meriliikenne

WATERWAYS-hanke tuottaa tietoa ja suosituksia meriteiden kestävän käytön tueksi

Millaista on Itämeren meriteiden kestävä ja muutosjoustava käyttö ja miten sitä voidaan vallitsevissa oloissa parhaiten edistää? Näihin kysymyksiin vastauksia etsii joulukuussa 2024 alkanut strategisen tutkimuksen hanke WATERWAYS, joka tähtää riskien ja mahdollisuuksien tasapainottamiseen ja kestävien tulevaisuuspolkujen kehittämiseen monitieteisen tutkijajoukon ja sidosryhmätoimijoiden yhteistyönä. Mukana hankkeessa on tietotekniikan, meritekniikan, ympäristötieteiden ja merioikeuden asiantuntijoita aihepiirin johtavista suomalaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia, tietoa ja työkaluja, jotka tukevat meriteiden kestävää käyttöä, hyödyttäen sekä yhteiskuntaa että tiedeyhteisöä.

 

Meritiet muutosten keskellä

Itämeri on Suomelle elintärkeä kuljetusväylä, joka tukee kansallista hyvinvointia, huoltovarmuutta ja kestävän kehityksen tavoitteita. Vilkas alusliikenne on kuitenkin myös yksi syy meren ekologisen tilan heikkenemiseen.

Merialueiden käyttö on kasvussa kaikkialla maailmassa – niin kuljetusten, energian- ja ruoantuotannon kuin matkailun ja virkistyksen tarpeisiin. Samalla tietoisuus merien haavoittuvuudesta lisääntyy, ja ihmistoiminnan vaikutuksilta suojeltavien tai ennallistettavien merialueiden osuutta halutaan kasvattaa. Tämä luo kilpailua merellisestä tilasta niin eri toimialojen kuin ympäristönsuojelullistenkin tarpeiden kesken.

Itämerellä tähän liittyy useita ajankohtaisia kehityskulkuja ja haasteita. Geopoliittinen tilanne vaikuttaa vesiteiden turvallisuuteen, ja Venäjän kauppapakotteet ovat muuttaneet liikennevirtoja, synnyttäen esimerkiksi ”varjolaivaston” riskialttiine aluksineen. Ilmastonmuutos puolestaan horjuttaa Itämeren ekosysteemejä ja lisää tarvetta tehokkaille suojelu- ja ennallistamistoimille. Samalla sääolosuhteiden muutokset haastavat meriliikenteen toimintaa ja suunnittelua.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävä vihreä siirtymä tuo mukanaan uusia polttoaineita ja merituulivoimaa, mutta myös uudenlaisia päästöjä ja riskejä, jotka vaativat huolellista arviointia ja hallintaa. Öljykuljetusten vähentyessä nousevat esiin korvaavien polttoainekuljetusten vaikutukset ja turvallisuus.

Tasapainottelu Itämeren meriteiden hyödyntämiseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien välillä alati muuttuvassa toimintaympäristössä on haastavaa. Siksi juuri nyt on ajankohtaista pohtia, millaista on meriteiden kestävä ja muutosjoustava käyttö ja kehitys näissä oloissa. Mitä se meiltä vaatii ja miten sitä voidaan tukea?

 

WATERWAYS: Meritiet kestävänä hyvinvoinnin ja turvallisuuden lähteenä

Joulukuussa 2024 käynnistynyt WATERWAYS-hanke, jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto, keskittyy Itämeren meriteiden kestävän käytön ja kehityksen edistämiseen. Tavoitteena on vahvistaa niiden myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä vähentää ympäristökuormitusta. Hanke tuottaa uusia työkaluja ja suosituksia strategisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tarkastelemalla aihetta ekologisista, sosiaalisista, teknologisista ja oikeudellisista näkökulmista.

Hankeidea syntyi syksyllä 2023, kun Merikotkan professorit Mashrura Musharraf (Aalto-yliopisto), Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto) ja Osiris Valdez Banda (Aalto-yliopisto) sekä Merikotkan tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen kokoontuivat pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia uuden Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä -teeman alla. Pian mukaan liittyivät myös Ilmatieteen laitoksen päästömallinnuksen asiantuntija Jukka-Pekka Jalkanen ja Åbo Akademin merioikeuden professori Henrik Ringbom.

