Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus
Aalto yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu konetekniikan laitois (Marine and Arctic Technology) and etsii motivoitunutta hakijaa post-doc paikalle tutkimusryhmään ”Safe and Efficient Marine Systems and Experience”.
Lisätietoja englanniksi tästä.
COMPLETE-projekti järjesti sidosryhmäkonferenssin Jurmalassa 4.-5.12.2019.
Tilaisuuden materiaalit voi ladata nyt projektin virallisilta verkkosivuilta.
Syyskuussa käynnistyneessä SIMREC (Simulators for Improving Cross-Border Oil Spill Response in Extreme Conditions) -hankkeessa pyritään pienentämään Suomenlahden öljyvuotoriskejä rajat ylittävän yhteistyön avulla. Hankkeessa keskitytään tehostamaan torjuntaviranomaisten yhteistyötä yhdenmukaistamalla Suomen ja Venäjän torjuntaviranomaisten koulutusympäristöjä ja kehittämällä valtakunnan yli tapahtuvaa yhteistyötä nimenomaan onnettomuustilanteita silmällä pitäen. Keskeisenä tavoitteena on soveltaa uuden sukupolven simulaattoriympäristöjä sekä koulutusalustoina että harjoitusten osana. Menestyksekäs öljyntorjunta pohjoisen Itämeren haasteellisissa oloissa edellyttää monialaista erityisosaamista, saumatonta yhteistyötä yli valtakunnanrajojen sekä yhteistyötä eri viranomaistahojen välillä. Yhteisen öljyntorjunnan koulutusmallin kehittämiseksi SIMREC kartoittaa maiden koulutustarpeita sekä sopivia teknisiä ratkaisuja Kotkassa ja Pietarissa sijaitsevien simulaattorikeskusten liitettävyyteen. Simulaattoriympäristön harjoitusskenaarioiden luontia varten hanke tutkii Suomenlahden meriliikenteen kehitysnäkymiä ja tunnistaa riskialueita sekä mahdollisia öljyonnettomuusskenaarioita. Onnettomuusskenaarioita hyödynnetään myös, kun arvioidaan Suomenlahden nykyisen öljyntorjuntavalmiuden tasoa.
INFUTURE hankkeen ohjausryhmä ja työryhmät kokoontuivat Pietarissa Admiral Makarovin meriakatemian isännöimässä tapaamisessa 15-16. lokakuuta.
Ohjausryhmän puheenjohtaja, Pekka Koskinen totesi avatessaan kokousta, että ensimmäinen toimintavuosi on takana ja nyt on aika tarkastella tähän mennessä saavutettuja tuloksia.
Työn on edennyt suunnitelmien mukaan kaikissa työpaketeissa ja useita akateemisia julkaisuja ja laajoja selvityksiä on jo saatavilla.
1) Transshipment Hub selvitystyö – Sisävesiliikenteeseen liittyvä lastipotentiaali ja arvio tavaravirroista on selvitetty sekä Suomesta että Venäjältä.
2) Sisävesiliikenne ja väyläteknologia – pilotointiin liittyvät vesialueet on kartoitettu ja analysoitu. Tavoitteena on selvittää onko mahdollista toteuttaa yksi pilotointi myös Neva-joessa.
3) Sisävesiliikenteen laivakonseptit – lastiarvioihin perustuen (TP1) on suunniteltu uudenlaista laivakonseptia, jonka lastauskapasiteetti sopisi erilaisten lastien kuljettamiseen. Tavoitteena on tuottaa valmis suunnitelma laivakonseptista projektin loppuun mennessä.
4) Tiedotus ja yhteistyö – Sisältötyön hyvä eteneminen (TP1-3) antaa mahdollisuuden aloittaa tehokas tiedotus ja yhteistyö sisävesiliikenteeseen liittyvien tahojen kanssa. Seuraavan vuoden aikana tullaan järjestämään useita eri tapahtumia ja tapaamisia, jotta hankkeessa tuotettu tieto saadaan välitettyä eteenpäin.
Tapaamisen päätyttyä osallistujat pääsivät vierailemaan Admiral Makarovin meriakatemian museossa, jossa kerrotaan mm. merenkulun koulutuksen historiasta.
Teksti: Heli Koukkula-Teixeira
DigiPort-hankkeen toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida neljän teeman kautta, joista esittelyssä tässä neljäs.
