Komarec23-konferenssi: Merenkulun kestävä kehitys edellyttää yhteistä tilannekuvaa

Ensimmäinen merenkulun kestävään kehittämiseen keskittyvä Kotka Maritime Research Conference (Komarec)-konferenssi on menestyksekkäästi takanapäin. Tapahtuma järjestettiin 8.-9.11.2023 Kotkan uudella Satama Areenalla. Konferenssin suunnittelu aloitettiin jo varhain keväällä ja toteutukseen osallistui Merikotka ry:n henkilökunnan apuna joukko tutkimuskeskuksen tutkijaverkoston asiantuntijoita, sidosryhmien edustajia, sekä Satama Areenan tapahtumajärjestelyn ammattilaisia.

Yhtenä keskeisenä Komarec:ille määrittelemänämme tavoitteena oli tuoda yhteen tutkijoita, viranomaisia, yrityksiä ja etujärjestöjä – eli kaikkia niitä toimijoita, joiden yhteistyötä merenkulun ja merikuljetusten kestävä kehittäminen vaatii – jakamaan tietoa ja keskustelemaan mahdollisista tavoista edistää kestävämpiä merenkulun käytäntöjä. Konferenssiin osallistui noin 80 henkilöä, jotka edustivat kattavasti kaikkia tavoiteltuja kohderyhmiä. Osallistujista 57 % oli tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden edustajia ja loput 43 % sidosryhmäorganisaatioista. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden edustajat tulivat kaikkiaan 14:stä ja sidosryhmäläiset 21:stä eri organisaatiosta. Niin merenkulun kuin tieteellisen tutkimuksenkin kansainvälisen luonteen mukaisesti konferenssin kieli oli englanti ja myös kansainvälisiä osallistujia tavoiteltiin. Laajasta monikulttuurisesta osallistujakaartista valtaosa oli suomalaisiin organisaatioihin sijoittuvia tutkijoita ja asiantuntijoita, mutta konferenssivieraita saapui myös Virosta, Puolasta ja Kanadasta asti.

Merikotkan toiminnanjohtaja AnnaKiiski toivottamassa ensimmäisen konferenssipäivän yleisön tervetulleeksi.

Sektorirajat ylittäviä kohtaamisia

Konferenssin avasi Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Toni Vanhala, joka toivotti niin Komarec-tapahtuman kuin sen osallistujatkin tervetulleiksi Kotkaan. Ensimmäisen päivän pääpuhuja tuli kaukaa Kanadasta asti: apulaisprofessori Floris Goerlandt Dalhousien yliopistosta kertoi konferenssiväelle Kanadassa meneillään olevasta työstä merenkulun kestävän kehittämisen saralla. Toisen konferenssipäivän avasi puolestaan Itämeren kansainvälisen yhteistyöelimen HELCOMin puheenjohtaja Rüdiger Strempel, kertoen HELCOMin työstä meriympäristön kannalta kestävien merellisten toimintojen kehittämisessä.

Tutkijoiden esitelmissä kestävämpään merenkulkuun liittyvien näkökulmien kirjo oli ilahduttavan monitieteinen ja laaja, vaihdellen ympäristökysymyksistä teknisten työkalujen kehitykseen ja operoinnin optimoinnista inhimillisiin tekijöihin sekä lainsäädäntöön. Esitykset oli jaettu neljään teemasessioon. Teemat liittyivät merenkulun ympäristövaikutuksiin, energiatehokkaaseen talvimerenkulkuun, ”älykkääseen” – eli automatisoituvaan ja tekoälyä hyödyntävään – meriliikenteeseen ja satamiin, sekä riskiarvioiden ja oppimisen merkitykseen merenkulun turvallisuuden kehittämisessä.

Teemasessioita moderoineet puheenjohtajat edustivat merenkulun kannalta tärkeitä toimijatahoja Suomessa. Puheenjohtajina toimivat Eero Hokkanen Liikenne- ja viestintäministeriöstä, Mirka Laurila-Pant Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista, Helena Orädd Väylävirastosta, Mats Björkendahl Suomen varustamot ry:stä, Mia Hytti Elävä Itämeri säätiöstä, Päivi Brunou Metalliteollisuuden standardisointiyhdistyksestä sekä Ilkka Rytkölä Meyer Turku Oy:sta. Merenkulun koulutusnäkökulmaa edusti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun logistiikan ja merenkulun alan koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunila.

