Satamien ympäristövaikutusten hallintatyökalujen digitalisaatio

Selvityksessä esitellään satamien ympäristövaikutusten hallintatyökaluja, jotka auttavat satamia kasvamaan kustannustehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla. Nämä työkalut koostuvat usein käytänteistä, joita noudattamalla sataman henkilökunta edistää kestävää kehitystä. Digitaaliset työkalut taasen luovat tarkkoja raportteja ja ennusteita sataman toiminnasta käyttäen hyödykseen informaatiota, jota automatisoidut mittalaitteet tuottavat reaaliajassa.

Koska yksityiskohtaista tietoa sataman ympäristöstä on saatavilla yhä enemmän digitaalisessa muodossa, sen avulla voidaan tuottaa hyödyllisiä ja helposti luettavia ennusteita, raportteja ja analyysejä sataman toiminnasta. Näiden analyysien avulla satamat voivat muuttaa toimintaansa kestävämpään suuntaan ja parantaa samalla kustannustehokkuuttaan. Digitalisointiprosessi vaatii asiantuntemusta ja paljon yhteistyötä satamien monien sidosryhmien välillä, mikä saattaa hidastaa kestävää kehitystä. Tästä huolimatta, Itämeren alueella on jo monia esimerkkejä satamista, jotka käyttävät digitaalisia ympäristövaikutusten hallintatyökaluja hyödykseen.

Kahden asiantuntijahaastattelun ja verkkokyselyn avulla selvityksessä kerrotaan myös kuinka näitä työkaluja käytetään joissain Suomen ja Venäjän satamissa. Vaikka yleisimmät sertifioidut ympäristönhallintajärjestelmät ISO14001, PERS ja EMAS ovat yleisesti käytössä Itämeren satamissa, on ympäristönsuojelua parannettava jatkuvasti ylittämällä nykyisten säädösten ja lakien vaatimukset. Selvästi suurimmat sataman päästöjen tuottajat ovat laiturissa olevat laivat sekä satamaan pääsyä odottavat laivat. Satamia suositellaankin ottamaan käyttöön ns. Just-In-Time menetelmä, joka antaa saapuville aluksille mahdollisuuden optimoida nopeutensa ajoissa päästöjä vähentääkseen. Tämä edellyttää alusten ja satamien tiedonhallintajärjestelmien yhdistämistä, jotta viestintä olisi mahdollisimman mutkatonta. Kyseinen kehitys korostaa hyvän viestinnän ja sujuvan tiedonvaihdon merkitystä, minkä vuoksi digitaaliset tiedonhallintajärjestelmät tulevat olemaan yhä hyödyllisempiä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä ja torjumisessa.

Kun satamissa otetaan käyttöön yhä enemmän erilaisia digitaalisia työkaluja, saattaa niiden yhteenliitettävyys olla haasteellista. Siksi huolellinen IT-infrastruktuurin suunnittelu on hyvä tehdä yhteistyössä muiden satamien ja satamien sidosryhmien kanssa. Tällöin myös hyödyllisen tiedon jakaminen satamalta toiselle on helpompaa. Suurin este digitalisaatiolle on sosiaalisen hyväksynnän puute, mutta digitaalisten työkalujen käyttöönottoon liittyvät taloudelliset edut saavat todennäköisesti yhä useamman sataman ottamaan käyttöönsä digitaalisia ympäristövaikutusten hallintatyökaluja.

Selvitys on kokonaisuudessa luettavissa tästä:
Saari, J., Digitalization of Ports´ Environmental Management Tools

Merikotkan tutkimus erinomaisella akateemisella tasolla

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen (Merikotka) tutkimustoimintaa on arvioitu ensimmäisen kerran käyttäen kansainvälisen ja akateemisen tutkimustoiminnan arviointikriteerejä.
Akateemisen tutkimuksen taso todettiin arvioinnissa erinomaiseksi. Arvioinnista saatiin myös useita ehdotuksia tutkimuskeskuksen toiminnan kehittämiseen.

