Alustavia tuloksia VISIIRI-hankkeesta

Vuoden 2022 huhtikuussa alkanut VISIIRI-projekti lähestyy loppuaan. Projektin viimeisinä viikkoina keskitymme loppuraportin työstämiseen, joka julkaistaan osana Merikotkan julkaisusarjaa. Tulemme tarjoamaan raportissamme hyvän kattauksen logistiikka-, kiertotalous- ja digitaalialan yritysten näkemyksiä vihreästä siirtymästä sekä edellä mainittujen alojen yhteistyön ja innovaatioiden edistämiseen tarkoitetusta alustasta. Yritysten ajatuksia ja kokemuksia on kerätty koko projektin ajan haastatteluilla sekä tämän vuoden keväällä toteutetussa kyselyssä. Ei pidä myöskään unohtaa Hackathonia, jossa ammattikorkeakoulu opiskelijoita osallistettiin innovoimaan alustakonseptia! Osana loppuraporttia tulee olemaan myös esikuva-analyysi jo olemassa olevista alustoista ja alustakokeiluista. Kaikkien edellä mainittujen tutkimusmenetelmien tuloksista koostamme tiekartan tulevaisuuden alustakonseptille.

Raporttimme julkaistaan loppukesästä, mutta tässä kyselyn alustavia tuloksia. Kyselymme kohderyhmänä oli logistiikka-, kiertotalous- ja digitaalialan yritykset. Kysymykset kohdistuivat alustan toivottuun muotoon, siihen mitä alustan tulisi yrityksille tarjota ja mitä haasteita alustan käytössä olisi. Alla olevasta kuvaajasta käy ilmi kyselyn vastaajien toiveet fyysisen ja digitaalisen alustan muodosta. Kysymykset olivat erillisiä, mutta koottu tähän yhteyteen samaan kuvaajaan. Digitaalisista alustoista suurinta kannatusta keräsi nettisivusto ja fyysisistä alustoista seminaari. Erittäin mielenkiintoisia tuloksia tuli alustan muodon lisäksi muun muassa alustan tarjoamien palveluiden tärkeydestä.

Teksti: Patrik Kauppi

Vihreän siirtymän yhteistyö- ja innovaatioalustaa koskeva kysely

Onko logistiikan alalla mielestäsi tarvetta yhteistyön lisäämiselle? Voisiko jonkinlainen eri alojen toimijoita yhdistävä yhteistyö- ja innovaatioalusta auttaa logistiikkasektoria ratkaisemaan erityisesti vihreään siirtymään liittyviä haasteita?

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry ja Finnhub ry pyrkivät VISIIRI-projektissa selvittämään logistiikkasektorin kohtaamia haasteita vihreän siirtymän toteuttamisessa sekä tarkastelemaan digi- ja kiertotaloussektorin yritysten osaamisen hyödyntämistä ongelmien ratkaisemiseksi.

Jos edustat logistiikka-, digi- tai kiertotaloussektorin yritystä, vastaathan muutamaan aiheeseen liittyvään kysymykseen täällä:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSc1HI-cLLCzoxxsZyC6cULSbTs-8wDtLWmb3Xj7GQaVzKqwvw/viewform?usp=sharing

Vastaamiseen ei mene kauan (5 min) ja vastauksenne ovat meille erittäin tärkeitä!

Kiinnostaako algoritmit ja todennäköisyysjakaumat? – Ota yhteyttä, me rekrytoimme

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys hakee pätevää ja motivoitunutta

TUTKIJAA/KOODAAJAA

automatisoimaan asiantuntijoiden kausaaliajattelua kuvaavien mallien edustaminen kvantitatiivisina todennäköisyyspohjaisina Bayes-verkkoina osana Suomen Akatemian rahoittamaa GYROSCOPE-projektia. Luotua koodia käytetään osallistavassa ennakointimallinnusprosessissa, jolla pyritään auttamaan merenkulkualan sidosryhmiä ymmärtämään paremmin omaa tilannekuvaansa sekä tunnistamaan keskeisiä riski- ja resilienssitekijöitä.