Floris Goerlandt Dalhousie-yliopistosta kertoi Kanadassa meneillään olevasta työstä merenkulun kestävän kehittämisen saralla.
Rüdiger Strempel puhui HELCOMin työstä meriympäristön kannalta kestävien merellisten toimintojen kehittämisessä.

Kommunikaatio, ennakointi ja systeeminen ymmärrys kestävän vihreän siirtymän mahdollistajina

Tieteenalojen ja toimijasektoreiden välisen dialogin kautta Komarec-konferenssin tavoitteena oli kartoittaa ja lisätä tietoisuutta tutkimuksesta liittyen merenkulun kestävyyteen ja kestävään kehittämiseen. Halusimme synnyttää keskustelua esitettyjen tutkimuskysymysten ja -tulosten yhteiskunnallisista vaikutuksista, sekä tunnistaa yhdessä tulevia tietotarpeita.

Konferenssiesitelmien lomassa käydyissä keskusteluissa nousi vahvasti esiin yhteistyön ja kommunikaation tärkeys niin kansallisella, Itämeren alueen, EU:n ja kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tasolla, kuin myös sektoritasolla tutkijoiden, yritysten, viranomaisten ja poliitikkojen kesken. Havaitsimme myös yhdessä, miten termeillä voi joskus olla hyvin erilaisia merkityksiä eri yhteyksissä. Tämä toi konkreettisesti esiin käytettyjen termien tapauskohtaisen avaamisen tärkeyden osana kestävyyskeskustelua.

Myös merenkulun alalla kestävyys vihreän siirtymän kontekstissa on aiheena tämän päivän ”kuuma peruna”. Tutkimus voikin auttaa kehittämään ratkaisuja siihen, millä tavalla vihreää siirtymää voidaan tällä sektorilla toteuttaa kestävästi: eettisesti ja oikeudenmukaisesti, taloudelliset menetykset minimoiden.  Merenkulku itsessään edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista palvelemalla sosiaalista hyvinvointia mahdollistaen ihmisten ja tavaroiden liikkumisen sekä edistäen positiivista talouskehitystä. Jotta toiminnan voidaan sanoa olevan kestävää, tässä tulisi kuitenkin onnistua heikentämättä ympäristön tilaa sekä vaarantamatta ihmisten turvallisuutta tai muita yhteiskunnallisia arvoja, kuten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Tämä on maailmanlaajuinen haaste kaikilla aloilla ja sen ratkominen edellyttää eri näkökulmien yhteen tuomista ja niiden välisten kytkösten ja yhteistyötarpeiden tunnistamista.

Komarec-konferenssissa tämä yhteisen tilannekuvan tarve ja tärkeys nousi esiin selkeästi muun muassa tekoälyn ja merenkulun automatisaation lisääntymisen kontekstissa. Erilaiset tekoälyratkaisut voivat auttaa merenkulun negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämisessä ja myös operoinnin kustannustehokkuuden parantamisessa. Jotta näin tapahtuisi, pitää teknisen kehitystyön lisäksi miettiä ennakoidusti uusien innovaatioiden käyttöön liittyviä riskejä ja sitä, miten esimerkiksi lainsäädäntöä, vastuiden määrittelyä, sekä infrastruktuuria tulisi kehittää, jotta automatisaatiokehitys olisi kokonaisvaltaisesti kestävää. Yksi hyvin keskeinen kysymys tekoälyn lisääntyessä on myös operoivan henkilöstön työhyvinvointi ja uudet osaamistarpeet: miten nämä voidaan varmistaa osana kehitystä.

Jatkoa seuraa

Merikotkan tutkijaverkoston yhteisenä visiona on merenkulun kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen edistäminen tieteellisen yhteistyön ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun keinoin. Komarec-konferenssi tukee tätä tavoitetta muun muassa tarjoamalla areenan vuoropuhelulle, näkyvyyttä tutkimukselle, sekä mahdollisuuden kartoittaa tulevia tutkimus- ja kehitystarpeita. Monitieteinen ja sektorirajat ylittävä formaatti laittoi tutkijat miettimään erityisen tarkasti sitä, miten esittää tutkimusaiheensa ja -tuloksensa kaikille ymmärrettävästi, ja palautekyselymme perusteella tämä koettiin heidän itsensäkin taholta hyödylliseksi. Sidosryhmien aktiivinen osallistuminen keskusteluun puolestaan varmisti sen, että tutkijoiden töitä tarkasteltiin erityisesti niiden yhteiskunnallisen merkityksen näkökulmasta. Tällainen näkökulman laajentaminen on hyödyllistä erityisesti tutkijantaipaleensa alkuvaiheessa oleville.

