Keskustelussa kuuma kysymys alusten lähtöaikojen paremmasta ennakoitavuudesta

Tiedonjaolla sujuvuutta satamakäynteihin -iltapäivässä 14.3.2019 työstettiin kuumaa kysymystä alusten lähtöaikojen paremmasta ennakoitavuudesta.

Iltapäivään GLO Hotellissa kokoontui laivanselvittäjiä, varustamoiden, satamayhtiöiden ja satamaoperaattorien edustajia, viranomaisia sekä alalle digitaalisia palveluja tarjoavia. Mukana oli lähes 50 henkilöä ympäri Suomen.

Tilaisuuden avasi Merikotkan tutkimusjohtaja Maria Hänninen. Liittojen edustajat kertoivat satamakäynteihin liittyvän tiedonjaon haasteista omien jäsenyritystensä näkökulmista. Puheenvuoron käyttivät Sari Turkkila Laivameklariliitosta, Kirsti Tarnanen-Sariola Satamaliitosta ja Juha Mutru Satamaoperaattoreista.

Erityisasiantuntija Katariina Kalatie Traficomista avasi Merilogistiikan tiedonkulun kehittämisen haasteita ja Merikotkan projektitutkija Janne Saarikoski kerto Lähtöaikaprojektin tuloksista. Markus Mannevaara Wärsilästä kertoi Portify-projektista, jossa pyritään aluksen ja sataman välisen tiedonkulun edistämiseen.

Aluksen satamakäyntiin ja siihen liittyvään logistiseen ketjuun kuuluu lukuisia eri toimijoita ja satamakäynnin yhteydessä vaihdetaan paljon tietoa. Tiedonvaihtoon ei ole kattavaa tehokasta ratkaisua, vaan tieto kulkee siiloissa – jos kulkee. Tästä aiheutuu turhaa kiirettä, odottelua ja päästöjä.

Tahtotila kehittämiseen on sekä yrityksillä että viranomaisilla. Kaikki toivovat joustavampaa tietojenvaihtoa, parempaa läpinäkyvyyttä ja parempaa ennakoitavuutta.

Puheenvuorojen jälkeen työpajoissa pohdittiin, miten päästäisiin satamakäyntien tiedonjaossa win-win-tilanteeseen. Mitkä ovat kehittämisen esteet ja miten niiden yli päästään. Osallistujat saivat ilmoittautua itse tai ilmiantaa henkilöitä mukaan jatkotyöhön.

Tiedonjaon työstämistä jatkaa työryhmä, jota Traficom vetää. Työryhmä tarkastelee kysymystä monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti Suomen näkökulmasta. Osallistua voi joko työryhmään tai tukiryhmään. Varsinainen työryhmä on pieni käytännön työtä tekevä ja tukiryhmä laajempi kokoonpano, jossa eri organisaatiot voivat seurata ja tukea työtä.

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu Katariinalle: katariina.kalatie@traficom.fi

Lisätiedot

Katariina Kalatie, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
katariina.kalatie@traficom.fi
+358 50 483 6372

Janne Saarikoski, Merikotka
janne.saarikoski@merikotka.fi
+358 50 310 3238

COMPLETE-projekti mukana ICES-työryhmäkokouksissa

COMPLETE-projektin asiantuntijat Suomesta, Ruotsista, Latviasta ja Saksasta osallistuivat 4.-8. maaliskuuta 2019 järjestettyihin Kansanvälisen Merentutkimusjärjestö ICES:in työryhmien kokouksiin Weymouthissa, Englannissa. Kaikki hankkeen partnerimaat ovat mukana näiden työryhmien, ICES Working Group on Ballast and Other Ship Vectors (WGBOSV) sekä ICES/IOC/IMO Working Group on Introduction and Transfer of Marine Organisms (WGITMO)  toiminnassa.

Tiedonjaolla sujuvuutta satamakäynteihin -tilaisuus 14.3.2019 Helsingissä

Merikotka järjestää Tiedonjaolla sujuvuutta satamakäynteihin –iltapäivän 14.3.2019 Helsingissä yhteistyössä Laivameklariliiton, Satamaliiton ja Satamaoperaattorien kanssa. Tilaisuus on osa Merikotkan Lähtöaika-projektia.

Yhteistyötilaisuus on tarkoitettu laivanselvittäjille sekä kaikille varustamoiden, satamayhtiöiden ja satamaoperaattorien edustajille, jotka ovat tekemisissä satamakäyntien operatiivisten tehtävien, tietohallinnon tai digitaalisten palvelujen kehittämisen kanssa. Tilaisuus on maksuton.

Tapahtumapaikka ja –aika:
GLO Hotel Kluuvi, Kluuvikatu 4, Helsinki
torstai 14.3.2019 klo 13:00-16:00

TAPAHTUMA TÄYNNÄ!

