Wihurin säätiö rahoittaa Merikotka-professuuria

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt apurahan Merikotka-tutkimuskeskuksen merenkulun logististen järjestelmien professuurille. Professuuri on sijoitettu Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskukseen.

Professuuri on ainutlaatuinen Suomessa. Se keskittyy merenkulkualan johtamisjärjestelmiin, meriliikenteen ja lastivirtojen analysointin Suomenlahdella sekä satamasidonnaisiin toimintoihin ja tietovirtoihin. Professuuri on toiminut vuodesta 2006, ja se on olennainen osa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan monitieteellistä tutkimuskokonaisuutta.

120 000 euron suuruinen rahoitus antaa mahdollisuuden jatkaa professuuria vuoden 2021 loppuun sakka.

Merikotka-tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Anna Kiiski ja Turun yliopiston professori Tommi Inkinen iloitsevat rahoituspäätöksestä: ”Tämä on tärkeä panostus merenkulun tieteellisen tutkimuksen vahvistamiseksi Suomessa.”

Vähähiilisyys etenee satamissa

Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat yleistyneet merenkulussa kiristyvä ympäristölainsäädännön, erityisesti
rikkidirektiivin, vuoksi. Tällä hetkellä varustamot vähentävät rikkipäästöjään pääasiassa käyttämällä vähärikkisiä
polttoaineita, mutta uusissa aluksissa ratkaisuna on useimmiten LNG eli nesteytetty maakaasu. Tämän vuoksi
erityisesti SECA -alueen satamissa on ryhdytty tarjoamaan vähärikkisten polttoaineiden sekä LNG:n bunkrausta, joka
voidaan toteuttaa rekoilla, bunkrausaluksilla tai terminaaleista. Suomeen on rakenteilla useampikin LNG-terminaali.
Suomen ensimmäinen LNG-terminaali on ollut toiminnassa Porissa syyskuusta 2016 lähtien. On todennäköistä, että
LNG on yleisin vaihtoehtoinen polttoaine tulevaisuudessa, mutta varustamot aikovat kuitenkin ottaa käyttöön eri
aluksilla erilaisia tekniikoita päästöjen vähentämiseksi. Näin ollen myös esimerkiksi metanoli, jolla on hyvin
samanlaiset ympäristövaikutukset kuin LNG:llä ja jota voidaan tuottaa myös uusiutuvista energianlähteistä, saattaisi
nostaa suosiotaan laivapolttoaineena. Esimerkiksi risteilyalus Stena Germanica, joka liikennöi reitillä Göteborg-Kiel,
käyttää pääpolttoaineenaan metanolia.

Tulokset selviävät Merikotka-tutkimuskeskuksen hankkeessa, jossa selvitettiin mahdollisuuksia parantaa satamien
energiatehokkuutta edistämällä satamien ja niiden yhteydessä toimivien yritysten vähähiilisyyttä. Työ oli osa
Vähähiiliset satamatoiminnot -hanketta, jossa olivat mukana Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys,
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopiston Brahea-keskuksen
Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Kotkan yksikkö. Hankkeen päätuloksina syntyi selvitys vaihtoehtoisista
polttoaineista, selvitys LNG:n päästöistä koko toimitusketjun aikana sekä energianseurantamalli.
Hankkeessa toteutetussa LNG:n käytön selvityksestä ilmeni, että maakaasun kasvihuonekaasupäästöt koostuvat
pääosin polton aiheuttamasta hiilidioksidipäästöstä, mutta myös metaanin joutumisesta ilmakehään.

Onnettomuusskenaarioiden avulla saatiin arvioitua suurien vuotojen todennäköisiä päästöjä. Satamien ja LNG:llä
operoivien varustamoiden kannalta maakaasun käytön turvallisuudesta huolehtiminen minimoi hyvin myös kaasun
tahattomat päästöt ympäristöön. Suuren yksittäisen onnettomuuspäästön merkitys ympäristölle lienee suhteellisen
pieni normaalin käytön hiilidioksidipäästöihin verrattuna, koska suuret päästöt ovat harvinaisia. Koko kuljetusketjun
kannalta päästöjen minimoinnissa on tärkeä keskittyä kaasun tuotannon, kuljetusten ja käytön aikaisiin päästöihin,
joihin parhaat vaikutusmahdollisuudet ovat energian toimittajilla ja moottorinvalmistajilla. Polttoaineiden vertailuissa
tulee ottaa huomioon kasvihuonekaasujen lisäksi myös typpi- rikki- ja partikkelipäästöt.

Lisäksi hankkeessa kehitettiin energiaseurantamalli, jonka avulla voidaan tarkastella satamien energiankulutusta eri
kohteissa lähes reaaliaikaisesti. Malli on tällä hetkellä teoreettinen, mutta tarkoitus on kehittää siitä satamille
käyttökelpoinen työkalu, joka kuvaa satamatoimintoja merkittävien energiankulutuskohteiden näkökulmasta.
Energiaseurantamallin kehitystyössä tarkasteltiin mm. Loviisan Satama Oy:ssa sulanapitojärjestelmää eli ”pulputusta”,
satamarakennuksen lämmitystapamuutosta sekä selvitettiin lämpövesipumpun soveltuvuutta. Lisäksi tarkasteltiin
Oiltanking Sonmarin Oy:n nestesäiliöiden lämmityksen energiatehokkuutta lämmöntuotannon, -siirron ja -kulutuksen
osalta.