Saamamme positiivisen palautteen perusteella voidaan sanoa, että ensimmäinen Komarec-tapahtuma oli onnistunut. Saimme myös useita hyviä kehitysehdotuksia jatkoa ajatellen. Ilahduttavaa oli, että tapahtumalle nähtiin olevan tarvetta myös jatkossa. Tämän kokemuksen pohjalta uskallamme jo luvata, että konferenssista lähdetään kehittämään säännöllisesti toistuvaa, yhä kansainvälisempää ja mahdollisesti myös suurempaa tapahtumaa, joka tarjoaa mielekästä sisältöä ja tarttumapintaa kaikille merenkulun kestävästä kehittämisestä jollain tavoin kiinnostuneille tahoille pitäen kuitenkin korkeatasoisen tutkimuksen keskiössä.

Päivi Kuusisto Neste Oy:ltä kertoi yleisölle tutkimustuloksista liittyen uusien polttoaineiden tarjoamiin mahdollisuuksiin kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Istumassa session puheenjohtajat Mia Hytti ja Mats Björkendahl.
Mashrura Musharraf Aalto-yliopistosta esitteli päätöstukityökalua talvimerenkulun optimointiin. Istumassa session puheenjohtajat Helena Orädd ja Eero Hokkanen.
Beatrice Schütte Helsingin ja Lapin yliopistoista puhui tekoälyn hyödyntämiseen merenkulussa liittyvistä lainsäädännöllisistä haasteista. Istumassa session puheenjohtajat Päivi Brunou ja Ilkka Rytkölä
Nina Janasik Helsingin yliopistosta esitteli ajatuksen ennakoivan infrastruktuurisuunnittelun tärkeydestä osana merenkulun kestävää vihreää siirtymää. Istumassa Päivi Brunou ja Ilkka Rytkölä.
Liangliang Lu Aalto-yliopistosta puhui kehitteillä olevasta työkalusta, jota voidaan hyödyntää merenkulun riskien arvioinnissa ja hallinnassa.  Istumassa session puheenjohtajat Olli-Pekka Brunila ja Mirka Laurila-Pant
Teksti ja kuvat: Annukka Lehikoinen

Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymiä ja raameja yhteistyöhön

Logistiikka-ala on tällä hetkellä merkittävässä murroskohdassa. Jokaisen alan yrityksen on sopeuduttava ja muututtava pysyäkseen kilpailukykyisenä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Erityisesti pienet logistiikka-alan yritykset tarvitsevat tukea ja yhteistyötä selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista, joita ovat muun muassa muuttuvat geopoliittiset tilanteet, niiden seuraukset ja EU:n vihreän siirtymän tavoitteet, jotka on saavutettava tulevaisuudessa. Alueellinen ja eri toimialojen yritysten välinen tiiviimpi yhteistyö voivat tarjota etuja, jotka ovat saavuttamattomissa toimiessa yksin. VIISIIRI-projektissa keskityimme erityisesti yhteistyön tarpeen ja hyödyllisyyden kartoittamiseen logistiikka-, digi- ja kiertotalousalojen välillä. Projektin tulokset osoittavat selkeää kysyntää tällaiselle eri toimialojen väliselle yhteistyölle.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat aiheuttaneet merkittäviä muutoksia logistiikkaketjuissa Suomessa. Muutokset ovat olleet erityisen tuntuvia Kymenlaaksossa. Nämä tapahtumat ovat nostaneet polttoaineen hintaa ja luoneet epävarmuutta, mikä vaikuttaa erityisen negatiivisesti logistiikka-alaan. EU:n vihreän siirtymän tavoitteet tuovat lisähaasteita, mutta tarjoavat myös mahdollisuuksia innovaatioille ja kestävämmälle toiminnalle. VISIIRI-projektin tulosten mukaan pienillä yrityksillä on pulaa resursseista tulevaisuuden suunnitteluun ja varautumiseen. Toisaalta tunnistetaan, että edelläkävijyys vihreän siirtymän osalta voisi tarjota kilpailuetua.

