Gyroscope

Digitaalisten ratkaisujen skenaariot, riskit ja mahdollisuudet siirryttäessä kohti vihreää ja kestävää merilogistiikkaa
  • 🡠
  • Hanke
  • Ajankohtaiset
  • Julkaisut

GYROSCOPE tutkii merialan vihreää siirtymää tukevien älykkäiden digitaalisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia ja niihin liittyviä riskejä. Projekti pyrkii luomaan moniulotteisen ja systeemisen kuvan kestävästä digitaalisesta siirtymästä kohti vähähiilistä merilogistiikkaa soveltamalla sidosryhmiä osallistavia prosesseja ja nykyaikaisia riskianalyysimenetelmiä sekä pohtimalla vaihtoehtoisia tapoja kestävän siirtymän toteuttamiseen.

Euroopan unionin ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden mukaisesti yhteiskunnan eri sektoreilla otetaan jatkuvasti käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, joiden uskotaan olevan avainroolissa siirryttäessä kohti puhtaampia, turvallisempia ja tehokkaampia logistisia järjestelmiä. Uusien laitteiden ja työkalujen käyttöönotto useiden eri toimijoiden toimesta toimintaympäristön eri osissa voi kuitenkin lisätä niin teknisten vikojen kuin inhimillisten virheidenkin riskiä. Vihreän digitaalisen siirtymän kestävyyden varmistamiseksi onkin tärkeää tunnistaa ennakoivasti mahdolliset riskit, joita uudet digitaaliset ratkaisut voivat sekä vuorovaikutuksessa keskenään että ympäristön ja ihmisten kanssa luoda yhteiskunnille ja ekosysteemeille.

GYROSCOPE vastaa tähän haasteeseen luomalla moniulotteisen kuvan kestävästä digitaalisesta siirtymästä kohti vihreää merilogistiikkaa Suomessa, vaihtoehtoisia siirtymäpolkuja tarkastellen. Tämä toteutetaan tuomalla yhteen eri alojen tutkijoita, kansallisia viranomaisia, sekä merenkulun operatiivisia toimijoita luomaan yhteisiä tulevaisuusskenaarioita. Yhteisten tulevaisuuspolkujen luomisessa hyödynnetään hankkeessa kehitettävää ja testattavaa metodiikkaa ja digitaalista skenaarioalustaa.

Projektin aikana skenaarioalustaa käytetään moniulotteisten tulevaisuuspolkujen muodostamisessa, riskien tunnistamisessa, ennakoimattomien tapahtumien huomioimisessa, niiden kontrolloitavuuden arvioinnissa ja erilaisten reittien etsimisessä kohti kestävää digitaalista vihreää siirtymää. Pitkällä aikavälillä tämän lähestymistavan ja kehitettävien työkalujen oletetaan myös lisäävän erilaisten monialaisten yhteisöjen valmiuksia (a) tehdä yhteistä skenaariosuunnittelua, (b) hahmottaa monimutkaisia ongelmakokonaisuuksia ja (c) sisällyttää sekä lyhyen että pitkän aikavälin siirtymät osaksi suunnitteluprosesseja.

GYROSCOPE toteuttaa ja analysoi lähestymistapaa kolmen merilogistiikan kannalta tärkeän esimerkin kautta:
1) autonomiset alukset
2) talvimerenkulku
3) vaihtoehtoiset polttoaineet

Näiden sektorikohtaisten esimerkkien kautta hanke pyrkii ymmärtämään kestävän vihreän siirtymän luonnetta ja edellytyksiä myös yleisemmin, tarkastellen digitalisaation kehityskuvaa sen osana.

Projektin rahoitus 

GYROSCOPE-projekti rahoitetaan Suomen Akatemian Vihreän ja digitaalisen siirtymän avainalat 2022 -rahoitushausta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2 miljoonaa euroa.

Projektikonsortio ja tutkimusjohtajat

Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, professori Toni Ahlqvist (projektin johtaja)
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdisty ry, tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen (projektin varajohtaja)
Aalto yliopisto, Konetekniikan laitos, apulaisprofessori Osiris Valdez Banda
Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Ekosysteemit ja ympäristö, professori Sakari Kuikka
Helsingin yliopisto, Kestävyystieteen instituutti, professori Janne Hukkinen

Lue lisää

Hankkeen virallinen kotisivu
#GYROSCOPEproject

Merenkulun vihreä siirtymä edellyttää systeemistä muutosta

Suomen Akatemian rahoittama Gyroscope-projekti on ollut nyt käynnissä lähes kaksi vuotta. Tänä aikana on muun muassa kerätty dataa niin kirjallisuudesta kuin tekemällä haastatteluja ja järjestämällä työpajoja. Lisäksi tutkijat ovat osallistuneet useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin, joissa he ovat esitelleet projektia ja tutkimustaan. Useampi tieteellinen artikkeli on myös työn alla tai jo valmistunut.

Järjestimme Gyroscope-projektin Teams-muotoisen väliseminaarin 25.11.2024. Väliseminaariin kutsuttiin kaikki hanketta valmisteluvaiheessa tukeneet tahot, jotka koostuivat niin viranomaisorganisaatioista kuin erilaisista etujärjestöistä. Tarkoituksena oli esitellä, mitä hankkeessa on tähän mennessä tehty, suunnitelmia tulevasta ja kuulla kommentteja ja kysymyksiä hanketta valmisteluvaiheessa tukeneilta sidosryhmien edustajilta. Väliseminaari pidettiin kaksikielisenä siten, että tutkijat esittelivät tutkimustaan joko englanniksi tai suomeksi.

Väliseminaarin aluksi projektin johtaja Toni Ahlqvist Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta esitteli lyhyesti projektia. Tämän jälkeen vähintään yksi tutkija jokaisesta projektin viidestä partnerista piti esityksen. Väliseminaarin ohjelma oli seuraavanlainen:

Janne I. Hukkinen, Helsingin yliopisto, Ympäristöpolitiikan tutkimusryhmä: Merenkulun polttoaineiden kestävyysmurros edellyttää koko energiajärjestelmän murrosta

Sami Vikkula, Helsingin yliopisto: Cost benefit analysis of alternative fuels in the maritime industry (working title) and finishing of previous articles

Patrik Kauppi ja Emilia Luoma, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus: Kohti kestävämpää merenkulkua: Tarkastelussa päästövähennyskeinot ja erityisesti vaihtoehtoiset polttoaineet

Sunil Basnet and Raheleh Farokhi, Aalto Yliopisto: Managing risks associated with the green transition: focused on autonomous ship technologies and winter navigation

Ville Lauttamäki, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus: Transitiota tai transformaatiota? – huomioita merenkulun kestävyyssiirtymästä

Väliseminaarissa pureuduttiin muun muassa siihen, miten merenkulun polttoaineiden kestävyysmurros edellyttää koko energiajärjestelmän murrosta. Sen saavuttaminen vaatii systeemistä muutosta ja yhteistyötä laajasti eri sektoreiden välillä. Lisäksi, jotta voimme saavuttaa aidosti kestävän meriliikenteen vihreän siirtymän, tarvitsemme kokonaisvaltaista tarkastelua. Se edellyttää niin taloudellisen, sosiaalisen kuin ekologisen kestävyyden huomioimista. Ekologisessa kestävyydessä on kuitenkin huomioitava ympäristövaikutukset laajasti, jotta emme päädy vain siirtämään ympäristövaikutuksia paikasta toiseen. Toisaalta väliseminaarissa tuotiin esille, miten merenkulun kestävyyssiirtymää käsittelevissä raporteissa laajemman toimintaympäristön muutos on yhä melko kapeasti esillä ja keskiössä on lähinnä polttoaineiden vaihtuminen. Olisi kuitenkin tärkeää pohtia kriittisesti, pystymmekö tuottamaan uusia polttoaineita kestävästi kaikkeen tarpeeseen ja voimmeko saavuttaa aidosti kestävän vihreän siirtymän ilman, että vähennämme myös kulutusta. Väliseminaarissa kuultiin  kommentteja ja kysymyksiä sidosryhmien edustajilta ja saatiin aikaan keskusteluakin. Erityisesti vihreään siirtymään liittyvät riskit ja kokonaisvaltainen tarkastelu kiinnostivat. Tästä meidän on hyvä jatkaa.

Teksti: Emilia Luoma

Tutkimuksen esittelyä ja verkostoitumista Englannissa

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) vuosittainen tiedekonferenssi järjestettiin tänä vuonna Gatesheadissa, Englannissa. ICES on hallitustenvälinen meritieteellinen järjestö, johon kuuluu lähes 6 000 tutkijaa ja 20 jäsenmaata. Merikotkan tutkijat Patrik Kauppi ja Emilia Luoma osallistuivat nelipäiväiseen konferenssiin posterilla ja suullisella esityksellä. Kaupin posterin otsikko oli ”Addressing biodiversity risks in the maritime sector: a focus on green transition” ja Luoman pitämän esityksen otsikko oli “Balancing risks and opportunities between climate objectives and marine life: green maritime fuels as a case study”. Konferenssin teema oli tänä vuonna melko kalastuspainotteinen, mutta erityisesti merialuesuunnittelua koskevat esitykset Merikotkan tutkijat kokivat todella hyödyllisinä.

Konferenssi alkoi maanantaina hieman sateisessa ja koleassa Englannissa. Tapahtumapaikkana oli Gatesheadissa sijaitseva kansainvälinen musiikkikeskus, joka tunnetaan myös nimellä ”The Glasshouse”. Ensimmäisen päivän avajaisseremonia oli näyttävä, ja siihen kuului sekä musiikkiesitys että innostava pääpuhujan puhe. Puhe oli merikotkalaisille erityisen sopiva, sillä se korosti vuorovaikutteisuutta ja käsitteli muun muassa termien monitieteellinen, tieteidenvälinen ja poikkitieteellinen merkityksiä. Nämä termit kuuluvat myös hyvin läheisesti heidän työhönsä. Vaikka useimmat esitykset konferenssissa keskittyivät kalastukseen ja kalakantoihin, oli niiden seuraaminen merikotkalaisista mielenkiintoista ja hyödyllistä. Meriliikenne vaikuttaa merkittävästi meriekosysteemeihin, joten on hyvä kasvattaa tietoisuutta myös kalakantojen tilasta. Iltaisin konferenssissa oli rennompaa ohjelmaa, kuten vierailu Newcastle Unitedin jalkapallojoukkueen stadionilla ja taidenäyttely Biscuit Factoryssa.

Luoma piti esitelmänsä osana teemaistuntoa, jossa käsiteltiin ICES:n tiedesuunnitelmaan liittyviä tieteellisiä edistysaskeleita. Luoman esitys perustui Gyroscope-projektissa tehtävään tutkimukseen. Esityksessä korostettiin, että koska meriliikenteen uusien, vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö vaikuttaa koko meriliikennejärjestelmään, tarvitaan siirtymän kestävyyden varmistamiseksi systeemistä ymmärrystä. Tämän haasteen ratkaisemiseksi projektissa järjestettiin eri alan asiantuntijoille työpajoja, joissa keskusteltiin polttoaineiden käyttöön liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista huomioimalla kestävän kehityksen eri osa-alueet. Keskustelujen pohjalta on piirretty kausaaliverkkoja, jotka visualisoivat keskeiset muuttujat ja niiden väliset syy-seuraussuhteet. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ne tekijät, joista ratkaisujen kestävyys kriittisimmin riippuu, ja jotka tulisi priorisoida. Vaikka työ on vielä kesken, on jo selvää, että tällaiselle tiedon yhteistuotannolle on tarvetta.

Emilia Luoma esitteli GYROSCOPE-projektissa tehtävää tutkimusta.

Tiistai-illan posterisessiossa Kauppi esitteli tutkimustaan osana teemaistuntoa, jossa keskityttiin ilmastonmuutoksen huomioon ottamiseen osana merialuesuunnittelua. Posterissa tuotiin esiin meriliikenteen vihreään energiasiirtymään liittyviä päästövähennystoimia, joilla on heikosti huomioon otettuja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi posterissa suositeltiin biologisen monimuotoisuuden sisällyttämistä merialuesuunnitteluun, jotta biodiversiteettiajattelua saataisiin valtavirtaistettua. Istunto tarjosi erinomaisen tilaisuuden keskustella ja verkostoitua muiden konferenssiosallistujien kanssa. Monet aiheesta kiinnostuneet tutkijat pysähtyivät posterin kohdalla ja olivat kiinnostuneita kuulemaan lisää, joten aikaa pelkälle seisoskelulle ei juuri ollut. Keskustelut olivat rohkaisevia, sillä aihetta pidettiin erittäin tärkeänä. Posteri-istunnon aikana käydyt kahdenkeskiset keskustelut olivat erittäin myönteinen kokemus Kaupin kaltaiselle nuorelle tutkijalle, joka osallistui ensimmäistä kertaa kansainväliseen konferenssiin tutkimuksen esittäjänä.

Patrik Kaupin posteri keskittyi hänen väitöskirjantyönsä kirjallisuuskatsaukseen.

Kaiken kaikkiaan lähes 800 tutkijaa eri puolilta maailmaa osallistui tänä vuonna ICES:n tiedekonferenssiin, ja Kauppi sekä Luoma saivat mahdollisuuden olla osana tätä hienoa tapahtumaa. Esitysten jälkeinen keskustelu eri tutkijoiden kanssa ja verkostoituminen lisäsivät entisestään heidän ymmärrystään meriympäristön nykytilasta. He hyötyvät näistä oivalluksista muun muassa liittämällä ne osaksi meriliikennettä koskevaa tutkimustaan.

Teksti: Patrik Kauppi ja Emilia Luoma

Sidosryhmien näkemyksiä pienvenesatamien kestävästä kehityksestä

Merikotka ry:n koordinoimassa Interreg Central Baltic -ohjelman ja Varsinais-Suomen liiton rahoittamassa 30MILES-projektissa aloitettu pienvenesatamien kestävään kehitykseen liittyvä tutkimusartikkeli viimeisteltiin Suomen Akatemian rahoittamassa Gyroscope-projektissa. Artikkeli on nyt julkaistu Ocean & Coastal management -lehdessä, ja on siellä vapaasti luettavissa. Merikotka ry:n tutkijoiden lisäksi artikkelin kirjoittajina on tutkijoita Helsingin yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta.

Artikkelin lähtökohtana oli oletus, että tekemällä näkyväksi eri sidosryhmien erilaiset näkemykset siitä, millainen on kestävä pienvenesatama ja millaisia ovat sen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, voi auttaa yhteisen ymmärryksen saavuttamista ja siten tukea pienvenesataman kestävää kehitystä. Tutkimuksessa haastateltiin veneilijöitä ja pienvenesataman toimijoita siitä, miten he määrittelevät kestävän kehityksen ja sen tavoitteet pienvenesatamakontekstissa. Käytimme graafisia, käsitteellisiä vaikutuskaavioita (conceptual influence diagrams) visualisoimaan ja jäsentämään erilaisia tapoja, joilla yksilöt hahmottavat pienvenesatamien kestävyyttä. Vaikutuskaaviot koostuvat tärkeimmistä muuttujista ja niiden välisistä vuorovaikutuslinkeistä.