Teema 4: Avoimeen dataan perustuvat satamainnovaatiot
Digitaalisten innovaatioiden kiihdyttämiseksi hankkeessa järjestettiin hackathontapahtuma huhtikuussa 2019 Kotkassa Mussalon satamassa. Tapahtuman tavoitteena oli tuottaa monialaisten opiskelijatiimien toimesta avoimeen dataan pohjautuvia innovaatioita satamien tunnistettuihin haasteisiin. Ratkaistavat haasteet oli muotoiltu Kotkassa ja Turussa järjestettyjen työpajojen pohjalta. Tapahtuman markkinointi onnistui hyvin, ja osallistujiksi saatiin 20 opiskelijaa eri koulutusohjelmista. He edustivat merenkulun ja logistiikan, palvelumuotoilun, data-analytiikan, pelisuunnittelun, tietotekniikan ja kyberturvallisuuden koulutusaloja. Haasteiden ratkaisuissa opiskelijoita ohjattiin käyttämään erilaisia avoimen datan lähteitä ja datan käsittelytyökaluja uusien palvelukonseptien luomiseksi. Hackathontapahtuma huipentui pitchauskilpailuun, jossa palkittiin kolme parasta innovaatiota. Kilpailun tuomareina toimivat yritysten edustajat, jotka toimivat myös opiskelijoiden mentoreina. Kaikille osallistujatiimeille annettiin mahdollisuus osallistua heinäkuussa 2019 järjestettävään *ship Startup Festivaliin kehittelemään ideaansa pidemmälle. Teeman yhteiskunnallinen vaikutus on uusien satamainnovaatioiden synnyttäminen jatkokehiteltäviksi.
DigiPort-hankkeen toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida neljän teeman kautta, joista esittelyssä tässä kolmas.
Teema 3: Datan avaaminen ja julkaisu
Hankkeessa kehitettiin satamanpitäjille toimintamalli satamien infrastruktuuria koskevan datan avaamiseksi ja julkaisemiseksi. Aluksi selvitettiin, millaisia tietotarpeita satamien käyttäjien puolelta on esitetty. Sitten pyrittiin löytämään toimiva yhteistoimintatapa, jolla tuetaan pilottisatamien (HaminaKotka ja Turku) datan avaamista. Satamayhtiöiden johdolle laadittiin ohjeistus suosituksineen, miten edetä kartoitustyössä. Tarkoituksena oli edetä asteittain avaamalla tietoaineistoja, joissa on nähtävissä eniten hyödyntämispotentiaalia. Lisäksi kartoitettiin satamien yhteydessä jo julkisena olevia aineistoja. Teknisiä tietoja satamien perusrakenteista eli tie-, raide- ja vesiväylistä, rakennelmista, alueista, verkostoista jne. on jo julkisesti verkosta saatavissa. Vasta julkaiseminen avoimena datana antaa satamanpitäjälle kontrollin tietojen oikeellisuuteen. Aineiston kuvailu- eli metatietojen avulla voidaan vaikuttaa siihen, että dataa käytetään oikein.
Satamissa tehtävää tietovarantojen kartoitusta ja tietoaineistolistausta varten laadittiin Excel-pohjaisen työkalu. Siinä lähdettiin liikkeelle satamissa havaituista toiminnallisista ongelmista, joissa datavarannot voisivat olla raaka-aineena ratkaisujen synnyttämisessä. Ongelmat oli muotoiltu Kotkassa ja Turussa järjestettyjen työpajojen tulosten pohjalta. Pilottisatamat laativat listaukset, joiden perusteella pohdittiin avauskelpoisia aineistoja. Aineistojen kartoitustyössä huomattiin, että sataman infratieto on hajautunut ja siiloutunut organisaatioissa erilaisiin tietojärjestelmiin. Tietoja löytyy sekä paperisena että digitaalisessa muodossa henkilökohtaisissa kansioissa ja työasemissa.