Projektissa toteuttamamme haastattelut osoittavat, että tavaraliikenteen kuljetusten täyttöasteet ovat jo nyt hyvin optimoituja ja etenkin isojen yritysten kohdalla päästöraportointia jo toteutetaan sekä vaaditaan. Toisaalta kuitenkin päästölaskentaan liittyy vielä epävarmuuksia standardien puutteellisuuksien vuoksi. Yhtenä tämän hetken heikkoutena logistiikkayritysten keskuudessa nähtiin digitaalisten rahtisovellusten suuri määrä, minkä seurauksena on haastavaa löytää omalle yritykselle parhaiten sopivat sovellukset. Toisaalta eri sovellukset eivät kommunikoi tehokkaasti keskenään, mikä hankaloittaa niiden yhteensovittamista. Yhteistyön ja innovaatioiden mahdollistamiseksi yhtenä ehdotuksena projektissa oli alusta, jossa eri sovellukset kootaan yhdelle nettisivustolle. Avoimella ja tehokkaalla tiedonvälityksellä voitaisiin madaltaa kynnystä ottaa sovelluksia käyttöön.

Haastattelujen lisäksi toteutimme kyselyn projektimme kohderyhmille. Kyselyssä keräsimme tietoa muun muassa siitä, mitä palveluita alustalla toivottaisiin tarjottavan. Tulosten perusteella suurinta kannatusta saivat päästöjen ja kulutuksen vähentämiseen tai seurantaan liittyvät työkalut, tiedot kansallisista ja kansainvälisistä päätöksistä, hyvät käytänteet sekä verkostoitumismahdollisuudet. Kyselyn ja haastattelujen tulosten perusteella sekä fyysisen että digitaalisen alustan nähtiin hyödyttävän alan toimijoita. Lisäksi näiden yhteinen hybridimalli voisi olla toimiva ratkaisu.

Ympäristövaatimukset ja kuluttajien toiveet ohjaavat muutosta, jossa yhteistyö ja innovaatioalustojen tarjoamat kehittämismahdollisuudet voivat olla avaintekijöitä. Tämä korostaa logistiikka-alan tukemisen ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamisen tärkeyttä nykyhetkessä. Raportin lopussa esittelemme kattavan tiekartan alustakonseptin yleispiirteistä ja asioista, jotka on otettava huomioon, kun yhteistyö- ja innovaatioalustaa lähdetään suunnittelemaan, kehittämään ja ottamaan käyttöön.

Toimialarajat ylittävä yhteistyö- ja innovaatioalusta tukena logistiikkasektorin vihreässä siirtymässä eli VISIIRI-projektin loppuraportti julkaistiin lokakuussa. Raportti oli samalla Merikotka-tutkimuskeskuksen julkaisusarjan ensimmäinen suomenkielinen raportti. Raportin laativat tutkijat Patrik Kauppi ja Emilia Luoma Merikotkasta sekä toiminnanjohtaja Elina Multanen Finnhub ry:stä.

Raporttiin ja sen liitteisiin voi tutustua tarkemmin TÄÄLTÄ!

Tutkimus rahoitettiin osana Euroopan unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia; koheesiota ja Euroopan alueita tukevalla REACT-EU elpymistuella.

Teksti: Patrik Kauppi

Etsimme työntekijää! – KymVaKe hankkeessa kehitetään kokonaisturvallisuutta ja varautumista

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry hakee

PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ,

joka osallistuu Kymenlaakson alueellisen varautumisyhteistyön kehittäminen (KymVaKe) -hankkeen tutkimus- ja kehitystyöhön hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti ajalla 1.1.2024 – 31.1.2026.

KymVaKe-hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueellista ja paikallista toimialarajat ylittävää varautumisyhteistyötä. Hankkeessa keskitytään kokonaisturvallisuuden yhteistoiminnan vahvistamiseen erilaisten selvitysten, varautumisharjoitusten ja digitaalisten ratkaisujen avulla, erityisesti tietoliikenteen, voimahuollon ja logistiikan mahdollisissa häiriötilanteissa. Kehitämme ja testaamme uudenlaista työkalua, joka mahdollistaa kustannustehokkaiden digitaalisten ja interaktiivisten valmiusharjoitteiden rakentamisen ja toteuttamisen. Tämä työkalu tulee helpottamaan tulevaisuudessa yritysten, vapaaehtoisjärjestöjen, oppilaitosten ja viranomaisten valmius- ja varautumistyötä.

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry vastaa hankkeessa harjoitustyökalun ajankohtaisten varautumisharjoitusskenaarioiden rakentamisesta sekä osallistuu työkalun suunnitteluun ja testaamiseen. Etsimme projektityöntekijää vastaamaan tämän työkokonaisuuden toteuttamisesta. Hanke tehdään yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa.