Arvioinnissa tarkasteltiin akateemisen tutkimuksen tasoa, tutkimuksen poikkitieteellisyyttä, innovaatiokykyä sekä vaikuttavuutta. Tarkastelu rajattiin viiden viimeisen toimintavuoden ajalle. Arvioinnin ovat suorittaneet kansainvälisen merenkulkuorganisaation IMO:n ylläpitämän World Maritime University tutkimuksen vararehtori professori Jens-Uwe Schröder-Hinrichs ja Liikenne- ja viestintäviraston TrafiComin johtava asiantuntija, dosentti FT Anita Mäkinen.

– Arvioinnissa todettiin, että tutkimus on erinomaisella akateemisella tasolla ja vaikuttavuus tutkijayhteisöissä on merkittävä. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin muun muassa eri tieteenalojen välisen tutkimuksen vahvistaminen, tutkimuskeskuksen tunnettuus sekä kansainvälisten verkostojen vahvistaminen, jotta tutkimustulokset saataisiin tehokkaammin osaksi kestävän merenkulun säädösvalmistelua, toteaa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Anna Kiiski.

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen tutkimusryhmien työstä vastaavat professori Pentti Kujala Aalto yliopistosta, professorit Sakari Kuikka ja Päivi Haapasaari Helsingin yliopistosta sekä professori Tommi Inkinen Turun yliopistosta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) tutkimus- ja kehitystyötä johtaa tutkimusjohtaja Ville Henttu.

Tutkimuskeskuksen taustaorganisaatio Merikotka ry:n piti toukokuussa 2020 vuosikokouksen, jossa yhdistykselle nimettiin uusi hallitus. Puheenjohtajana jatkaa Anna-Maria Länsimies, joka edustaa hallituksessa Kotkan kaupunkia. Hallituksen varsinaisina jäseninä ovat Sami Tikkanen (Ekami), Ville Henttu (XAMK), Carina Pulkkinen (Cursor Oy), Kai Kokko (Helsingin yliopisto), Jouni Partanen (Aalto yliopisto), Sakari Kajander (Turun yliopisto) ja Meri Kallasvuo (Luonnonvarakeskus).

– Merikotkan hankesalkkua, taloutta ja hallintoa on hoidettu mallikkaasti, kiitos siitä kuuluu Merikotkan tutkimusjohdolle ja henkilöstölle sekä hankeryhmille. Uuden hallituksen toimikausi käynnistyy kiinnostavissa merkeissä, kun tieteellisen vertaisarvioinnin tuloksia aletaan yhdessä perata ja kääntää toimenpiteiksi, toteaa tutkimuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Anna-Maria Länsimies.

Saimaan kanavalla on merkitystä myös Venäjälle

Professori Tatjana Pantina ja apulaisprofessori Anatoly Burkov Pietarin Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping yliopistosta esitelmöivät aiheesta Suomen Vesitieyhdistyksen Talvipäivillä tammikuussa 2020. He korostivat puheessaan kummankin osapuolen tahtoa ja yhteisiä tavoitteita sisävesiliikennöinnin kehittämiseksi.

– ”Venäläisestä näkökulmasta katsottuna Saimaan kanava on hyvin tärkeä liikenneväylä”, Pantina sanoi. ”Puukuljetusten lisäksi tavoitteemme on tulevaisuudessa tuoda myös muita venäläisiä rahtikuljetuksia ja venäläisiä aluksia Saimaalle.”

Pantina ja Burkov korostivat, että Saimaan kanavan sulkujen pidennyshanketta seurataan tarkasti myös naapurissa.

”Kaluston kunto ja ikä ovat huolena meilläkin. Suuri osa Saimaalla liikennöivistä venäläisistä aluksista on rakennettu ennen vuotta 1995.” Kun vanhimmat alukset on rakennettu viime vuosisadan puolivälissä, on aluskannan uusiminen edessä. ”Ajatus on, että saamme liikenteeseen uusia, monikäyttöisyyteen soveltuvia rahtialuksia.” Burkov sanoi.

Pantina ja Burkov totesivat, että Venäjällä on vapaan vesiliikennöinnin näkökulmasta vielä tekemistä. ”Kaupallisten laivayhteyksien rakentaminen ei ole ollut eikä vieläkään ole helppoa, mutta prosessi on työn alla.”