Avatuille aineistolle tarvitaan julkaisualusta, jotta data-aineistot metatietoineen saataisiin sovelluskehittäjien ja muiden hyödyntäjien käyttöön. Aineistot tallennettiin hankkeessa perustetulla tietokantapalvelimella sijaitsevaan datakatalogiin, josta ne ovat hyödynnettävissä. Kilpailutuksen jälkeen hankitut palvelin, ohjelmistot ja siihen liittyvät lisälaitteet asennettiin Xamk:ssa opinnäytetyönä. Varsinaisen käyttöönoton teki Xamk:n tietohallinto. Datakatalogipalvelulle avattiin verkkotunnus, www.datasatama.fi. Näin syntyi maailman ensimmäinen satamainfraan keskittyvä datakatalogi. Hankkeen päättyessä datakatalogissa on HaminaKotkan ja Turun satamien avaamia infra-aineistoja sekä linkit Väyläviraston ja Ilmatieteenlaitoksen satamiin liittyviin aineistoihin. Teeman yhteiskunnallinen vaikutus on uuden toimintamallin syntyminen ja satamien infrastruktuuritiedon avaaminen sovelluskehittäjien hyödynnettäväksi. Näin voidaan kehittää uusia, sujuvuutta, suorituskykyä, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä parantavia digitaalisia palveluita satamiin.
DigiPort-hankkeen toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida neljän teeman kautta, joista esittelyssä tässä toinen.
Teema 2: Tutkimustiedolla eväitä satamien digikehittämiseen
Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen satamissa vaatii tuekseen tutkimustietoa. Hankkeessa tuotettiin uutta tietoa kahdesta eri teemasta. Hankkeen alkupuoliskolla laadittiin nykytilaselvitys satamien digitalisaatiosta Suomessa. Siinä kartoitettiin, miten dataa ja digitaaliteknologioita hyödynnetään suomalaisissa satamissa sekä mitä ajatuksia digitalisaatio satamanpitäjissä herättää. Aineistoa kerättiin kirjallisuuskatsauksella, asiantuntijahaastatteluilla, satamanpitäjille suunnatulla kyselyllä, tutustumalla satamien käytössä oleviin järjestelmiin sekä Kotkassa ja Turussa järjestetyillä asiantuntijatyöpajoilla.
Toinen teema käsitteli satamien digitalisaation tulevaisuutta. Hankkeen jälkimmäisellä puoliskolla laadittiin tulevaisuusskenaarioita, joiden avulla hahmotettiin, miten liikenteen, logistiikan ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitys vaikuttaa satamiin seuraavan kymmenen vuoden aikajaksolla. Tutkimuksessa eriteltiin laajoja aineistoja koskien toimintaympäristön muutosvoimia, erilaisia ohjelmia ja tiekarttoja digitalisaatioon liittyen, jotka sivuavat satamia. Lisäksi haastateltiin asiantuntijoita täydentävän tiedon kerryttämiseksi. Aineiston pohjalta koostettiin tulevaisuustaulukoita ja skenaarioita. ”Satamien digitalisaation nykytila Suomessa” ja ”Satamien digitalisaation tulevaisuuden skenaariot” –raportit on julkaistu Turun Yliopiston MKK:n julkaisusarjassa. Teeman yhteiskunnallinen vaikutus on satamien kehittämistyön edellytysten parantuminen uuden tiedon avulla.
DigiPort-hankkeen toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida neljän teeman kautta, joista esittelyssä tässä ensimmäinen.
Teema 1: Avoimen datan tietoisuus ja osaaminen
Avoin data on uusi ilmiö satamissa. Tämän vuoksi hanke järjesti koulutusta avoimesta datasta ja sen mahdollisuuksista satamayhteisön jäsenille. Maaliskuussa 2018 järjestettiin kaksi avoimen datan koulutustyöpajaa, yksi Kotkassa ja toinen Turussa. ”Mikä satamassa tökkii – auttaisiko digi ja data?” -nimiset tilaisuudet onnistuivat hyvin ja olivat loppuunvarattuja. Osallistujat edustivat monipuolisesti erilaisia satamasidonnaisia organisaatioita useista Suomen satamista. Koulutuksen lisäksi ohjelmassa oli työpajaosio, jossa kerättiin tietoa siitä, millaisiin toiminnallisiin ongelmiin osallistujat ovat satamatoiminnoissa törmänneet. Samalla pohdittiin, miten niitä voisi ratkaista digitalisaation ja avoimen datan keinoin.
Lisäksi hanke laati kaikille avoimen kirjallisen oppaan ”Datan avaamisen ABC satamanpitäjille” datan avaamisen ja avoimen datan käytön tueksi satamissa. Opasta on päivitetty hankkeen kuluessa ja uusin versio on julkaistu hankkeen verkkosivuilla, ja julkaisusta ja päivityksistä on tiedotettu mm. Twitter-tilillä sekä suorilla tiedonannoilla sidosryhmille. Teeman yhteiskunnallinen vaikutus on satamayhteisön lisääntynyt tietoisuus ja osaaminen avoimeen dataan liittyen.