Peruutuspaikkoja voi kysyä:
Janne Saarikoski
Projektitutkija
+358 50 310 3238

DigiPortissa julkaistu satamien digitalisaation nykytilaselvitys

Satamien digitalisaatio vaatii paljon yhteistyötä, koska satamayhteisöt muodostuvat lukuisista toimijoista. Tiedon parempi jakaminen satamatoimijoiden kesken sujuvoittaisi liikennettä ja parantaisi turvallisuutta. Tulevaisuudessa satamayhteisöjen täytyy löytää keinot ja vastuutaho digitalisaation edistämiseen. Muun muassa näitä teemoja nostaa esille DigiPort-hankkeessa julkaistu nykytilaselvitys Suomen satamien digitalisaatiosta. Tästä linkistä nykytilaselvityksen raporttiin.

Julkaisusta on uutisoinut mm. merenkulkualan erikoislehti Navigator. Tästä linkistä Navigatorin uutiseen.

 

Tekoäly perämiehenä – muuttaako data merenkulkua?

Tekoälystä puhutaan nyt kaikkialla, mitä tekoäly oikein on ja miten data, tekoäly ja merenkulku liittyvät toisiinsa. Merikotkan tutkimusjohtaja TkT Maria Hänninen esitelmöi aiheesta Merikeskus Vellamon Tietoherkussa keskiviikkona 23.1.2019 klo 17.

Tietoherkku-luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Myös Merikeskus Vellamon näyttelyihin on vapaa pääsy aina keskiviikkoiltaisin klo 17-20.

Tutkimusjohtajan blogi: Keitä myö ollaan?

Keitä myö ollaan?

Eräänä sateisena marraskuun päivänä 29 merikotkalaista kokoontui yhteen M/S Viking XPRS:lle ylittämään Suomenlahtea sekä tutustumaan toisiinsa ja tutkimusaiheisiinsa.

Merikotkan tutkimusverkostossa on hiljattain aloittanut useita uusia tutkijoita, ja tutkijat olivat toivoneet mahdollisuutta oppia tuntemaan paremmin toisia merikotkalaisia ja verkoston tekemää tutkimusta. Tiivistä viiden minuutin esitysformaattia hyödyntäen jokainen pääsi päivän aikana ääneen kertomaan, kuka on, mitä tekee ja minkälaista yhteistyötä haluaisi tehdä.

Päivä oli tiivis ja täynnä asiaa. Koin tapaamisen kuitenkin erittäin onnistuneeksi. Sen lisäksi, että itsekin tuoreehkona merikotkalaisena kohtasin monta uutta ihmistä, vaikutuin syvästi siitä osaamispaletista, joka Merikotkan siipien suojista löytyy. Porukkaan kuuluu esimerkiksi insinöörejä, yhteiskuntatieteilijöitä, turvallisuustutkijoita, meribiologeja, maantieteilijöitä, merikapteeneita ja kalataloustieteilijöitä. Joukossa on pitkään yritysmaailmassa työskennelleitä, vastavalmistuneita, ansiokkaan tieteellisen uran tehneitä, opiskelijoita, hankehallinnon ja tutkimusrahoituksen konkareita. On sekä meriliikenteen ja meriympäristön asiantuntijoita että muiden alojen osaamista tai metodiikkaa merenkulkuun soveltavia spesialisteja.

Lisäksi tutkijoilta löytyy käytännön taustaa esimerkiksi veneilystä, tieliikenteestä, journalismista ja oppikirjojen laatimisesta. Ja mitkä verkostot tällä kansainvälisellä porukalla onkaan! Uskaltautuisin väittämään, että oli kyseessä mikä tahansa merenkulkuun liittyvä haaste tai päätöksenteollinen ongelma, Merikotkalla on tarjota osaamista sekä kontakteja tuottamaan tutkittua tietoa sen ratkaisun tueksi.

Merikotka-tutkimuskeskuksen tehtävänä on tehdä tutkimusta kestävän merenkulun hyväksi. Merenkulun tutkimuskysymyksien ratkaiseminen vaatii tyypillisesti tieteiden välistä tutkimusta ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä. Tieteiden välinen yhteistyö ei kuitenkaan onnistu ilman yhteisiä tavoitteita, toimivaa kommunikaatiota sekä halua ratkaista ongelmaa yhdessä.

Tutkijatapaamisessa oli kiehtovaa havaita, kuinka aluksi tiiviisti oman tutkimusryhmän jäsenistä ja ennestään toisilleen tutuista henkilöistä koostuneet keskustelupiirit alkoivat päivän mittaan sekoittua ja kuinka uusia yhteistyöideoita alkoi esitysten ja keskustelujen pohjalta ponnahdella. Yhteyksiä luotiin myös menetelmäosaamisen tiedon vaihtamiseen: Markov Chain Monte Carlo -simuloinnista lisäoppia kaipaava löysi henkilön, joka osasi auttaa ja neuvoa kyseisen tekniikan kanssa, ja vinkkejä Bayes-verkkoihin liittyvään kirjallisuuteen jaettiin niitä kaipaaville. On ollut hienoa kuulla, että päivä on koettu hyödyllisenä ja että se on jo poikinut jatkotapaamisia.

Uskon, että tutkijapäivä oli pieni mutta merkittävä askel kohti poikkitieteellisyyden ja yhteistyön vahvistamista. Tästä on hyvä jatkaa!

Maria Hänninen
Merikotka-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja