Millaista on Itämeren meriteiden kestävä ja muutosjoustava käyttö ja miten sitä voidaan vallitsevissa oloissa parhaiten edistää? Näihin kysymyksiin vastauksia etsii joulukuussa 2024 alkanut strategisen tutkimuksen hanke WATERWAYS, joka tähtää riskien ja mahdollisuuksien tasapainottamiseen ja kestävien tulevaisuuspolkujen kehittämiseen monitieteisen tutkijajoukon ja sidosryhmätoimijoiden yhteistyönä. Mukana hankkeessa on tietotekniikan, meritekniikan, ympäristötieteiden ja merioikeuden asiantuntijoita aihepiirin johtavista suomalaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia, tietoa ja työkaluja, jotka tukevat meriteiden kestävää käyttöä, hyödyttäen sekä yhteiskuntaa että tiedeyhteisöä.
Meritiet muutosten keskellä
Itämeri on Suomelle elintärkeä kuljetusväylä, joka tukee kansallista hyvinvointia, huoltovarmuutta ja kestävän kehityksen tavoitteita. Vilkas alusliikenne on kuitenkin myös yksi syy meren ekologisen tilan heikkenemiseen.
Merialueiden käyttö on kasvussa kaikkialla maailmassa – niin kuljetusten, energian- ja ruoantuotannon kuin matkailun ja virkistyksen tarpeisiin. Samalla tietoisuus merien haavoittuvuudesta lisääntyy, ja ihmistoiminnan vaikutuksilta suojeltavien tai ennallistettavien merialueiden osuutta halutaan kasvattaa. Tämä luo kilpailua merellisestä tilasta niin eri toimialojen kuin ympäristönsuojelullistenkin tarpeiden kesken.
Itämerellä tähän liittyy useita ajankohtaisia kehityskulkuja ja haasteita. Geopoliittinen tilanne vaikuttaa vesiteiden turvallisuuteen, ja Venäjän kauppapakotteet ovat muuttaneet liikennevirtoja, synnyttäen esimerkiksi ”varjolaivaston” riskialttiine aluksineen. Ilmastonmuutos puolestaan horjuttaa Itämeren ekosysteemejä ja lisää tarvetta tehokkaille suojelu- ja ennallistamistoimille. Samalla sääolosuhteiden muutokset haastavat meriliikenteen toimintaa ja suunnittelua.
Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävä vihreä siirtymä tuo mukanaan uusia polttoaineita ja merituulivoimaa, mutta myös uudenlaisia päästöjä ja riskejä, jotka vaativat huolellista arviointia ja hallintaa. Öljykuljetusten vähentyessä nousevat esiin korvaavien polttoainekuljetusten vaikutukset ja turvallisuus.
Tasapainottelu Itämeren meriteiden hyödyntämiseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien välillä alati muuttuvassa toimintaympäristössä on haastavaa. Siksi juuri nyt on ajankohtaista pohtia, millaista on meriteiden kestävä ja muutosjoustava käyttö ja kehitys näissä oloissa. Mitä se meiltä vaatii ja miten sitä voidaan tukea?
WATERWAYS: Meritiet kestävänä hyvinvoinnin ja turvallisuuden lähteenä
Joulukuussa 2024 käynnistynyt WATERWAYS-hanke, jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto, keskittyy Itämeren meriteiden kestävän käytön ja kehityksen edistämiseen. Tavoitteena on vahvistaa niiden myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä vähentää ympäristökuormitusta. Hanke tuottaa uusia työkaluja ja suosituksia strategisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tarkastelemalla aihetta ekologisista, sosiaalisista, teknologisista ja oikeudellisista näkökulmista.
Hankeidea syntyi syksyllä 2023, kun Merikotkan professorit Mashrura Musharraf (Aalto-yliopisto), Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto) ja Osiris Valdez Banda (Aalto-yliopisto) sekä Merikotkan tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen kokoontuivat pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia uuden Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä -teeman alla. Pian mukaan liittyivät myös Ilmatieteen laitoksen päästömallinnuksen asiantuntija Jukka-Pekka Jalkanen ja Åbo Akademin merioikeuden professori Henrik Ringbom.
Tiimi jalosti hankesuunnitelmaa vuoropuhelussa ministeriöiden ja virastojen kanssa, syventäen ymmärrystään Itämeren meriliikenteen haasteista ja tietotarpeista. WATERWAYS pyrkii löytämään ratkaisuja merellisten toimintojen riskien ja ympäristövaikutusten hallintaan sekä vahvistamaan meriliikenteen positiivisia vaikutuksia yhteiskunnalle.
Tavoitteet saavutetaan seuraavin keinoin:
- Monitoroinnin tehostaminen: Parannetaan kykyä seurata ja analysoida sekä laillisia että laittomia toimia merialueilla.
- Ympäristöpaineiden arviointi: Kehitetään valmiuksia arvioida laivaliikenteen ja veneilyn aiheuttamaa kuormitusta.
- Turvallisen rinnakkaiselon tukeminen: Suunnitellaan ratkaisuja eri merellisten toimintojen yhteensovittamiseen.
- Varautumisen kehittäminen: Vahvistetaan valmiutta ennaltaehkäistä ja hallita merellisiä ympäristövahinkoja.
Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa – yhdessä kestävämpiä ratkaisuja etsimässä
WATERWAYS-hankkeessa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistyksen rooli ulottuu tutkimustyön lisäksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen koordinointiin. Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeissa korostetaan erityisesti sidosryhmien osallistamista sekä tutkijoiden aktiivista roolia yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa.
Keskeisten sidosryhmien toivotaan osallistuvan hankkeeseen monipuolisesti: tiedon tuottajina, yhteiskehittäjinä, tulosten arvioijina, testikäyttäjinä ja kommentaattoreina. Vuorovaikutuksen menetelmät kattavat laajan kirjon: säännöllisistä tapaamisista ja sähköpostiviestinnästä syvällisiin tutkimuslähtöisiin haastatteluihin, kyselyihin, työpajoihin ja tapahtumiin. Näin tuodaan yhteen hankekonsortio, sidosryhmät ja ulkopuoliset asiantuntijat rakentamaan yhteistä ymmärrystä ja ratkaisuja.
Vuorovaikutuksen päätavoitteet ovat kaksiosaiset. Ensinnäkin varmistetaan, että hankkeen tuottama tieto on sidosryhmien tarpeisiin relevanttia, ajankohtaista ja helposti hyödynnettävissä. Toiseksi luodaan mahdollisuuksia tiedon yhteistuotantoon, tutkimustulosten yhteistulkintaan ja kestävien tulevaisuuden ratkaisujen suunnitteluun.
WATERWAYS-hankevalmistelut etenevät jo vauhdilla. Vuoden 2025 alussa julkaistaan hankkeen verkkosivut ja perustetaan neuvoa-antava asiantuntijaryhmä, johon kutsutaan sidosryhmien edustajia. Keväällä järjestettävä aloitusseminaari tuo yhteen tutkijat ja sidosryhmät keskustelemaan ja rakentamaan yhteistyötä, jonka tulokset huomioidaan niin hankkeen tutkimus- kuin vuorovaikutustoiminnassa.
Ajankohtaisista WATERWAYS-uutisista ja hankkeen tuloksista tullaan tiedottamaan aktiivisesti Merikotkan LinkedIn-kanavalla – nyt on siis hyvä hetki liittyä sen kasvavaan seuraajajoukkoon!
Teksti: Annukka Lehikoinen