Artikkelin tulosten perusteella käsitteellinen vaikutuskaavio on hyödyllinen menetelmä analysoitaessa ja vertailtaessa sidosryhmien käsityksiä kestävyydestä. Menetelmä auttaa tunnistamaan tärkeimmät muuttujat ja mahdolliset muuttujien väliset konfliktit. Lisäksi artikkelin perusteella näyttää siltä, että lingvistiset eroavaisuudet esimerkiksi eri käsitteiden suhteen voivat aiheuttaa väärinymmärrystä eri henkilöiden välillä. Siksi yhteisen ymmärryksen luomiseksi yhteistyö ja yhteisoppiminen eri sidosryhmien välillä on tarpeellista. Tutkimuksessa havaittiin myös, että ns. kolmikantakestävyysmalli voi auttaa haastateltavia laajentamaan käsitystä kestävyydestä. Sen käyttämistä suositellaankin työskenneltäessä sidosryhmien kanssa kestävyyteen liittyvien aiheiden parissa. Lisäksi artikkelissa ehdotetaan sääntelyyn ja hallintaan liittyviä muutoksia, jotka voivat tukea sekä pienvenesatamien että veneilyn kestävää kehitystä.

 

Teksti: Emilia Luoma

Tarvitaan yhteisymmärrystä vihreän siirtymän tilannekuvasta

Suomen Akatemian rahoittamassa Gyroscope-projektissa käytetään sidosryhmiä osallistavia prosesseja, kuten työpajoja, joihin kutsutaan eri alan asiantuntijoita luomaan yhteistä pitkän tähtäimen tilannekuvaa merenkulun vihreälle siirtymälle. Yhteisen ymmärryksen ja tilannekuvan luominen on tärkeää, jotta voidaan paikantaa niitä tekijöitä, joista vihreän siirtymän kestävyys riippuu ja joihin on tarpeellista puuttua tai panostaa.

Tämän vuoden alussa järjestimme kaksi työpajaa Helsingissä. Työpajoihin kutsuttiin asiantuntijoita muun muassa korkeakouluista, yksityiseltä sektorilta, viranomaispuolelta, tutkimuslaitoksista ja järjestöistä. Tammikuussa pidetyssä ensimmäisessä työpajassa aiheena olivat vaihtoehtoiset polttoaineet. Työpajassa keskusteltiin siitä, mitä tulisi tapahtua, jotta vaihtoehtoiset polttoaineet voisivat toimia kestävänä osaratkaisuna vihreässä merilogistiikassa erityisesti Suomessa. Asiantuntijat keskustelivat sekä riskeistä että mahdollisuuksista, joita liittyy vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön, kun huomioidaan kestävyyden kaikki kolme eri ulottuvuutta: talous, ympäristö ja yhteiskunta. Vaihtoehtoisista polttoaineista oli valittu keskusteluun biopolttoaineet, vihreä metanoli ja vihreä ammoniakki. Toisessa maaliskuussa järjestetyssä työpajassa aiheena oli vaihtoehtoisten polttoaineiden lisäksi talvimerenkulku. Tähän työpajaan oli kutsuttu ympäristöalan osaajia, ja työapajassa keskityttiin erityisesti ympäristönäkökulmaan, vaikka muistakin kestävyyden ulottuvuuksista oli lupa keskustella. Työpajojen keskustelujen pohjalta on tarkoituksena muodostaa kausaalisia systeemikuvia, jotka kuvaavat tärkeimpiä muuttujia ja niiden välisiä yhteyksiä. Tällainen kausaalimallinnus tukee sekä systeemisen ymmärryksen lisäämistä että riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista.

Työapajaan osallistuneet asiantuntijat kokivat yhteisen ymmärryksen luomisen keskustelujen kautta eri alan asiantuntijoiden kesken tärkeäksi. He oppivat toisiltaan uutta, mutta toisaalta keskustelujen avulla havaittiin myös, miten monista asioista on vielä liian vähän tietoa. Kysymyksiä on monen asian osalta vielä enemmän kuin vastauksia. Erityisesti koko elinkaaren aikaisten kokonaisvaikutusten huomioiminen on työpajojen keskustelujen perusteella usein puutteellista. Vielä on siis työtä edessä tavoitellessamme merilogistiikan kestävää vihreää siirtymää, mutta Gyroscope-projektin osalta tähän haasteeseen on nyt tartuttu.

 

Teksti: Emilia Luoma

Annukka Lehikoinen Tutkimusjohtaja Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry

Toteutusaika

1.1.2023 - 31.12.2025