Merikotka ry:n koordinoimassa Interreg Central Baltic -ohjelman ja Varsinais-Suomen liiton rahoittamassa 30MILES-projektissa aloitettu pienvenesatamien kestävään kehitykseen liittyvä tutkimusartikkeli viimeisteltiin Suomen Akatemian rahoittamassa Gyroscope-projektissa. Artikkeli on nyt julkaistu Ocean & Coastal management -lehdessä, ja on siellä vapaasti luettavissa. Merikotka ry:n tutkijoiden lisäksi artikkelin kirjoittajina on tutkijoita Helsingin yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta.
Artikkelin lähtökohtana oli oletus, että tekemällä näkyväksi eri sidosryhmien erilaiset näkemykset siitä, millainen on kestävä pienvenesatama ja millaisia ovat sen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, voi auttaa yhteisen ymmärryksen saavuttamista ja siten tukea pienvenesataman kestävää kehitystä. Tutkimuksessa haastateltiin veneilijöitä ja pienvenesataman toimijoita siitä, miten he määrittelevät kestävän kehityksen ja sen tavoitteet pienvenesatamakontekstissa. Käytimme graafisia, käsitteellisiä vaikutuskaavioita (conceptual influence diagrams) visualisoimaan ja jäsentämään erilaisia tapoja, joilla yksilöt hahmottavat pienvenesatamien kestävyyttä. Vaikutuskaaviot koostuvat tärkeimmistä muuttujista ja niiden välisistä vuorovaikutuslinkeistä.
Artikkelin tulosten perusteella käsitteellinen vaikutuskaavio on hyödyllinen menetelmä analysoitaessa ja vertailtaessa sidosryhmien käsityksiä kestävyydestä. Menetelmä auttaa tunnistamaan tärkeimmät muuttujat ja mahdolliset muuttujien väliset konfliktit. Lisäksi artikkelin perusteella näyttää siltä, että lingvistiset eroavaisuudet esimerkiksi eri käsitteiden suhteen voivat aiheuttaa väärinymmärrystä eri henkilöiden välillä. Siksi yhteisen ymmärryksen luomiseksi yhteistyö ja yhteisoppiminen eri sidosryhmien välillä on tarpeellista. Tutkimuksessa havaittiin myös, että ns. kolmikantakestävyysmalli voi auttaa haastateltavia laajentamaan käsitystä kestävyydestä. Sen käyttämistä suositellaankin työskenneltäessä sidosryhmien kanssa kestävyyteen liittyvien aiheiden parissa. Lisäksi artikkelissa ehdotetaan sääntelyyn ja hallintaan liittyviä muutoksia, jotka voivat tukea sekä pienvenesatamien että veneilyn kestävää kehitystä.
Suomen Akatemian rahoittamassa Gyroscope-projektissa käytetään sidosryhmiä osallistavia prosesseja, kuten työpajoja, joihin kutsutaan eri alan asiantuntijoita luomaan yhteistä pitkän tähtäimen tilannekuvaa merenkulun vihreälle siirtymälle. Yhteisen ymmärryksen ja tilannekuvan luominen on tärkeää, jotta voidaan paikantaa niitä tekijöitä, joista vihreän siirtymän kestävyys riippuu ja joihin on tarpeellista puuttua tai panostaa.
Tämän vuoden alussa järjestimme kaksi työpajaa Helsingissä. Työpajoihin kutsuttiin asiantuntijoita muun muassa korkeakouluista, yksityiseltä sektorilta, viranomaispuolelta, tutkimuslaitoksista ja järjestöistä. Tammikuussa pidetyssä ensimmäisessä työpajassa aiheena olivat vaihtoehtoiset polttoaineet. Työpajassa keskusteltiin siitä, mitä tulisi tapahtua, jotta vaihtoehtoiset polttoaineet voisivat toimia kestävänä osaratkaisuna vihreässä merilogistiikassa erityisesti Suomessa. Asiantuntijat keskustelivat sekä riskeistä että mahdollisuuksista, joita liittyy vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön, kun huomioidaan kestävyyden kaikki kolme eri ulottuvuutta: talous, ympäristö ja yhteiskunta. Vaihtoehtoisista polttoaineista oli valittu keskusteluun biopolttoaineet, vihreä metanoli ja vihreä ammoniakki. Toisessa maaliskuussa järjestetyssä työpajassa aiheena oli vaihtoehtoisten polttoaineiden lisäksi talvimerenkulku. Tähän työpajaan oli kutsuttu ympäristöalan osaajia, ja työapajassa keskityttiin erityisesti ympäristönäkökulmaan, vaikka muistakin kestävyyden ulottuvuuksista oli lupa keskustella. Työpajojen keskustelujen pohjalta on tarkoituksena muodostaa kausaalisia systeemikuvia, jotka kuvaavat tärkeimpiä muuttujia ja niiden välisiä yhteyksiä. Tällainen kausaalimallinnus tukee sekä systeemisen ymmärryksen lisäämistä että riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista.
