GYROSCOPE

Digitaalisten ratkaisujen skenaariot, riskit ja mahdollisuudet siirryttäessä kohti vihreää ja kestävää merilogistiikkaa
  • 🡠
  • hanke
  • Ajankohtaiset
  • Julkaisut

GYROSCOPE tutkii merialan vihreää siirtymää tukevien älykkäiden digitaalisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia ja niihin liittyviä riskejä. Projekti pyrkii luomaan moniulotteisen ja systeemisen kuvan kestävästä digitaalisesta siirtymästä kohti vähähiilistä merilogistiikkaa soveltamalla sidosryhmiä osallistavia prosesseja ja nykyaikaisia riskianalyysimenetelmiä sekä pohtimalla vaihtoehtoisia tapoja kestävän siirtymän toteuttamiseen.

Euroopan unionin ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden mukaisesti yhteiskunnan eri sektoreilla otetaan jatkuvasti käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, joiden uskotaan olevan avainroolissa siirryttäessä kohti puhtaampia, turvallisempia ja tehokkaampia logistisia järjestelmiä. Uusien laitteiden ja työkalujen käyttöönotto useiden eri toimijoiden toimesta toimintaympäristön eri osissa voi kuitenkin lisätä niin teknisten vikojen kuin inhimillisten virheidenkin riskiä. Vihreän digitaalisen siirtymän kestävyyden varmistamiseksi onkin tärkeää tunnistaa ennakoivasti mahdolliset riskit, joita uudet digitaaliset ratkaisut voivat sekä vuorovaikutuksessa keskenään että ympäristön ja ihmisten kanssa luoda yhteiskunnille ja ekosysteemeille.

GYROSCOPE vastaa tähän haasteeseen luomalla moniulotteisen kuvan kestävästä digitaalisesta siirtymästä kohti vihreää merilogistiikkaa Suomessa, vaihtoehtoisia siirtymäpolkuja tarkastellen. Tämä toteutetaan tuomalla yhteen eri alojen tutkijoita, kansallisia viranomaisia, sekä merenkulun operatiivisia toimijoita luomaan yhteisiä tulevaisuusskenaarioita. Yhteisten tulevaisuuspolkujen luomisessa hyödynnetään hankkeessa kehitettävää ja testattavaa metodiikkaa ja digitaalista skenaarioalustaa.

Projektin aikana skenaarioalustaa käytetään moniulotteisten tulevaisuuspolkujen muodostamisessa, riskien tunnistamisessa, ennakoimattomien tapahtumien huomioimisessa, niiden kontrolloitavuuden arvioinnissa ja erilaisten reittien etsimisessä kohti kestävää digitaalista vihreää siirtymää. Pitkällä aikavälillä tämän lähestymistavan ja kehitettävien työkalujen oletetaan myös lisäävän erilaisten monialaisten yhteisöjen valmiuksia (a) tehdä yhteistä skenaariosuunnittelua, (b) hahmottaa monimutkaisia ongelmakokonaisuuksia ja (c) sisällyttää sekä lyhyen että pitkän aikavälin siirtymät osaksi suunnitteluprosesseja.

GYROSCOPE toteuttaa ja analysoi lähestymistapaa kolmen merilogistiikan kannalta tärkeän esimerkin kautta:
1) autonomiset alukset
2) talvimerenkulku
3) vaihtoehtoiset polttoaineet

Näiden sektorikohtaisten esimerkkien kautta hanke pyrkii ymmärtämään kestävän vihreän siirtymän luonnetta ja edellytyksiä myös yleisemmin, tarkastellen digitalisaation kehityskuvaa sen osana.

Projektin rahoitus 

GYROSCOPE-projekti rahoitetaan Suomen Akatemian Vihreän ja digitaalisen siirtymän avainalat 2022 -rahoitushausta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2 miljoonaa euroa.

Projektikonsortio ja tutkimusjohtajat

Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, professori Toni Ahlqvist (projektin johtaja)
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdisty ry, tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen (projektin varajohtaja)
Aalto yliopisto, Konetekniikan laitos, apulaisprofessori Osiris Valdez Banda
Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Ekosysteemit ja ympäristö, professori Sakari Kuikka
Helsingin yliopisto, Kestävyystieteen instituutti, professori Janne Hukkinen

Lue lisää

Hankkeen virallinen kotisivu
#GYROSCOPEproject

Sidosryhmien näkemyksiä pienvenesatamien kestävästä kehityksestä Suomenlahdella

Merikotka ry:n koordinoimassa Interreg Central Baltic -ohjelman ja Varsinais-Suomen liiton rahoittamassa 30MILES-projektissa aloitettu pienvenesatamien kestävään kehitykseen liittyvä tutkimusartikkeli viimeisteltiin Suomen Akatemian rahoittamassa Gyroscope-projektissa. Artikkeli on nyt julkaistu Ocean & Coastal management -lehdessä, ja on siellä vapaasti luettavissa. Merikotka ry:n tutkijoiden lisäksi artikkelin kirjoittajina on tutkijoita Helsingin yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta.