TIEDOTE 27.4.2017

Vähähiiliset satamatoiminnot -hankkeen loppuseminaari

Vähähiiliset satamatoiminnot -hankkeen loppuseminaari pidettiin torstaina 27.4. klo 12.00-15.30 Xamkin Kotkan kampuksella. Seminaarissa Minna Lindroos Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta kertoi energianseurantamallista ja Tiina Vepsäläinen Loviisan satamasta esitteli hankkeen tuloksina syntyneitä energian käytön säästöjä satamassa. Pekka Räisänen Turun ammattikorkeakoululta esitteli LNG-päästöjä kuljetusketjussa. Hankkeen lisäksi seminaarissa esiteltiin ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyötä energia- ja logistiikka-aloilla sekä kuultiin yrityspuheenvuoroina esimerkkejä yhteistyön toteutuksista.

Tuloksia esillä DEVPORT Symposiumissa Le Havressa

Turun yliopiston tutkija Olli-Pekka Brunila esitteli hankkeen tuloksia Le Havren yliopiston järjestämässä DEVPORT symposiumissa 19.5.2016. Kuulijoina olivat Itämeren, Pohjan meren sekä Espanjan yliopistojen professoreita ja jatko-opiskelijoita. Esitys perustui hankkeen tuloksista tehtyyn tutkimusjulkaiusuun ”Ecological maritime  transportation. How can ports in the Baltic Sea adjust to the changing operational environment?” Kuulijoina olivat Itämeren, Pohjan meren sekä Espanjan yliopistojen professoreita ja jatko-opiskelijoita. Aihe herätti mielenkiintoa ja esitys sai aikaan hienoa keskustelua.Aihe herätti mielenkiintoa ja esitys sai aikaan hienoa keskustelua.

IMISS 2015 – International Maritime Incident and Near Miss Reporting Conference

25 August 2015
Maritime Centre Vellamo, Kotka, Finland

Thank you for your participation in the event!

The topic of the IMISS 2015 conference is Safety-II thinking, which means proactive safety management approache The essential features of proactive safety management are anticipation, preparedness, responsiveness and monitoring. The internationally recognized specialist professor Erik Hollnagel is invited to give keynote lecture which is titled “Bon Voyage – Sailing Safely from a Safety-II Perspective”. Leader of one of the research groups in the Kotka Maritime Research Center doctor Jakub Montewka from Aalto University and Finnish Geospatial Research Institute will speak about proactive safety management in marine traffic. Naval Architect and Marine Engineer Dimitrios Rakas from National Technical University of Athens give a presentation about human factor onboard vessels analyzed by using near miss cases.

Second part of the seminar is dedicated to show how theory is changed into practice. Pilotage Director Kari Kosonen from Finnpilot Pilotage Ltd will describe the case Finnpilot, where the state of the art and unique application is used to collect deviation information. The application is developed in co-operation with the Kotka Maritime Research Center and the Finnpilot Pilotage Ltd. The analyst Valtteri Lainefrom Finnish Transport Safety Agency will give presentation about utilization of safety information in the Finnish Transport Safety Agency which represents a practical approach for Safety II thinking

Researcher Olli-Pekka Brunila from Turku University will describe a study which is aimed to show what kind of environmental assessment and management systems and practices are used in the ports in the Baltic Sea region and how affect the ports’ competitiveness. Near miss cases in environmental management systems are also notified in order to prevent possible environmental hazards. The location of harbors nearby the cities increases the importance of the matter.

Loppuseminaari 25.8.2015 IMISS 2015 -seminaarin yhteydessä Maritime Safety -viikolla

Hankkeen loppuseminaari pidetään Kotkassa Merikeskus Vellamossa 25.8.2015 kansainvälisen IMISS 2015 -seminaarin yhteydessä. Samalla viikolla on Kotkassa sekä Helsingissä Maritime Safety week, joka sisältää useita aiheeseen liittyviä tapahtumia. Hankkeen lopputuloksia esittelee projektipäällikkö Olli-Pekka Brunila Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta esityksellä ”Ports’ environmental management in the Baltic Sea”.

Tervetuloa!

 

INTER loppuseminaari 2.12.2014

Research facilitator -toimintamallin kehittämistyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselyn tavoitteena oli selvittää kymenlaaksolaisen tutkimuksen tukipalveluiden olemassa olevia resursseja, mahdollisia tarpeita sekä toteuttamisvaihtoehtoja.

Kysely toteutettiin ostopalveluna ja siihen osallistui edustajia kahdeksasta alueen TKI-toimintaa tekevästä organisaatiosta. Kyselytutkimuksen toteuttamisesta ja tuloksista on toimitettu erillinen selvitys, joka on lisätty loppuraportin liitteeksi (Kymenlaakson hankevalmistelun tukipalvelut, Loppuraportti, Oxford Research Oy). Kyselytutkimuksen tulokset esiteltiin Kymenlaakson toimijoille suunnatussa seminaarissa 2.12.2014, jossa pohjustettiin päätöstä yhteisen hankevalmistelun organisoimiseksi ja resursoimiseksi. Seminaari järjestettiin yhteistyössä KyGlo, Fifi ja Bridge-Moct
hankkeiden kanssa.

RescOP projekti esiteltiin Brysselissä

RescOP projektin tuloksia esiteltiin EU Open Days 2014 tapahtumassa 7.10.2014 järjestetyssä ENPI CBC -ohjelman työpajassa Brysselissä. Hankkeen tutkija Floris Goerlandt (Aalto yliopisto) kertoi hankkeen tuloksista ja hyvistä yhteistyökäytännöistä, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä rajat ylittävässä työssä.