Työapajaan osallistuneet asiantuntijat kokivat yhteisen ymmärryksen luomisen keskustelujen kautta eri alan asiantuntijoiden kesken tärkeäksi. He oppivat toisiltaan uutta, mutta toisaalta keskustelujen avulla havaittiin myös, miten monista asioista on vielä liian vähän tietoa. Kysymyksiä on monen asian osalta vielä enemmän kuin vastauksia. Erityisesti koko elinkaaren aikaisten kokonaisvaikutusten huomioiminen on työpajojen keskustelujen perusteella usein puutteellista. Vielä on siis työtä edessä tavoitellessamme merilogistiikan kestävää vihreää siirtymää, mutta Gyroscope-projektin osalta tähän haasteeseen on nyt tartuttu.
Merikotkan tutkijaverkoston jäsen Meriam Chaal puolustaa meritekniikan alan väitöskirjaansa Aalto-yliopistolla 11.01.2024. Vastaväittäjänä toimii Professori Gerasimos Theotokatos, skotlantilaisen Strathclyden yliopiston Merenkulun turvallisuuden tutkimuskeskuksen johtaja.
Chaalin autonomiseen merenkulkuun liittyvä väitöskirja ”Advancing Safety in Autonomous Shipping Through Modern Hazard Analysis Methods: A System-Theoretic Approach” koostuu kolmesta tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osiosta. Autonomiset alukset (Maritime Autonomous Surface Ships – MASS) hyödyntävät automatisaatiota navigoinnissa, ohjauksessa ja muussa operoinnissaan ja pystyvät näin suorittamaan erilaisia tehtäviä ja toimintoja ilman ihmisen suoraa ohjausta tai valvontaa. Aluksilla on käytössä edistynyttä teknologiaa, kuten uudenaikaisia antureita, viestintätekniikoita sekä koneoppimista ja tietokonenäköalgoritmeja.
Autonomisten alusten odotetaan parantavan merenkulun turvallisuutta sekä alusten energiatalouden ja logistiikkaketjujen tehokkuutta. ”Tulevaisuuden merenkulussa autonomisten alusten ja järjestelmien rooli tulee todennäköisesti lisääntymään merkittävästi”, sanoo Meriam Chaal. ”Käynnissä oleva siirtymä tuo kuitenkin mukanaan uusia turvallisuushaasteita, jotka edellyttävät huolellista riskiarviointia ja kokonaan uudenlaisia lähestymistapoja turvallisuuteen”, hän jatkaa.
Väitöskirjassaan Chaal tarkastelee ensin autonomisen merenkulun historiallista kehitystä turvallisuusriskien ja luotettavuuden näkökulmasta. Tämän jälkeen hän esittelee uudenlaisen autonomisten alusten riskiarviointiin suunnittelemansa lähestymistavan ja sovelluksen. Sovellus yhdistelee elementtejä laadullisesta systeemiteoreettisesta prosessianalyysista (Systems Theoretic Process Analysis) ja todennäköisyyspohjaisista systeemi- ja päätösmallinnukseen soveltuvista bayesverkoista. Chaalin lähestymistapa on yhteensopiva yleisimmin käytettyjen merenkulun riskien ja turvallisuuden arviointikehikoiden kanssa. Se tukee autonomisen merenkulun riskien ja tietotarpeiden tunnistamista ja mahdollistaa riskinhallintatoimenpiteiden arvioinnin ja priorisoinnin.
”Väitöskirjani tarjoaa ikään kuin teknisen kompassin, jonka avulla merisektori voi suunnistaa kohti turvallista autonomisen merenkulun aikakautta”, kiteyttää Meriam Chaal ja jatkaa: ”Automatisaatio muuttaa meriteollisuutta ja väitöskirja luo perustaa standardoidulle autonomisten alusjärjestelmien turvallisuussuunnittelulle.”
Meriam Chaal on tehnyt väitöskirjatyönsä osana Safe and Efficient Marine and Ship Systems -tutkimusryhmää, jota johtaa myös Merikotkan johtoryhmässä vaikuttava apulaisprofessori Osiris Valdez Banda.
Merikotkan tutkijaverkostoon kuuluvan Sunil Basnetin meritekniikan alan väitöskirjan tarkistustilaisuus järjestetään 15.12.2023 Aalto-yliopistolla. Vastaväittäjänä toimii professori Ioannis M. Dokas Demokritoksen yliopistosta Kreikasta. Basnet on tehnyt väitöskirjatyönsä osana Safe and Efficient Marine and Ship Systems -tutkimusryhmää, jota johtaa myös Merikotkan johtoryhmässä vaikuttava apulaisprofessori Osiris Valdez Banda.
Basnetin englanninkielinen turvallisen etäluotsauksen kehittämiseen keskittyvä väitöskirja ”Managing risks in maritime remote pilotage using the basis of the Formal Safety Assessment ” koostuu neljästä tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osiosta.
Luotsauspalvelun tarkoituksena on estää alusonnettomuuksia tietyllä alueella tarjoamalla navigointiapua paikalliset olot hyvin tuntevan henkilön, luotsin, toimesta. Etäluotsaus on suhteellisen uusi konsepti, jossa luotsi avustaa laivan miehistöä maista käsin.
”Etäluotsauksen idea on parantaa sekä toiminnan turvallisuutta, että sen kustannustehokkuutta”, kertoo Sunil Basnet. ”Toteutus kuitenkin vaatii uusien laitteiden ja tietojärjestelmien käyttöönottoa niin laivoilla, väylillä kuin luotsiasemillakin. Kokonaisuuden monimutkaistuessa tämä johtaa uudenlaisiin riskeihin, mikä edellyttää myös turvallisuuden hallintajärjestelmien uudelleenarvioimista ja päivittämistä”, hän jatkaa.
Basnetin väitöskirja esittelee uuden, moderniin etäluotsausjärjestelmään soveltuvan riskienhallintakehikon, joka käsittää systemaattisen analyysiprotokollan mallinnustyökaluineen. Kehikko on yhteensopiva Kansainvälisen Merenkulkujärjestö IMO:n kehittämän FSA (Formal Safety Assessment) -turvallisuuden arviointi- ja hallintaprosessin kanssa. FSA on laajasti käytössä merenkulun piirissä.
”Tutkimustyöni luo vahvan perustan vasta kehittymässä olevan etäluotsauksen tehokkaalle riskien hallinnalle, johon ei tähän mennessä ole ollut tarjolla soveltuvaa mallia”, toteaa Sunil Basnet ja jatkaa: ”Menetelmällisesti väitöskirjani täyttää myös joitakin yleisempiä FSA:n soveltamiseen liittyviä aukkoja esittelemällä kokonaan uudenlaisen tavan yhdistellä edistyneiden systeemimallinnustekniikoiden parhaita puolia. Tämä on merkittävää koko merenkulkujärjestelmän turvallisuuden edistämiselle.”
Julkinen väitöstilaisuus järjestetään 15.12.2023 klo 12:00–16:00 osoitteessa Otakaari 4, Espoo (auditorio 216). Tapahtumaa voi seurata myös verkossa Zoomin kautta.
Ensimmäinen merenkulun kestävään kehittämiseen keskittyvä Kotka Maritime Research Conference (Komarec)-konferenssi on menestyksekkäästi takanapäin. Tapahtuma järjestettiin 8.-9.11.2023 Kotkan uudella Satama Areenalla. Konferenssin suunnittelu aloitettiin jo varhain keväällä ja toteutukseen osallistui Merikotka ry:n henkilökunnan apuna joukko tutkimuskeskuksen tutkijaverkoston asiantuntijoita, sidosryhmien edustajia, sekä Satama Areenan tapahtumajärjestelyn ammattilaisia.