Tiimi jalosti hankesuunnitelmaa vuoropuhelussa ministeriöiden ja virastojen kanssa, syventäen ymmärrystään Itämeren meriliikenteen haasteista ja tietotarpeista. WATERWAYS pyrkii löytämään ratkaisuja merellisten toimintojen riskien ja ympäristövaikutusten hallintaan sekä vahvistamaan meriliikenteen positiivisia vaikutuksia yhteiskunnalle.

Tavoitteet saavutetaan seuraavin keinoin:

  1. Monitoroinnin tehostaminen: Parannetaan kykyä seurata ja analysoida sekä laillisia että laittomia toimia merialueilla.
  2. Ympäristöpaineiden arviointi: Kehitetään valmiuksia arvioida laivaliikenteen ja veneilyn aiheuttamaa kuormitusta.
  3. Turvallisen rinnakkaiselon tukeminen: Suunnitellaan ratkaisuja eri merellisten toimintojen yhteensovittamiseen.
  4. Varautumisen kehittäminen: Vahvistetaan valmiutta ennaltaehkäistä ja hallita merellisiä ympäristövahinkoja.

 

Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa – yhdessä kestävämpiä ratkaisuja etsimässä

WATERWAYS-hankkeessa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistyksen rooli ulottuu tutkimustyön lisäksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen koordinointiin. Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeissa korostetaan erityisesti sidosryhmien osallistamista sekä tutkijoiden aktiivista roolia yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa.

Keskeisten sidosryhmien toivotaan osallistuvan hankkeeseen monipuolisesti: tiedon tuottajina, yhteiskehittäjinä, tulosten arvioijina, testikäyttäjinä ja kommentaattoreina. Vuorovaikutuksen menetelmät kattavat laajan kirjon: säännöllisistä tapaamisista ja sähköpostiviestinnästä syvällisiin tutkimuslähtöisiin haastatteluihin, kyselyihin, työpajoihin ja tapahtumiin. Näin tuodaan yhteen hankekonsortio, sidosryhmät ja ulkopuoliset asiantuntijat rakentamaan yhteistä ymmärrystä ja ratkaisuja.

Vuorovaikutuksen päätavoitteet ovat kaksiosaiset. Ensinnäkin varmistetaan, että hankkeen tuottama tieto on sidosryhmien tarpeisiin relevanttia, ajankohtaista ja helposti hyödynnettävissä. Toiseksi luodaan mahdollisuuksia tiedon yhteistuotantoon, tutkimustulosten yhteistulkintaan ja kestävien tulevaisuuden ratkaisujen suunnitteluun.

WATERWAYS-hankevalmistelut etenevät jo vauhdilla. Vuoden 2025 alussa julkaistaan hankkeen verkkosivut ja perustetaan neuvoa-antava asiantuntijaryhmä, johon kutsutaan sidosryhmien edustajia. Keväällä järjestettävä aloitusseminaari tuo yhteen tutkijat ja sidosryhmät keskustelemaan ja rakentamaan yhteistyötä, jonka tulokset huomioidaan niin hankkeen tutkimus- kuin vuorovaikutustoiminnassa.

Ajankohtaisista WATERWAYS-uutisista ja hankkeen tuloksista tullaan tiedottamaan aktiivisesti Merikotkan LinkedIn-kanavalla – nyt on siis hyvä hetki liittyä sen kasvavaan seuraajajoukkoon!

 

Teksti: Annukka Lehikoinen

Tutkimuksen esittelyä ja verkostoitumista Englannissa

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) vuosittainen tiedekonferenssi järjestettiin tänä vuonna Gatesheadissa, Englannissa. ICES on hallitustenvälinen meritieteellinen järjestö, johon kuuluu lähes 6 000 tutkijaa ja 20 jäsenmaata. Merikotkan tutkijat Patrik Kauppi ja Emilia Luoma osallistuivat nelipäiväiseen konferenssiin posterilla ja suullisella esityksellä. Kaupin posterin otsikko oli ”Addressing biodiversity risks in the maritime sector: a focus on green transition” ja Luoman pitämän esityksen otsikko oli “Balancing risks and opportunities between climate objectives and marine life: green maritime fuels as a case study”. Konferenssin teema oli tänä vuonna melko kalastuspainotteinen, mutta erityisesti merialuesuunnittelua koskevat esitykset Merikotkan tutkijat kokivat todella hyödyllisinä.

Konferenssi alkoi maanantaina hieman sateisessa ja koleassa Englannissa. Tapahtumapaikkana oli Gatesheadissa sijaitseva kansainvälinen musiikkikeskus, joka tunnetaan myös nimellä ”The Glasshouse”. Ensimmäisen päivän avajaisseremonia oli näyttävä, ja siihen kuului sekä musiikkiesitys että innostava pääpuhujan puhe. Puhe oli merikotkalaisille erityisen sopiva, sillä se korosti vuorovaikutteisuutta ja käsitteli muun muassa termien monitieteellinen, tieteidenvälinen ja poikkitieteellinen merkityksiä. Nämä termit kuuluvat myös hyvin läheisesti heidän työhönsä. Vaikka useimmat esitykset konferenssissa keskittyivät kalastukseen ja kalakantoihin, oli niiden seuraaminen merikotkalaisista mielenkiintoista ja hyödyllistä. Meriliikenne vaikuttaa merkittävästi meriekosysteemeihin, joten on hyvä kasvattaa tietoisuutta myös kalakantojen tilasta. Iltaisin konferenssissa oli rennompaa ohjelmaa, kuten vierailu Newcastle Unitedin jalkapallojoukkueen stadionilla ja taidenäyttely Biscuit Factoryssa.

Luoma piti esitelmänsä osana teemaistuntoa, jossa käsiteltiin ICES:n tiedesuunnitelmaan liittyviä tieteellisiä edistysaskeleita. Luoman esitys perustui Gyroscope-projektissa tehtävään tutkimukseen. Esityksessä korostettiin, että koska meriliikenteen uusien, vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö vaikuttaa koko meriliikennejärjestelmään, tarvitaan siirtymän kestävyyden varmistamiseksi systeemistä ymmärrystä. Tämän haasteen ratkaisemiseksi projektissa järjestettiin eri alan asiantuntijoille työpajoja, joissa keskusteltiin polttoaineiden käyttöön liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista huomioimalla kestävän kehityksen eri osa-alueet. Keskustelujen pohjalta on piirretty kausaaliverkkoja, jotka visualisoivat keskeiset muuttujat ja niiden väliset syy-seuraussuhteet. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ne tekijät, joista ratkaisujen kestävyys kriittisimmin riippuu, ja jotka tulisi priorisoida. Vaikka työ on vielä kesken, on jo selvää, että tällaiselle tiedon yhteistuotannolle on tarvetta.

Emilia Luoma esitteli GYROSCOPE-projektissa tehtävää tutkimusta.

Tiistai-illan posterisessiossa Kauppi esitteli tutkimustaan osana teemaistuntoa, jossa keskityttiin ilmastonmuutoksen huomioon ottamiseen osana merialuesuunnittelua. Posterissa tuotiin esiin meriliikenteen vihreään energiasiirtymään liittyviä päästövähennystoimia, joilla on heikosti huomioon otettuja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi posterissa suositeltiin biologisen monimuotoisuuden sisällyttämistä merialuesuunnitteluun, jotta biodiversiteettiajattelua saataisiin valtavirtaistettua. Istunto tarjosi erinomaisen tilaisuuden keskustella ja verkostoitua muiden konferenssiosallistujien kanssa. Monet aiheesta kiinnostuneet tutkijat pysähtyivät posterin kohdalla ja olivat kiinnostuneita kuulemaan lisää, joten aikaa pelkälle seisoskelulle ei juuri ollut. Keskustelut olivat rohkaisevia, sillä aihetta pidettiin erittäin tärkeänä. Posteri-istunnon aikana käydyt kahdenkeskiset keskustelut olivat erittäin myönteinen kokemus Kaupin kaltaiselle nuorelle tutkijalle, joka osallistui ensimmäistä kertaa kansainväliseen konferenssiin tutkimuksen esittäjänä.

Patrik Kaupin posteri keskittyi hänen väitöskirjantyönsä kirjallisuuskatsaukseen.

Kaiken kaikkiaan lähes 800 tutkijaa eri puolilta maailmaa osallistui tänä vuonna ICES:n tiedekonferenssiin, ja Kauppi sekä Luoma saivat mahdollisuuden olla osana tätä hienoa tapahtumaa. Esitysten jälkeinen keskustelu eri tutkijoiden kanssa ja verkostoituminen lisäsivät entisestään heidän ymmärrystään meriympäristön nykytilasta. He hyötyvät näistä oivalluksista muun muassa liittämällä ne osaksi meriliikennettä koskevaa tutkimustaan.

Teksti: Patrik Kauppi ja Emilia Luoma

Merikotkan tutkijaverkoston yhteinen lausunto rannikkostrategiasta

Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja sidosryhmien edustajilta uudesta Suomen vuoteen 2050 tähtäävästä rannikkostrategiasta. Merikotkan tutkijaverkostossa teemme poikkitieteellistä ja monitieteellistä tutkimusta erityisesti meriliikenteeseen liittyen. Meriliikenteen kestävien käytäntöjen kehittämisellä on erityisen tärkeä merkitys koko rannikkoalueelle ja sen hyvinvoinnille. Koska tutkijaverkostomme tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä ja sitä kautta tukea kestävämpää meriliikennettä, päätimme antaa yhteisen lausunnon rannikkostrategiasta keskittyen meriliikennettä koskeviin aiheisiin.

Yhteisen lausunnon muotoileminen aloitettiin kääntämällä rannikkostrategia englanniksi, jotta jokainen tutkija pystyi tutustumaan siihen itsenäisesti ja kommentoimaan sitä yhteistyöalustallamme. Tämän jälkeen pidimme kokouksen, jossa kävimme yhdessä keskustellen läpi kaikkien kommentit ja ajatukset. Lopuksi ehdotuksista koottiin yhtenäinen lausunto, joka lähetettiin lausuntopalveluun. Lausunto on julkinen ja löytyy lausuntopalvelun sivuilta.

 

Teksti: Emilia Luoma

Väitös: Systeemimallinnus tukee meriliikenteen kestävää kehittämistä

FM Emilia Luoman ympäristötieteiden väitöskirjan tarkastustilaisuus järjestettiin Helsingin yliopistolla 28.10.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Nina Tynkkynen Åbo Akademin Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnasta. Väitöskirja syntyi osana Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan johtamia hankkeita 30MILES ja COMPLETE. Työn pääohjaajana on toiminut Merikotkan tutkimusjohtaja, dosentti Annukka Lehikoinen.

Luoman väitöskirja, ”Developing sustainability through systems thinking – Perspectives to maritime traffic” koostuu neljästä tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osiosta. Väitöskirja pyrkii lisäämään kestävyyteen ja kestävään kehitykseen liittyvää systeemistä ymmärrystä soveltaen kausaalisia verkkomallinnuslähestymistapoja. Teemat, joiden kautta aihetta artikkeleissa lähestytään ovat laivojen päällyskasvuston kestävä hallinta ja pienvenesatamien kestävä kehitys. Yhteenvedossa Luoma summaa ajatuksiaan siitä, miten kausaaliset verkkomallinnusmenetelmät voivat auttaa tunnistamaan tekijöitä ja toimenpiteitä, jotka estävät tai edistävät kestävyyttä ja kestävää kehitystä.

”Tulosteni pohjalta sanoisin, että niin laadulliset kuin numeerisetkin kausaaliset verkkomallit tukevat kestävyyskysymyksien hahmottamista ja käsittelyä monipuolisesti”, Luoma toteaa ja jatkaa: ”Väitän, että tällainen systeeminen tarkastelu voi merkittävästi lisätä ymmärrystä siitä, keitä tulisi osallistaa keskusteluun, mitä tietoa tarvitaan ja mitä näkökohtia tulisi harkita, jotta voidaan tehdä kestävää kehitystä edistäviä päätöksiä. Myös mallien visuaalinen esitystapa voi edistää sidosryhmien osallistumista ja avointa viestintää”.

Väitöstilaisuudessa vastaväittäjä Tynkkynen kehui Luoman poikkitieteellisen väitöskirjan sisältävän kestävän kehityksen mukaisen suunnittelutyön ja politiikan käyttöön soveltuvaa tietoa ja tarjoavan tuoreita näköaloja merenkulun aihepiiriin, jota yleensä tarkastellaan varsin teknisestä näkökulmasta. Tynkkynen toivoi, että vastaavaa, ei-perinteistä poikkitieteellistä näkökulmaa saataisiin kirjattua myös tulevaan kansallisen merentutkimusstrategian päivitykseen.

Opinnäytetyön yhteenveto-osion voi ladata Helda-julkaisuarkistosta.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen