitaisiin madaltaa kynnystä ottaa sovelluksia käyttöön.

Haastattelujen lisäksi toteutimme kyselyn projektimme kohderyhmille. Kyselyssä keräsimme tietoa muun muassa siitä, mitä palveluita alustalla toivottaisiin tarjottavan. Tulosten perusteella suurinta kannatusta saivat päästöjen ja kulutuksen vähentämiseen tai seurantaan liittyvät työkalut, tiedot kansallisista ja kansainvälisistä päätöksistä, hyvät käytänteet sekä verkostoitumismahdollisuudet. Kyselyn ja haastattelujen tulosten perusteella sekä fyysisen että digitaalisen alustan nähtiin hyödyttävän alan toimijoita. Lisäksi näiden yhteinen hybridimalli voisi olla toimiva ratkaisu.

Ympäristövaatimukset ja kuluttajien toiveet ohjaavat muutosta, jossa yhteistyö ja innovaatioalustojen tarjoamat kehittämismahdollisuudet voivat olla avaintekijöitä. Tämä korostaa logistiikka-alan tukemisen ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamisen tärkeyttä nykyhetkessä. Raportin lopussa esittelemme kattavan tiekartan alustakonseptin yleispiirteistä ja asioista, jotka on otettava huomioon, kun yhteistyö- ja innovaatioalustaa lähdetään suunnittelemaan, kehittämään ja ottamaan käyttöön.

Toimialarajat ylittävä yhteistyö- ja innovaatioalusta tukena logistiikkasektorin vihreässä siirtymässä eli VISIIRI-projektin loppuraportti julkaistiin lokakuussa. Raportti oli samalla Merikotka-tutkimuskeskuksen julkaisusarjan ensimmäinen suomenkielinen raportti. Raportin laativat tutkijat Patrik Kauppi ja Emilia Luoma Merikotkasta sekä toiminnanjohtaja Elina Multanen Finnhub ry:stä.

Raporttiin ja sen liitteisiin voi tutustua tarkemmin TÄÄLTÄ!

Tutkimus rahoitettiin osana Euroopan unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia; koheesiota ja Euroopan alueita tukevalla REACT-EU elpymistuella.

Teksti: Patrik Kauppi

Etsimme työntekijää! – KymVaKe hankkeessa kehitetään kokonaisturvallisuutta ja varautumista

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry hakee

PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ,

joka osallistuu Kymenlaakson alueellisen varautumisyhteistyön kehittäminen (KymVaKe) -hankkeen tutkimus- ja kehitystyöhön hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti ajalla 1.1.2024 – 31.1.2026.

KymVaKe-hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueellista ja paikallista toimialarajat ylittävää varautumisyhteistyötä. Hankkeessa keskitytään kokonaisturvallisuuden yhteistoiminnan vahvistamiseen erilaisten selvitysten, varautumisharjoitusten ja digitaalisten ratkaisujen avulla, erityisesti tietoliikenteen, voimahuollon ja logistiikan mahdollisissa häiriötilanteissa. Kehitämme ja testaamme uudenlaista työkalua, joka mahdollistaa kustannustehokkaiden digitaalisten ja interaktiivisten valmiusharjoitteiden rakentamisen ja toteuttamisen. Tämä työkalu tulee helpottamaan tulevaisuudessa yritysten, vapaaehtoisjärjestöjen, oppilaitosten ja viranomaisten valmius- ja varautumistyötä.

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry vastaa hankkeessa harjoitustyökalun ajankohtaisten varautumisharjoitusskenaarioiden rakentamisesta sekä osallistuu työkalun suunnitteluun ja testaamiseen. Etsimme projektityöntekijää vastaamaan tämän työkokonaisuuden toteuttamisesta. Hanke tehdään yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa.