Yhtenä keskeisenä Komarec:ille määrittelemänämme tavoitteena oli tuoda yhteen tutkijoita, viranomaisia, yrityksiä ja etujärjestöjä – eli kaikkia niitä toimijoita, joiden yhteistyötä merenkulun ja merikuljetusten kestävä kehittäminen vaatii – jakamaan tietoa ja keskustelemaan mahdollisista tavoista edistää kestävämpiä merenkulun käytäntöjä. Konferenssiin osallistui noin 80 henkilöä, jotka edustivat kattavasti kaikkia tavoiteltuja kohderyhmiä. Osallistujista 57 % oli tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden edustajia ja loput 43 % sidosryhmäorganisaatioista. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden edustajat tulivat kaikkiaan 14:stä ja sidosryhmäläiset 21:stä eri organisaatiosta. Niin merenkulun kuin tieteellisen tutkimuksenkin kansainvälisen luonteen mukaisesti konferenssin kieli oli englanti ja myös kansainvälisiä osallistujia tavoiteltiin. Laajasta monikulttuurisesta osallistujakaartista valtaosa oli suomalaisiin organisaatioihin sijoittuvia tutkijoita ja asiantuntijoita, mutta konferenssivieraita saapui myös Virosta, Puolasta ja Kanadasta asti.
Merikotkan toiminnanjohtaja AnnaKiiski toivottamassa ensimmäisen konferenssipäivän yleisön tervetulleeksi.
Sektorirajat ylittäviä kohtaamisia
Konferenssin avasi Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Toni Vanhala, joka toivotti niin Komarec-tapahtuman kuin sen osallistujatkin tervetulleiksi Kotkaan. Ensimmäisen päivän pääpuhuja tuli kaukaa Kanadasta asti: apulaisprofessori Floris Goerlandt Dalhousien yliopistosta kertoi konferenssiväelle Kanadassa meneillään olevasta työstä merenkulun kestävän kehittämisen saralla. Toisen konferenssipäivän avasi puolestaan Itämeren kansainvälisen yhteistyöelimen HELCOMin puheenjohtaja Rüdiger Strempel, kertoen HELCOMin työstä meriympäristön kannalta kestävien merellisten toimintojen kehittämisessä.
Tutkijoiden esitelmissä kestävämpään merenkulkuun liittyvien näkökulmien kirjo oli ilahduttavan monitieteinen ja laaja, vaihdellen ympäristökysymyksistä teknisten työkalujen kehitykseen ja operoinnin optimoinnista inhimillisiin tekijöihin sekä lainsäädäntöön. Esitykset oli jaettu neljään teemasessioon. Teemat liittyivät merenkulun ympäristövaikutuksiin, energiatehokkaaseen talvimerenkulkuun, ”älykkääseen” – eli automatisoituvaan ja tekoälyä hyödyntävään – meriliikenteeseen ja satamiin, sekä riskiarvioiden ja oppimisen merkitykseen merenkulun turvallisuuden kehittämisessä.
Floris Goerlandt Dalhousie-yliopistosta kertoi Kanadassa meneillään olevasta työstä merenkulun kestävän kehittämisen saralla.Rüdiger Strempel puhui HELCOMin työstä meriympäristön kannalta kestävien merellisten toimintojen kehittämisessä.
Kommunikaatio, ennakointi ja systeeminen ymmärrys kestävän vihreän siirtymän mahdollistajina
Tieteenalojen ja toimijasektoreiden välisen dialogin kautta Komarec-konferenssin tavoitteena oli kartoittaa ja lisätä tietoisuutta tutkimuksesta liittyen merenkulun kestävyyteen ja kestävään kehittämiseen. Halusimme synnyttää keskustelua esitettyjen tutkimuskysymysten ja -tulosten yhteiskunnallisista vaikutuksista, sekä tunnistaa yhdessä tulevia tietotarpeita.
Konferenssiesitelmien lomassa käydyissä keskusteluissa nousi vahvasti esiin yhteistyön ja kommunikaation tärkeys niin kansallisella, Itämeren alueen, EU:n ja kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tasolla, kuin myös sektoritasolla tutkijoiden, yritysten, viranomaisten ja poliitikkojen kesken. Havaitsimme myös yhdessä, miten termeillä voi joskus olla hyvin erilaisia merkityksiä eri yhteyksissä. Tämä toi konkreettisesti esiin käytettyjen termien tapauskohtaisen avaamisen tärkeyden osana kestävyyskeskustelua.