Teksti Heli Koukkula-Teixeira, Suomen Vesitieyhdistys ry

Uusi suomalais-venäläinen hanke kehittää kansainvälistä öljyntorjuntayhteistyötä

Syyskuussa käynnistyneessä SIMREC (Simulators for Improving Cross-Border Oil Spill Response in Extreme Conditions) -hankkeessa pyritään pienentämään Suomenlahden öljyvuotoriskejä rajat ylittävän yhteistyön avulla. Hankkeessa keskitytään tehostamaan torjuntaviranomaisten yhteistyötä yhdenmukaistamalla Suomen ja Venäjän torjuntaviranomaisten koulutusympäristöjä ja kehittämällä valtakunnan yli tapahtuvaa yhteistyötä nimenomaan onnettomuustilanteita silmällä pitäen. Keskeisenä tavoitteena on soveltaa uuden sukupolven simulaattoriympäristöjä sekä koulutusalustoina että harjoitusten osana. Menestyksekäs öljyntorjunta pohjoisen Itämeren haasteellisissa oloissa edellyttää monialaista erityisosaamista, saumatonta yhteistyötä yli valtakunnanrajojen sekä yhteistyötä eri viranomaistahojen välillä. Yhteisen öljyntorjunnan koulutusmallin kehittämiseksi SIMREC kartoittaa maiden koulutustarpeita sekä sopivia teknisiä ratkaisuja Kotkassa ja Pietarissa sijaitsevien simulaattorikeskusten liitettävyyteen. Simulaattoriympäristön harjoitusskenaarioiden luontia varten hanke tutkii Suomenlahden meriliikenteen kehitysnäkymiä ja tunnistaa riskialueita sekä mahdollisia öljyonnettomuusskenaarioita. Onnettomuusskenaarioita hyödynnetään myös, kun arvioidaan Suomenlahden nykyisen öljyntorjuntavalmiuden tasoa.

Lue lisää Merikotkan tiedotteesta 05112019

Kymen Sanomat 6.11.2019

 

 

Vuosi takana, useita julkaisuja valmiina

INFUTURE hankkeen ohjausryhmä ja työryhmät kokoontuivat Pietarissa Admiral Makarovin meriakatemian isännöimässä tapaamisessa 15-16. lokakuuta.

Ohjausryhmän puheenjohtaja, Pekka Koskinen totesi avatessaan kokousta, että ensimmäinen toimintavuosi on takana ja nyt on aika tarkastella tähän mennessä saavutettuja tuloksia.

Työn on edennyt suunnitelmien mukaan kaikissa työpaketeissa ja useita akateemisia julkaisuja ja laajoja selvityksiä on jo saatavilla.

1) Transshipment Hub selvitystyö – Sisävesiliikenteeseen liittyvä lastipotentiaali ja arvio tavaravirroista on selvitetty sekä Suomesta että Venäjältä.
2) Sisävesiliikenne ja väyläteknologia – pilotointiin liittyvät vesialueet on kartoitettu ja analysoitu. Tavoitteena on selvittää onko mahdollista toteuttaa yksi pilotointi myös Neva-joessa.
3) Sisävesiliikenteen laivakonseptit – lastiarvioihin perustuen (TP1)  on suunniteltu uudenlaista laivakonseptia, jonka lastauskapasiteetti sopisi erilaisten lastien kuljettamiseen. Tavoitteena on tuottaa valmis suunnitelma laivakonseptista projektin loppuun mennessä.
4) Tiedotus ja yhteistyö – Sisältötyön hyvä eteneminen (TP1-3) antaa mahdollisuuden aloittaa tehokas tiedotus ja yhteistyö sisävesiliikenteeseen liittyvien tahojen kanssa. Seuraavan vuoden aikana tullaan järjestämään useita eri tapahtumia ja tapaamisia, jotta hankkeessa tuotettu tieto saadaan välitettyä eteenpäin.

Tapaamisen päätyttyä osallistujat pääsivät vierailemaan Admiral Makarovin meriakatemian museossa, jossa kerrotaan mm. merenkulun koulutuksen historiasta.

 

Teksti: Heli Koukkula-Teixeira