Hakijalta odotamme:

  • Soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa alalta, joka tukee hankkeen tavoitteita
  • Kiinnostusta kokonaisturvallisuuden ja varautumisen kehittämiseen sekä skenaariotyöhön
  • Oma-aloitteisuutta, luovuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
  • Hyvää suullista ja kirjallista suomen kielen taitoa sekä kykyä tuloksekkaaseen sidosryhmäyhteistyöhön

Eduksi katsomme:

  • Hyvä englannin kielen taito mahdollistaa osallistumisen kansainvälisen tutkijaverkoston toimintaan
  • Työkokonaisuuden toteuttamista edistää aiempi kokemus skenaarioiden kehittämistyöstä sekä tehtävää tukeva menetelmäosaaminen

Tarjoamme:

  • paikan asiantuntevassa hanketiimissä sekä koko työyhteisön tuen työssä onnistumiseen
  • mahdollisuuden luoda uutta yhdessä hankkeen tiimin ja sidosryhmien kanssa
  • mahdollisuuden verkostoitua ja rakentaa kumppanuuksia
  • joustavat käytännöt työn tekemiseen
  • kattavan työterveyshuollon sekä hyvät työsuhde-edut, joista voi nauttia myös vapaa-aikana

Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään 10.11.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.kiiski@merikotka.fi.

Lue koko hakuilmoitus tästä!

Digitaalinen Merikarhu 2.0 hanke loppusuoralla    

Ammatillinen koulutus on murroksessa, jonka kärjessä ovat erilaiset digitaaliset oppimisympäristöt. Digitaalisuus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan muuttaa sekä kouluttamisen että oppimisen tapaa.

Merikarhu 2.0 hankkeen tavoitteena on ollut luoda erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä, joiden avulla voidaan tukea koululaiva Merikarhun käyttöä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun merenkulkualan koulutuksessa. Koululaivasta on luotu digitaalinen malli, jota voidaan käyttää erilaisissa simulaatioharjoituksissa jo ennen laivalla tapahtuvaa koulutusjaksoa. Tavoitteena on tukea oppimista ja luoda monipuolinen sekä helposti saavutettava oppimisympäristö, joka tekee oppimisesta joustavaa.

Digitaalinen Merikahu 2.0 hankkeen toinen osa käsittelee satamien turvallisuusharjoituksia. Työ on tehty tiiviissä yhteistyössä HaminaKotka Sataman kanssa ja se kohdistuu sataman öljyn- ja palontorjuntaharjoituksiin. Harjoituksista on luotu digitaalinen koulutusmateriaali, joka toimii käytännönharjoitusten tukena, mutta myös apuna turvallisuusasioiden kertaamisessa tai perehdyttämisessä.

Digitaalinen Merikarhu 2.0 hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä.

Teksti: Anna Kiiski

Merikotkan tutkijaverkoston yhteinen lausunto rannikkostrategiasta

Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja sidosryhmien edustajilta uudesta Suomen vuoteen 2050 tähtäävästä rannikkostrategiasta. Merikotkan tutkijaverkostossa teemme poikkitieteellistä ja monitieteellistä tutkimusta erityisesti meriliikenteeseen liittyen. Meriliikenteen kestävien käytäntöjen kehittämisellä on erityisen tärkeä merkitys koko rannikkoalueelle ja sen hyvinvoinnille. Koska tutkijaverkostomme tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä ja sitä kautta tukea kestävämpää meriliikennettä, päätimme antaa yhteisen lausunnon rannikkostrategiasta keskittyen meriliikennettä koskeviin aiheisiin.

Yhteisen lausunnon muotoileminen aloitettiin kääntämällä rannikkostrategia englanniksi, jotta jokainen tutkija pystyi tutustumaan siihen itsenäisesti ja kommentoimaan sitä yhteistyöalustallamme. Tämän jälkeen pidimme kokouksen, jossa kävimme yhdessä keskustellen läpi kaikkien kommentit ja ajatukset. Lopuksi ehdotuksista koottiin yhtenäinen lausunto, joka lähetettiin lausuntopalveluun. Lausunto on julkinen ja löytyy lausuntopalvelun sivuilta.

 

Teksti: Emilia Luoma