Hakijalta odotamme:

  • Soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa alalta, joka tukee hankkeen tavoitteita
  • Kiinnostusta kokonaisturvallisuuden ja varautumisen kehittämiseen sekä skenaariotyöhön
  • Oma-aloitteisuutta, luovuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
  • Hyvää suullista ja kirjallista suomen kielen taitoa sekä kykyä tuloksekkaaseen sidosryhmäyhteistyöhön

Eduksi katsomme:

  • Hyvä englannin kielen taito mahdollistaa osallistumisen kansainvälisen tutkijaverkoston toimintaan
  • Työkokonaisuuden toteuttamista edistää aiempi kokemus skenaarioiden kehittämistyöstä sekä tehtävää tukeva menetelmäosaaminen

Tarjoamme:

  • paikan asiantuntevassa hanketiimissä sekä koko työyhteisön tuen työssä onnistumiseen
  • mahdollisuuden luoda uutta yhdessä hankkeen tiimin ja sidosryhmien kanssa
  • mahdollisuuden verkostoitua ja rakentaa kumppanuuksia
  • joustavat käytännöt työn tekemiseen
  • kattavan työterveyshuollon sekä hyvät työsuhde-edut, joista voi nauttia myös vapaa-aikana

Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään 10.11.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.kiiski@merikotka.fi.

Lue koko hakuilmoitus tästä!

Digitaalinen Merikarhu 2.0 hanke loppusuoralla    

Ammatillinen koulutus on murroksessa, jonka kärjessä ovat erilaiset digitaaliset oppimisympäristöt. Digitaalisuus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan muuttaa sekä kouluttamisen että oppimisen tapaa.

Merikarhu 2.0 hankkeen tavoitteena on ollut luoda erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä, joiden avulla voidaan tukea koululaiva Merikarhun käyttöä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun merenkulkualan koulutuksessa. Koululaivasta on luotu digitaalinen malli, jota voidaan käyttää erilaisissa simulaatioharjoituksissa jo ennen laivalla tapahtuvaa koulutusjaksoa. Tavoitteena on tukea oppimista ja luoda monipuolinen sekä helposti saavutettava oppimisympäristö, joka tekee oppimisesta joustavaa.

Digitaalinen Merikahu 2.0 hankkeen toinen osa käsittelee satamien turvallisuusharjoituksia. Työ on tehty tiiviissä yhteistyössä HaminaKotka Sataman kanssa ja se kohdistuu sataman öljyn- ja palontorjuntaharjoituksiin. Harjoituksista on luotu digitaalinen koulutusmateriaali, joka toimii käytännönharjoitusten tukena, mutta myös apuna turvallisuusasioiden kertaamisessa tai perehdyttämisessä.

Digitaalinen Merikarhu 2.0 hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä.

Teksti: Anna Kiiski

Merikotkan tutkijaverkoston yhteinen lausunto rannikkostrategiasta

Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja sidosryhmien edustajilta uudesta Suomen vuoteen 2050 tähtäävästä rannikkostrategiasta. Merikotkan tutkijaverkostossa teemme poikkitieteellistä ja monitieteellistä tutkimusta erityisesti meriliikenteeseen liittyen. Meriliikenteen kestävien käytäntöjen kehittämisellä on erityisen tärkeä merkitys koko rannikkoalueelle ja sen hyvinvoinnille. Koska tutkijaverkostomme tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä ja sitä kautta tukea kestävämpää meriliikennettä, päätimme antaa yhteisen lausunnon rannikkostrategiasta keskittyen meriliikennettä koskeviin aiheisiin.

Yhteisen lausunnon muotoileminen aloitettiin kääntämällä rannikkostrategia englanniksi, jotta jokainen tutkija pystyi tutustumaan siihen itsenäisesti ja kommentoimaan sitä yhteistyöalustallamme. Tämän jälkeen pidimme kokouksen, jossa kävimme yhdessä keskustellen läpi kaikkien kommentit ja ajatukset. Lopuksi ehdotuksista koottiin yhtenäinen lausunto, joka lähetettiin lausuntopalveluun. Lausunto on julkinen ja löytyy lausuntopalvelun sivuilta.

 

Teksti: Emilia Luoma

Visiirin loppuraportti julkaistu

Merikotka -tutkimuskeskuksen julkaisusarjan ensimmäinen suomenkielinen raportti on julkaistu. Visiiri-projektin tutkijat Patrik Kauppi (Merikotka), Emilia Luoma (Merikotka) ja Elina Multanen (Finnhub ry) kirjoittivat projektin tuloksista yhteisraportin: Toimialarajat ylittävä yhteistyö- ja innovaatioalusta tukena logistiikkasektorin vihreässä siirtymässä. (Liitteet löytyvät täältä: Visiiri_liitteet)

Julkaisussa todetaan, että logistiikka-ala on murroskohdassa, jossa jokaisen yrityksen tulee muuttua ja sopeutua parhaansa mukaan, jos se haluaa pärjätä muuttuneessa toimin­taympäristössä. Projektin tulosten perusteella erityisesti pienet logistiikka-alan yritykset tarvit­sevat tukea ja yhteistyön lisäämistä pärjätäkseen myös tulevaisuudessa. Lisäksi alu­eellisella yhteistyöllä ja jopa eri alojen yritysten yhteistyön tiivistämisellä voitaisiin saavuttaa sellaisia etuja, joita ei muuten saavuteta. Yhtenä ratkaisuna julkaisussa esitetään logistiikka-, digi- ja kiertotalousalan yhteistä yhteistyö- ja inno­vaatioalustaa, jolle projektin tulosten perusteella olisi kysyntää. Lisäksi julkaisussa esitetään tiekartta mahdollisen yhteistyö- ja innovaatioalustan kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Tutkimus rahoitettiin osana Euroopan unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia; koheesiota ja Euroopan alueita tukevalla REACT-EU elpymistuella.

 

Teksti: Emilia Luoma

TULOSSA! Kansainvälinen merenkulkualan konferenssi Kotkassa syksyllä 2023

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus (Merikotka) järjestää kansainvälisen #komarec23 konferenssin 8-9.11.2023 Kotkan Satama Areenalla.

Merikotka on suomalaisten johtavien yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden verkosto, jonka yhteinen tehtävä on edistää merenkulun kestävää kehitystä tieteidenvälisellä tutkimuksella ja aktiivisella yhteiskunnallisella dialogilla. #komarec23 on aloitus uudelle tapahtumalle, joka edistää tätä tehtävää. Konferenssin tavoitteena on lisätä vuoropuhelua akatemian ja yhteiskunnan muiden sektoreiden välillä sekä luoda monipuolista kuvaa poluista kohti kestävämpää merenkulkua.

Konferenssi on kansainvälinen. Voit lukea lisätietoja englanninkielisillä sivuilla.

Miten varautua sään ääri-ilmiöihin Kotkassa?

Sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja helleaallot, voimistuvat ja niitä esiintyy yhä useammin ilmastonmuutoksen myötä. Äärisäillä voi olla vakavia taloudellisia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Viranomaistahojen lisäksi kansalaisilla ja vapaaehtoisilla on tärkeä rooli sään ääri-ilmiöihin varautumisessa.

Merikeskus Vellamossa järjestettiin 31. toukokuuta 2023 kansalaiskeskustelu sään ääri-ilmiöistä ja niihin varautumisesta.  Tapahtuman tarkoituksena oli keskustella sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista kotkalaisten jokapäiväiseen elämään, ja miettiä erityisesti kansalaisten sekä muiden vapaaehtoisten roolia ja mahdollisuuksia varautua ennalta näihin ilmiöihin.  Keskustelussa syntynyttä tietoa käytetään Kotkan varautumistyöhön sekä tieteelliseen tutkimukseen.

Kansalaiskeskustelu järjestettiin yhteistyössä Suomen Akatemian rahoittaman LONGRISK-tutkimusprojektin, Safer Climate- verkoston, Kotkan kaupungin, ja Merikotkan kanssa. Tilaisuuteen osallistui kaupunkilaisten lisäksi varautumisen asiantuntijoita Kymenlaakson Pelastuslaitoksesta, Suomen Punaisesta Rististä, Vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta, ELY-keskuksesta, Kymenlaakson Sähköstä, sekä Kymenlaakson Kylät ry:stä. Järjestäjien lisäksi osallistujia oli yhteensä 15.

Tilaisuus oli muodoltaan ns. World Café- keskustelukahvila, jonka tarkoituksena on luoda viihtyisä ja turvallinen tila avoimelle keskustelulle. Samanlaisia keskustelutilaisuuksia on järjestetty esimerkiksi turvallisuuskysymyksiin liittyen (ns. turvallisuuskahvilat). Tämän kaltaiset kansalaiskeskustelut soveltuvat kansalaisten ja viranomaisten välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen sekä osallistujien oman aktiivisuuden tukemiseen varautumisessa.

Keskustelua sään ääri-ilmiöistä käytiin pienryhmissä

Tilaisuudessa pidettiin ensin lyhyet alustukset sään ääri-ilmiöistä, sekä kansalaisten roolista varautumisessa. LONGRISK-hankkeen tutkija Tuuli Parviainen kuvasi, miten viranomaisten varautumistyön lisäksi myös kansalaisten osallistuminen varautumista koskevaan keskusteluun ja suunnitteluun on tärkeää. Kansalaiset eivät välttämättä ole pelastusalan ammattilaisia, mutta heillä on paikallista tietoa ja taitoa, joka voi edesauttaa tehokasta varautumista sekä pelastustoimintaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät myöskään kosketa kaikkia kansalaisia samalla tavalla ja kansalaisten osallistuminen onkin paras tapa varmistaa erilaisten varautumiskeinojen sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyväksyttävyys. Siksi kansalaisten olisikin tärkeää olla mukana varautumista koskevassa keskustelussa, sekä miettimässä miten he voivat osallistua varautumisen kehittämiseen.

Antti Mäkelä Ilmatieteiden laitokselta kertoi omassa esitelmässään sään ääri-ilmiöiden voimistumisesta Kotkassa. Sään äärevyys ja vaihtelevuus muuttuvat ilmastonmuutoksesta johtuen. Mäkelä painotti, että nämä muutokset ovat voimakkaampia talvella, jolloin lämpötila nousee nopeammin kuin kesällä. Talvella myös sataa enemmän ja lumen sijaan sade tulee yhä useammin vetenä. Toisaalta kesät kuumenevat, jolloin riski helleaalloille ja metsäpaloille kasvaa. Myös rankkasateita esiintyy enemmän, ja ne ovat voimakkaampia.


” Muutosten suuruuden ja voimakkuuden määrää globaalien kasvihuonekaasupäästöjen kehitys”
Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos


Viimeiseksi Elina Seppänen Kymenlaakson Kylät ry:stä esitteli järjestön toimintaa sekä kyläturvallisuuden kehittämistä kylissä. Kymenlaakson Kylät ry on Kymenlaakson kylä- ja asukastoiminnan yleisten ja yhteisten etujen valvoja ja kehittäjä, ja toiminut vuodesta 1998 alkaen kymenlaaksolaisten kylien maakunnallisena kattojärjestönä. Suomen Kylät ry:n Kyläturvallisuus 2025 –hankkeessa on kehitetty kyläyhteisöjen varautumista pilottikylien avulla. Hankkeessa on kehitetty esim. valtakunnallinen kyläturvallisuuskysely-pohja kyläyhteisöjen hyödynnettäväksi. Kysely on tilattavissa maakunnallisilta kyläyhdistyksiltä. Kyläturvallisuuskyselyn avulla voidaan luoda koko yhteisön näkemyksen ja tarpeet huomioiva yhteinen kyläturvallisuussuunnitelma. Yhdessä laadittu suunnitelma, joka on viety kaikkien tietoon ja saataville, voi lisätä turvallisuuden tunnetta. Suunnitelmat voidaan myös viedä osaksi kuntien ja pelastusviranomaisen työtä.

Elina Seppänen kertoi Kymenlaakson kylien varautumistoiminnasta

Alustuksien jälkeen osallistujat keskustelivat 3-5 henkilön pienryhmissä. Ensimmäinen keskusteluosio keskittyi neljän eri sään ääri-ilmiön (tulvat, helleaallot, myrskyt, ja lisääntynyt lumentulo) riskeihin ja vaikutuksiin. Varsinkin tulvariskit mietityttivät osallistujia. Kotka on merellisen sijaintinsa vuoksi alttiina meritulville, mutta myös sadevesitulvat sekä jokitulvat ovat mahdollisia. Tulviminen voi katkaista tieyhteyksiä, ja vaikeuttaa liikkumista. Tulvat voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja Kotkan kaupungin rakennuksille, teollisuudelle, asuinrakennuksille sekä muulle omaisuudelle. Esimerkiksi Sapokan satamassa on tulvinut viime vuosina useaankin otteeseen. Tulviminen voi vaikuttaa myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen, kuten Kotkan meripäiviin. Tulvavesissä on usein terveydelle haitallista likaa ja bakteereja.

Helleaallot koettelevat erityisesti ikääntyneitä ja helle voi lisätä kuolleisuutta merkittävästi. Helleaallot kasvattavat myös metsäpalojen riskiä. Myrskyjen osalta keskusteltiin etenkin puiden kaatumisten aiheuttamista omaisuusvahingoista. Myrskyt voivat aiheuttaa myös pitkäänkin kestäviä sähkökatkoja. Vaikka talvien ennustetaan ilmastonmuutoksen myötä olevan tulevaisuudessa vähälumisia, myös voimakas lumentulo lyhyellä aikavälillä on mahdollista etenkin rannikkoalueilla. Lumentulo hankaloittaa liikkumista, ja pienempien teiden ja katujen auraamisessa saattaa kestää.

Kaikki käsitellyt sään ääri-ilmiöt vaikuttavat merkittävästi ruokahuoltoon, puhtaan veden saantiin, sekä huoltovarmuuteen yleisesti.  Kaikkien kohdalla korostuu myös epävarmuus ja ennustamattomuus liittyen sekä ilmiöiden esiintymiseen ja voimakkuuteen että niiden mahdollisiin vaikutuksiin. Tämä tekee myös varautumisesta erityisen hankalaa.

”Kansalaisten ja yhteisöjen omatoiminen varautuminen vähentää viranomaisresurssien tarvetta.
Se voi myös vähentää vahinkojen määrää tai niiden vakavuutta sekä nopeuttaa palautumista”
(Kymenlaakson Pelastuslaitos)

 

Tilaisuuden toisessa osiossa mietittiin uusia keinoja tukea kansalaisten osallistumista varautumiseen. Viestintä ja tiedottaminen sään ääri-ilmiöistä ja niiden aiheuttamista riskeistä nähtiin erittäin tärkeänä. Keskustelussa tuotiin esille, että kansalaisilla voi olla huonosti tietoa esim. tulvariskialueista. Kymenlaakson pelastuslaitos onkin jo koonnut tiedotteen pientalojen varautumisesta tulviin (Pientalon tulvaturvallisuusopas). Myös kotivaran tärkeyttä painotettiin. Keskustelussa tuotiin myös esille erilaisten mobiilisovellusten hyödyt poikkeustilanneviestinnässä (esim. 112 sovellus).

Viestinnän lisäksi korostettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toimintaa, jonka hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja kriisitilanteissa. Tämän lisäksi hiljattain toimintansa aloittanut Kymenlaakson järjestöjen neuvottelukunta tukee kansalaisten ja järjestöjen osallisuutta. Neuvottelukunta vahvistaa eri järjestöverkostojen välistä yhteistyötä, joista yksi on Valmius- ja varautuminen -järjestöverkosto.

Ismo Skriko (Vapepa) esittelee Kymenlaakson pelastuslaitoksen pientaloturvallisuusopasta, josta löytyy kattava kuvaus tulvariskialueista sekä ohjeet omakotitalon turvaamiseen tulvilta.

Keskustelussa nousi esiin ajatus korttelikohtaisten varautumiskeskusten perustamisesta. Nämä voisivat toimia esimerkiksi nykyisten Kotkan korttelikotien yhteydessä. Varautumiskeskukset voisivat tarjota varautumiseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvää tietoa, sekä ylläpitää ajantasaista listaa pelastusalan tai muiden varautumisesta vastaavien tahojen yhteyshenkilöistä. Keskuksissa voisi olla myös jonkinlainen tietokanta oman korttelin haavoittuvaisimmista asukkaista, kuten ikäihmisistä ja liikuntarajoitteisista. Tämän lisäksi keskuksissa olisi hyvä olla varautumisen kannalta tärkeitä tarvikkeita ja kalustoa, kuten taskulamppuja, paristoja, ja vesikanistereita. Myös yksittäisillä taloyhtiöillä voisi olla varautumiseen liittyvää tietoa sekä yhteisomisteisia tarvikkeita. Samalla periaatteella kuin Kymenlaakson kylissä, myös kaupunkiympäristössä olisi siis hyvä tehdä korttelikohtaiset suunnitelmat varautumiseen. Niiden läpikäynti Pelastuslaitoksen kanssa yhdistettynä säännölliseen poikkeustilanteiden varautumisharjoitteluun voisi edesauttaa tehokasta paikallista toimintaa kriisitilanteessa.

Kaiken kaikkiaan kansalaisten ja muiden vapaaehtoisten rooli varautumisessa sekä yhteistyön ja luottamuksen kehittäminen viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten välillä nähtiin tärkeänä. Tilaisuus onnistui synnyttämään aktiivista keskustelua sään ääri-ilmiöistä, ja niihin varautumisesta. Osallistujat myös oppivat toisiltaan uutta ja tapahtuman aikana syntyi uusia yhteyksiä.

Keskustelun tarkemmat tulokset julkaistaan lyhyessä raportissa alkusyksystä.
Suuret kiitokset kaikille osallistuneille!

Tuuli Parviainen
Helsingin yliopisto, tutkijatohtori, LONGRISK-projekti

Kuvat: Irina V. Wang