Artikkelin lähtökohtana oli oletus, että tekemällä näkyväksi eri sidosryhmien erilaiset näkemykset siitä, millainen on kestävä pienvenesatama ja millaisia ovat sen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, voi auttaa yhteisen ymmärryksen saavuttamista ja siten tukea pienvenesataman kestävää kehitystä. Tutkimuksessa haastateltiin veneilijöitä ja pienvenesataman toimijoita siitä, miten he määrittelevät kestävän kehityksen ja sen tavoitteet pienvenesatamakontekstissa. Käytimme graafisia, käsitteellisiä vaikutuskaavioita (conceptual influence diagrams) visualisoimaan ja jäsentämään erilaisia tapoja, joilla yksilöt hahmottavat pienvenesatamien kestävyyttä. Vaikutuskaaviot koostuvat tärkeimmistä muuttujista ja niiden välisistä vuorovaikutuslinkeistä.

Artikkelin tulosten perusteella käsitteellinen vaikutuskaavio on hyödyllinen menetelmä analysoitaessa ja vertailtaessa sidosryhmien käsityksiä kestävyydestä. Menetelmä auttaa tunnistamaan tärkeimmät muuttujat ja mahdolliset muuttujien väliset konfliktit. Lisäksi artikkelin perusteella näyttää siltä, että lingvistiset eroavaisuudet esimerkiksi eri käsitteiden suhteen voivat aiheuttaa väärinymmärrystä eri henkilöiden välillä. Siksi yhteisen ymmärryksen luomiseksi yhteistyö ja yhteisoppiminen eri sidosryhmien välillä on tarpeellista. Tutkimuksessa havaittiin myös, että ns. kolmikantakestävyysmalli voi auttaa haastateltavia laajentamaan käsitystä kestävyydestä. Sen käyttämistä suositellaankin työskenneltäessä sidosryhmien kanssa kestävyyteen liittyvien aiheiden parissa. Lisäksi artikkelissa ehdotetaan sääntelyyn ja hallintaan liittyviä muutoksia, jotka voivat tukea sekä pienvenesatamien että veneilyn kestävää kehitystä.

 

Teksti: Emilia Luoma

Asiantuntijatyöpajoilla yhteistä ymmärrystä vihreän siirtymän tilannekuvaan

Suomen Akatemian rahoittamassa Gyroscope-projektissa käytetään sidosryhmiä osallistavia prosesseja, kuten työpajoja, joihin kutsutaan eri alan asiantuntijoita luomaan yhteistä pitkän tähtäimen tilannekuvaa merenkulun vihreälle siirtymälle. Yhteisen ymmärryksen ja tilannekuvan luominen on tärkeää, jotta voidaan paikantaa niitä tekijöitä, joista vihreän siirtymän kestävyys riippuu ja joihin on tarpeellista puuttua tai panostaa.

Tämän vuoden alussa järjestimme kaksi työpajaa Helsingissä. Työpajoihin kutsuttiin asiantuntijoita muun muassa korkeakouluista, yksityiseltä sektorilta, viranomaispuolelta, tutkimuslaitoksista ja järjestöistä. Tammikuussa pidetyssä ensimmäisessä työpajassa aiheena olivat vaihtoehtoiset polttoaineet. Työpajassa keskusteltiin siitä, mitä tulisi tapahtua, jotta vaihtoehtoiset polttoaineet voisivat toimia kestävänä osaratkaisuna vihreässä merilogistiikassa erityisesti Suomessa. Asiantuntijat keskustelivat sekä riskeistä että mahdollisuuksista, joita liittyy vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön, kun huomioidaan kestävyyden kaikki kolme eri ulottuvuutta: talous, ympäristö ja yhteiskunta. Vaihtoehtoisista polttoaineista oli valittu keskusteluun biopolttoaineet, vihreä metanoli ja vihreä ammoniakki. Toisessa maaliskuussa järjestetyssä työpajassa aiheena oli vaihtoehtoisten polttoaineiden lisäksi talvimerenkulku. Tähän työpajaan oli kutsuttu ympäristöalan osaajia, ja työapajassa keskityttiin erityisesti ympäristönäkökulmaan, vaikka muistakin kestävyyden ulottuvuuksista oli lupa keskustella. Työpajojen keskustelujen pohjalta on tarkoituksena muodostaa kausaalisia systeemikuvia, jotka kuvaavat tärkeimpiä muuttujia ja niiden välisiä yhteyksiä. Tällainen kausaalimallinnus tukee sekä systeemisen ymmärryksen lisäämistä että riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista.

Työapajaan osallistuneet asiantuntijat kokivat yhteisen ymmärryksen luomisen keskustelujen kautta eri alan asiantuntijoiden kesken tärkeäksi. He oppivat toisiltaan uutta, mutta toisaalta keskustelujen avulla havaittiin myös, miten monista asioista on vielä liian vähän tietoa. Kysymyksiä on monen asian osalta vielä enemmän kuin vastauksia. Erityisesti koko elinkaaren aikaisten kokonaisvaikutusten huomioiminen on työpajojen keskustelujen perusteella usein puutteellista. Vielä on siis työtä edessä tavoitellessamme merilogistiikan kestävää vihreää siirtymää, mutta Gyroscope-projektin osalta tähän haasteeseen on nyt tartuttu.

 

Teksti: Emilia Luoma

Annukka Lehikoinen Tutkimusjohtaja Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry

Toteutusaika

1.1.2023 - 31.12.2025