Myös merenkulun alalla kestävyys vihreän siirtymän kontekstissa on aiheena tämän päivän ”kuuma peruna”. Tutkimus voikin auttaa kehittämään ratkaisuja siihen, millä tavalla vihreää siirtymää voidaan tällä sektorilla toteuttaa kestävästi: eettisesti ja oikeudenmukaisesti, taloudelliset menetykset minimoiden. Merenkulku itsessään edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista palvelemalla sosiaalista hyvinvointia mahdollistaen ihmisten ja tavaroiden liikkumisen sekä edistäen positiivista talouskehitystä. Jotta toiminnan voidaan sanoa olevan kestävää, tässä tulisi kuitenkin onnistua heikentämättä ympäristön tilaa sekä vaarantamatta ihmisten turvallisuutta tai muita yhteiskunnallisia arvoja, kuten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Tämä on maailmanlaajuinen haaste kaikilla aloilla ja sen ratkominen edellyttää eri näkökulmien yhteen tuomista ja niiden välisten kytkösten ja yhteistyötarpeiden tunnistamista.
Komarec-konferenssissa tämä yhteisen tilannekuvan tarve ja tärkeys nousi esiin selkeästi muun muassa tekoälyn ja merenkulun automatisaation lisääntymisen kontekstissa. Erilaiset tekoälyratkaisut voivat auttaa merenkulun negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämisessä ja myös operoinnin kustannustehokkuuden parantamisessa. Jotta näin tapahtuisi, pitää teknisen kehitystyön lisäksi miettiä ennakoidusti uusien innovaatioiden käyttöön liittyviä riskejä ja sitä, miten esimerkiksi lainsäädäntöä, vastuiden määrittelyä, sekä infrastruktuuria tulisi kehittää, jotta automatisaatiokehitys olisi kokonaisvaltaisesti kestävää. Yksi hyvin keskeinen kysymys tekoälyn lisääntyessä on myös operoivan henkilöstön työhyvinvointi ja uudet osaamistarpeet: miten nämä voidaan varmistaa osana kehitystä.
Jatkoa seuraa
Merikotkan tutkijaverkoston yhteisenä visiona on merenkulun kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen edistäminen tieteellisen yhteistyön ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun keinoin. Komarec-konferenssi tukee tätä tavoitetta muun muassa tarjoamalla areenan vuoropuhelulle, näkyvyyttä tutkimukselle, sekä mahdollisuuden kartoittaa tulevia tutkimus- ja kehitystarpeita. Monitieteinen ja sektorirajat ylittävä formaatti laittoi tutkijat miettimään erityisen tarkasti sitä, miten esittää tutkimusaiheensa ja -tuloksensa kaikille ymmärrettävästi, ja palautekyselymme perusteella tämä koettiin heidän itsensäkin taholta hyödylliseksi. Sidosryhmien aktiivinen osallistuminen keskusteluun puolestaan varmisti sen, että tutkijoiden töitä tarkasteltiin erityisesti niiden yhteiskunnallisen merkityksen näkökulmasta. Tällainen näkökulman laajentaminen on hyödyllistä erityisesti tutkijantaipaleensa alkuvaiheessa oleville.
Saamamme positiivisen palautteen perusteella voidaan sanoa, että ensimmäinen Komarec-tapahtuma oli onnistunut. Saimme myös useita hyviä kehitysehdotuksia jatkoa ajatellen. Ilahduttavaa oli, että tapahtumalle nähtiin olevan tarvetta myös jatkossa. Tämän kokemuksen pohjalta uskallamme jo luvata, että konferenssista lähdetään kehittämään säännöllisesti toistuvaa, yhä kansainvälisempää ja mahdollisesti myös suurempaa tapahtumaa, joka tarjoaa mielekästä sisältöä ja tarttumapintaa kaikille merenkulun kestävästä kehittämisestä jollain tavoin kiinnostuneille tahoille pitäen kuitenkin korkeatasoisen tutkimuksen keskiössä.
Päivi Kuusisto Neste Oy:ltä kertoi yleisölle tutkimustuloksista liittyen uusien polttoaineiden tarjoamiin mahdollisuuksiin kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Istumassa session puheenjohtajat Mia Hytti ja Mats Björkendahl.Mashrura Musharraf Aalto-yliopistosta esitteli päätöstukityökalua talvimerenkulun optimointiin. Istumassa session puheenjohtajat Helena Orädd ja Eero Hokkanen.Beatrice Schütte Helsingin ja Lapin yliopistoista puhui tekoälyn hyödyntämiseen merenkulussa liittyvistä lainsäädännöllisistä haasteista. Istumassa session puheenjohtajat Päivi Brunou ja Ilkka RytköläNina Janasik Helsingin yliopistosta esitteli ajatuksen ennakoivan infrastruktuurisuunnittelun tärkeydestä osana merenkulun kestävää vihreää siirtymää. Istumassa Päivi Brunou ja Ilkka Rytkölä.Liangliang Lu Aalto-yliopistosta puhui kehitteillä olevasta työkalusta, jota voidaan hyödyntää merenkulun riskien arvioinnissa ja hallinnassa. Istumassa session puheenjohtajat Olli-Pekka Brunila ja Mirka Laurila-Pant
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja sidosryhmien edustajilta uudesta Suomen vuoteen 2050 tähtäävästä rannikkostrategiasta. Merikotkan tutkijaverkostossa teemme poikkitieteellistä ja monitieteellistä tutkimusta erityisesti meriliikenteeseen liittyen. Meriliikenteen kestävien käytäntöjen kehittämisellä on erityisen tärkeä merkitys koko rannikkoalueelle ja sen hyvinvoinnille. Koska tutkijaverkostomme tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä ja sitä kautta tukea kestävämpää meriliikennettä, päätimme antaa yhteisen lausunnon rannikkostrategiasta keskittyen meriliikennettä koskeviin aiheisiin.
Yhteisen lausunnon muotoileminen aloitettiin kääntämällä rannikkostrategia englanniksi, jotta jokainen tutkija pystyi tutustumaan siihen itsenäisesti ja kommentoimaan sitä yhteistyöalustallamme. Tämän jälkeen pidimme kokouksen, jossa kävimme yhdessä keskustellen läpi kaikkien kommentit ja ajatukset. Lopuksi ehdotuksista koottiin yhtenäinen lausunto, joka lähetettiin lausuntopalveluun. Lausunto on julkinen ja löytyy lausuntopalvelun sivuilta.
Julkaisussa todetaan, että logistiikka-ala on murroskohdassa, jossa jokaisen yrityksen tulee muuttua ja sopeutua parhaansa mukaan, jos se haluaa pärjätä muuttuneessa toimintaympäristössä. Projektin tulosten perusteella erityisesti pienet logistiikka-alan yritykset tarvitsevat tukea ja yhteistyön lisäämistä pärjätäkseen myös tulevaisuudessa. Lisäksi alueellisella yhteistyöllä ja jopa eri alojen yritysten yhteistyön tiivistämisellä voitaisiin saavuttaa sellaisia etuja, joita ei muuten saavuteta. Yhtenä ratkaisuna julkaisussa esitetään logistiikka-, digi- ja kiertotalousalan yhteistä yhteistyö- ja innovaatioalustaa, jolle projektin tulosten perusteella olisi kysyntää. Lisäksi julkaisussa esitetään tiekartta mahdollisen yhteistyö- ja innovaatioalustan kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Tutkimus rahoitettiin osana Euroopan unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia; koheesiota ja Euroopan alueita tukevalla REACT-EU elpymistuella.
Onko logistiikan alalla mielestäsi tarvetta yhteistyön lisäämiselle? Voisiko jonkinlainen eri alojen toimijoita yhdistävä yhteistyö- ja innovaatioalusta auttaa logistiikkasektoria ratkaisemaan erityisesti vihreään siirtymään liittyviä haasteita?
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry ja Finnhub ry pyrkivät VISIIRI-projektissa selvittämään logistiikkasektorin kohtaamia haasteita vihreän siirtymän toteuttamisessa sekä tarkastelemaan digi- ja kiertotaloussektorin yritysten osaamisen hyödyntämistä ongelmien ratkaisemiseksi.
Jos edustat logistiikka-, digi- tai kiertotaloussektorin yritystä, vastaathan muutamaan aiheeseen liittyvään kysymykseen täällä:
Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi, jolloin ne tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivuillemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osiot ovat mielenkiintoisimpia ja hyödyllisimpiä.
Tekniset evästeet
Nämä ovat välttämättömiä evästeitä jotta verkkosivut toimivat.
[_koko_analytics_pages_viewed] tallentaa sivujen latausmääriä (anonymisoitu, ei yksilöitävissä)
If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.
Kolmannen osapuolen evästeet
Sivustollamme käytetään Google analytiikkaa keräämään tietoja kävijämääristä sekä eniten vierailluista sivuista.
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