Keskeiset tehtävät
– Käytössä olevan siirtoalgoritmin läpikäynti ja mahdollinen päivittäminen.
– Ehdollisten todennäköisyystaulukoiden luomiseen tarvittavan R- tai Python-koodin laatiminen sovittua logiikkaa noudattaen.

Kelpoisuusehdot
Toivomme hakijalta
– kykyä osallistua algoritmin suunnitteluun ja tuottaa koodia itsenäisesti (R tai Python);
– ehdollisen todennäköisyysjakauman ja diskreetin muuttujan käsitteiden tuntemusta;
– aiempaa kokemusta bayesiläisestä päättelystä ja Bayes-verkoista;
– valmiuksia osallistua menetelmää käsittelevän tieteellisen käsikirjoituksen laatimiseen.

Paikka on avoinna 1.9.2023–29.2.2024 väliselle ajalle (6 kuukautta), ja työtä voidaan tehdä myös osa-aikaisesti. Tehtävän palkkaus koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaisesta palkanosasta, joka perustuu hakijan pätevyyteen ja kokemukseen sovitun mukaisesti.

Hakemus
Lähetä hakemuksesi viimeistään 21.5.2023 sähköpostitse toiminnanjohtaja Anna Kiiskille (anna.kiiski@merikotka.fi) ja kirjoita aihekenttään ”Gyroscope-ohjelmoija”. Hakemuksessa tulisi olla lyhyt (enintään 1 sivun mittainen) motivaatiokirje palkkatoiveineen sekä CV.

Lisätietoja
Lisätietoja tehtävästä ja hakemuksesta saat tutkimusjohtaja Annukka Lehikoiselta.
Sähköposti: annukka.lehikoinen@merikotka.fi
Puhelin: +358 50 5519288

Lue koko työpaikkailmoitus tästä (PDF)

Hackathonissa innovoitiin yhteistyöalustaa logistiikkasektorille

Yksipäiväisessä mini-Hackathonissa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijat kokoontuivat suunnittelemaan yhteistyö- ja innovaatioalustaa, joka yhdistäisi sekä logistiikka-, kiertotalous- ja digitaalialan yrityksiä ja tukisi logistiikka-alaa vihreässä siirtymässä.

Kouvolassa järjestettiin maaliskuussa 2023 Visiiri-projektiin liittyvä Hackathon innovointitapahtuma, johon merikotkalaisista osallistui Visiiri-projektissa työskentelevät projektitutkija Emilia Luoma ja projektityöntekijä Patrik Kauppi. Tapahtuma toteutettiin vahvassa yhteistyössä Xamkin kahden projektin LOGWELL – Muutoksesta mahdollisuuksia logistiikka-alalle ja Logistiikkakeskus TKI ja oppimisympäristönä kanssa. Hackathonin osallistujat olivat opiskelijoita Xamkin eri koulutusohjelmista ja kampuksilta. Epäonnisen sattuman takia junalakko toteutui tapahtuman kanssa samaan aikaan, mutta onneksi siitä huolimatta paikalle saatiin 15 innokasta opiskelijaa, joista kauimmat tulivat Mikkelistä ja jopa Turusta asti ”hackaamaan”.

Päivä alkoi aamupalalla ja kaikkien osallistujien rennolla sekä lyhyellä esittelykierroksella. Virallisen osuuden aloitti Limowan toiminnanjohtaja Heikki Lahtinen puhumalla vihreästä siirtymästä ja digitaalisuuden erilaisista mahdollisuuksista logistiikkasektorilla. Visiiri-hankkeen projektitutkija Luoma jatkoi kertomalla yleisesti alustavista tuloksista ja toiveista liittyen innovointi- ja yhteistyöalustaan, joka opiskelijoiden olisi tarkoitus Hackathonissa suunnitella. Seuraavaksi TKI-asiantuntija Jani Kiviranta Xamkilta ja Finnhub ry:n toimitusjohtaja ja Visiiri-projektissa mukana oleva Elina Multanen esittelivät kaksi toisistaan poikkeavaa alustakonseptia. Kiviranta esitteli vielä tällä hetkellä kehitysvaiheessa olevan kierrätysalan toimijoille suunnatun digitaalisen alustan, jonka kohderyhmässä ovat Kymenlaakson pk-yritykset. Lisäksi Kiviranta esitteli tarkemmin Hyötyvirran yritysaluetta alustakonseptina. Multanen esitteli jo olemassa olevan Logistiikka-alan verkostoitumistapahtuman Logistiikkatreffit, jossa digitaalisuus on toissijaisessa roolissa. Tämä oli hyvä vastapaino Lahtisen digitaalisuuteen keskittyvälle esitykselle ja antoi myös erilaista perspektiiviä opiskelijoille siitä, millainen alusta voi olla.

Projektitutkija Emilia Luoma kertoo Hackathonin osallistujille Visiiri-projektin alustavista tuloksista sekä tavoitteista. KUVA: Patrik Kauppi / Merikotka.

Alustuspuheenvuorojen jälkeen päästiin yhteistyö- ja innovaatioalustan suunnittelun ohjeistukseen. Logwell-projektin projektipäällikkö Heidi Järvi (Xamk) ja Logistiikkakeskus TKI ja oppimisympäristönä-projektin TKI-asiantuntija Anni Lippo (Xamk) ohjeistivat opiskelijoita siitä, miten innovointiprosessi aloitetaan, kuinka ideoita kannattaisi lähteä jalostamaan ja miten valmiit työt tulisi esitellä Hackathonin lopussa. Opiskelijat muodostivat ohjeistuksen jälkeen ryhmät pitkälti omatoimisesti. Ryhmiä muodostui lopulta kolme kappaletta ja jokaiselle ryhmälle löydettiin omat tilat, joissa he aloittivat innovointiprosessinsa. Lisäksi opiskelijat saivat halutessaan pyytää apua järjestäjiltä tai mentoreilta, ja tätä mahdollisuutta osa hyödynsikin. Innovointi eteni kaikilla ryhmillä hienosti ja ideat alkoivat jalostua kohti yhteistyö- ja innovaatioalustaa.

Limowan toiminnanjohtaja Heikki Lahtinen (oik.) jakaa ajatuksiaan joukkueelle ideointiprosessin tueksi. Joukkueen jäsen opiskelija Roope Kallio kuuntelee (vas.). KUVA: Anna Kiviniitty / Xamk.

Tapahtuman lopussa jokainen ryhmä esitteli työnsä, jonka jälkeen Hackathonin tuomaristo vetäytyi pohtimaan pisteytystä. Tuomaristossa edustivat toiminnanjohtaja Heikki Lahtinen (Limowa), Kouvola Innovation Oy:n kehittämispäällikkö Mika Penttilä, tutkimuspäällikkö Tiina Poikolainen (Xamk) ja Kymenlaakson Jäte Oy:n vastuullisuuspäällikkö Virpi Leppälä. Tuomariston tehtävänä oli arvostella opiskelijoiden innovoimia alustasuunnitelmia neljän eri kategorian perusteella (idea, saavutettavuus, käytettävyys, innovatiivisuus) asteikolla 1–5. Kisa oli lopulta erittäin tasainen voittajajoukkueen saadessa 16 pistettä saatavilla olevista 20 pisteestä, ja ero toisena olleeseen joukkueeseen oli vain yksi piste. Mainittakoon kisan tasaisuudesta vielä se, että kolmantena oleva joukkue jäi voittajajoukkueesta vain kahden pisteen taakse. Voittajajoukkue koostui sekä yhteisöpedagogiikan että logistiikan ja teknologian opiskelijoista. Voittava suunnitelma on rakenteeltaan digitaalinen alusta, jossa yhdistyvät sekä taloudellinen että ympäristöllinen hyöty. Alustan tarkoituksena on tukea kestävää logistiikkaa tarjoamalla mahdollisuuksia yhdistää kuljetuksia, optimoida reittejä ja tarjota käyttäjilleen teknisiä ratkaisuja sekä koulutusta. Voittajaryhmä sai yhteensä 500 euron palkinnon.

Voittajajoukkue pokkasi itselleen 500 euron suuruisen palkintopotin. Voittajajoukkueen jäsenet vasemmalta oikealle: Nermin Iusufovich
Julia Parkko, Jihan Azzan, Leena Mononen, Antti Mäkelä ja Jenni Roppo. Kuva: Anna Kiviniitty / Xamk.

Kaiken kaikkiaan päivä oli erittäin onnistunut, innostunut ja innovatiivinen. Kaikki ryhmät saivat hyvin innovointiprosessinsa alkuun, ja suunnitelmat olivat onnistuneita sekä hyvin mietittyjä tiukasta aikataulusta huolimatta. Tällaisessa yhden päivän kestävässä mini-Hackathonissa aikaa itse innovointiin jää lopulta suhteellisen vähän, mutta me järjestäjät olimme kuitenkin todella tyytyväisiä Hackathoniin ja sen tuloksiin. Opiskelijatkin olivat palautteen perusteella pääosin hyvin tyytyväisiä päivään, ja moni haluaisi osallistua vastaavanlaiseen tapahtumaan toistekin. “Mahtava meininki, hyvät tarjoilut ja kiinnostava ohjelma”, kiteytti eräs osallistuja.

Kiitos kaikille mukana olleille. Tästä meidän on hyvä jatkaa.

Kirjoittajat: Emilia Luoma ja Patrik Kauppi

Etsimme projektityöntekijää!

Kotkassa toimivan Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja ratkaisuja merenkulun kestävän kehityksen edistämiseksi. Keskuksen alla toimivan, johtavia suomalaisia korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia edustavan, tutkijayhteisön lähestymistapa on poikkitieteellinen. Tutkimuksessa huomioidaan monipuolisesti niin turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin kuin talouteen ja hallintoon liittyviä näkökulmia. Keskuksen toimintaa koordinoi Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry.

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry hakee

PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ

VISIIRI-hankkeen tutkimus- ja kehitystyöhön. VISIIRI on avaus työlle, joka tähtää älykkään vihreän logistiikan yhteistyö- ja innovaatioalustan sekä työskentelymallin kehittämiseen. Hankkeessa tehdään kattavaa Kymenlaakson alueen yrittäjiä osallistavaa selvitystyötä kehittämistarpeista ja toteuttetaan tuloksiin pohjaava hackathon-tapahtuma yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi hankkeessa toteutetaan benchmarking -selvitys vastaavista alustakokeiluista maailmalla.

Toivomme hakijalta:

  • hankkeen aihepiiriin (mm. logistiikka, liiketoiminta, ympäristöpolitiikka, yhteiskuntatiede) soveltuvaa yamk tai maisterin tutkintoa tai loppusuoralla olevia opintoja
  • kokemusta EU-hankkeista ja hanketulosten raportoinnista
  • oma-aloitteisuutta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn annettujen tavoitteiden mukaisesti
  • sujuvaa suomen ja englannin kielen taitoa

Tarjoamme hakijalle:

  • paikan asiantuntevassa hanketiimissä sekä koko työyhteisön tuen työssä onnistumiseen
  • mahdollisuuden luoda uutta yhdessä hankkeen tiimin ja sidosryhmien kanssa
  • mahdollisuuden verkostoitua ja rakentaa kumppanuuksia kansainvälisessä yhteisössä
  • joustavat käytännöt työn tekemiseen
  • kattavan työterveyshuollon ja hyvät työsuhde-edut, joista voit nauttia vapaa-aikanasi

Palkkaus muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä hakijan koulutukseen ja kokemukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Projektityöntekijän tehtäväkohtainen palkanosa on 2746 €/kk. Henkilökohtainen palkanosa työsuhteen alussa on 0–6 %. Työsuhteen aloittaminen vaatii rahoittajan hyväksynnän hankkeen muutoshakemukseen.

Tehtävä täytetään määräaikaisena hankkeen loppuun (31.7.2023) saakka.

Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään 5.2.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.kiiski@merikotka.fi

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja
Anna Kiiski
p. 040 752 4392

www.merikotka.fi

Tutkimusartikkeli: Uusi työkalu auttaa kehittämään katastrofivalmiutta

Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Merikotka-tutkimusyhdistyksen tutkijat ovat julkaisseet tieteellisen artikkelin, joka esittelee uuden työkalupakin erilaisten ympäristökatastrofien hallintaan keskittyvien koulutusten järjestäjille. Artikkeli on julkaistu International Journal of Disaster Risk Reduction -lehdessä ja se on yksi Euroopan unionin rahoittaman Merikotka-vetoisen SIMREC-hankkeen tuotoksista.

Suurten ympäristökatastrofien, kuten pyörremyrskyjen, tulvien ja metsäpalojen, monimuotoisuus ja esiintymistiheys kasvavat maailmanlaajuisesti. Suuret öljy- ja kemikaalionnettomuudet ovat myös eräs ympäristökatastrofien muoto. Katastrofinhallintatoiminnalle on tyypillistä, että se vaatii tehokasta yhteistyötä yli organisaatio-, sektori- ja monissa tapauksissa myös kansallisten rajojen. Osallistuvien organisaatioiden erilaiset toimintajärjestelmät, kulttuurit ja normit voivat kuitenkin vaikeuttaa yhteistyötä. Useiden toimijoiden yhteiset valmiusharjoitukset auttavat luomaan ymmärrystä siitä, miten yhteistyöhön liittyvät toimet tulisi toteuttaa ja parantavat näin yhteisöjen katastrofivalmiutta ja -resilienssiä.

Artikkelissa tutkijat kiinnittävät erityistä huomiota pelastustoimijoiden yhteiseen tilannetietoisuuteen onnistuneen katastrofinhallinnan avaintekijänä ja esittelevät kehittämänsä protokollan tilannetietoisuuden muodostumisen analysoimiseksi harjoitusten aikana.

Kehitetty protokolla koostuu temaattisista sarjoista analyyttisiä kysymyksiä ja käytännön indikaattoreita, joita seurataan valmiusharjoitusten aikana. Se tarjoaa koulutuksen järjestäjille valmiiksi jäsennellyn kehikon sellaisten asioiden tunnistamiseksi, joita on erityisesti harjoiteltava tietyn tiimin kanssa tai kehitettävä tietyn harjoituksen järjestämisen osalta. Tämä tukee tulevien katastrofinhallintaharjoitteiden ja -harjoitusohjelmien optimaalista suunnittelua.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen
Artikkelikuva: Matt Hardy on Unsplash

GYROSCOPE tarkastelee digitalisaation mahdollisuuksia ja riskejä merenkulun vihreässä siirtymässä

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka on vahvasti edustettuna tammikuussa 2023 käynnistyvässä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa.

Suomen Akatemia on myöntänyt digitaalisen siirtymän avainalat 2022 -rahoitushaussa kaikkiaan noin 19 miljoonaa euroa hankkeille, jotka edistävät laaja-alaisesti vihreää siirtymää ja digitalisaatiota kehittämällä uusia ratkaisuja hiilineutraalisuuden edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siihen sopeutumiseksi. Myönnetty rahoitus pohjautuu Euroopan unionin elpymisvälineeseen (Resilience and Recovery Facility, RRF) ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaan.

Kolmivuotisen GYROSCOPE-hankkeen kokonaisbudjetti on runsaat kaksi miljoonaa euroa. Hanke tutkii älykkäiden digitaalisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia ja toisaalta niihin liittyviä riskejä merenkulun vihreässä siirtymässä.

Digitaalisten ratkaisujen ajatellaan olevan avain siirryttäessä puhtaampaan, turvallisempaan ja tehokkaampaan logistiikkaan. Uusien laitteiden ja työkalujen käyttöönotto toimintaympäristön eri osissa kuitenkin myös lisää teknisten ongelmien ja uudenlaisten inhimillisten virheiden riskiä. Siirtymän kestävyyden varmistamiseksi on siis tärkeää tunnistaa ennakoivasti mahdolliset riskit, joita uudet digitaaliset ratkaisut voivat aiheuttaa.

GYROSCOPE tuottaa sidosryhmiä osallistavien prosessien ja nykyaikaisten riskianalyysimenetelmien avulla moniulotteisen kuvan kestävästä siirtymästä vähähiilisyyteen merilogistiikan sektorilla, pohtien vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Sektorikohtaisen esimerkin kautta hanke pyrkii ymmärtämään kestävän vihreän siirtymän luonnetta ja edellytyksiä myös yleisemmin, tarkastellen digitalisaation kehityskuvaa sen osana.

Hankekonsortiossa on mukana Merikotka-tutkimuskeskuksen johtajistosta keskuksen tutkimusjohtaja, dosentti Annukka Lehikoinen sekä professorit Osiris Valdez Banda Aalto-yliopistosta ja Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta. Helsingin yliopistosta mukana on myös ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen. Hanketta johtaa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Toni Ahlqvist.

Suomen Akatemian tiedote ja rahoituspäätökset

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

SIMREC-seminaari toi yhteen öljyntorjunnan ja merenkulkusimulaattoreiden asiantuntijat

Kaksipäiväinen konferenssi kokosi yhteen öljyntorjunnan sekä merenkulun simulaattorikoulutuksen asiantuntijoita ja tutkijoita Itämeren maista. Konferenssissa perehdyttiin merellisen öljyntorjunnan simulaatioharjoitteluun ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin niin kansallisen kuin kansainvälisenkin varautumisen kehittämisessä.

 

Kotkassa 22.–23.11. järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa tarkasteltiin päättyvän SIMREC-hankkeen (Simulators for Improving Cross-Border Oil Spill Response in Extreme Conditions) tuloksia ja luotiin katsaus tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksiin. Konferenssin avasi tutkimusjohtaja Ville Henttu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista. Henttu toi esille hankkeen ajankohtaisuuden Itämeren nykyisessä turvallisuustilanteessa ja näki hyviä mahdollisuuksia yhteistyön tiivistymiselle. Hän myös arvioi, että vaikka olemme yhä enenevässä määrin siirtymässä pois fossiilisista polttoaineista, ei öljystä ja siten sen kuljetuksistakaan olla aivan lähitulevaisuudessa pääsemässä eroon, joten hankkeen tulokset ja kehittämistyö ovat relevantteja vielä pitkään.

 

Ville Henttu avasi Merikeskus Vellamossa pidetyn SIMREC-seminaarin. Kuva: Justiina Halonen.

 

Harjoittelulla, tutkimustiedolla ja kansainvälisellä yhteistyöllä kohti parempaa varautumista

Ylitarkastaja, ympäristöasiantuntija Heli Haapasaari Rajavartiolaitoksen esikunnan meriturvallisuusyksiköstä toimi konferenssin alkupuheenvuoron esittäjänä ja kommentaattorina. Alkupuheenvuorossaan Haapasaari kuvasi Suomen öljyntorjuntavalmiuden nykytilaa ja tulevaisuusnäkymiä. Kehitettävinä osa-alueina hän toi esille muun muassa tietotarpeet uusiin vihreämpiin polttoaineisiin liittyen: niiden käyttäytymiseen meressä, kerättävyyteen ja tarvittavaan keräyskalustoon. Myös öljyntorjuntavalmiuteen haastavissa ympäristöoloissa tulisi Haapasaaren mukaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Kansainvälisen yhteistyön merkitystä Itämeren öljyntorjunnassa Haapasaari korosti muistuttaen, ettei ole realistista odottaa minkään valtion yksin ylläpitävän valmiustasoa, jota pahimman skenaarion mukaisen öljyvuodon torjunta edellyttäisi. Toisaalta yhteistä varautumista suunniteltaessa on syytä huomioida kansallisten vesiemme erityisolot: valtaosa Itämeren alueen öljyntorjunta-aluksista on sellaisia, etteivät ne kykene operoimaan jäissä, joten niiden varaan ei voida pohjoisimpien merialueiden talvisissa olosuhteissa laskea.

Haapasaari nosti puheenvuorossaan esiin öljyntorjuntaharjoitusten tärkeyden: harjoittelu on öljyntorjuntavalmiuden kannalta ainoa keino osaamisen vahvistamiseen, sillä vahinkoja sattuu niin harvoin, ettei niiden kautta – onneksi – kokemusta juurikaan kartu. Harjoituksia järjestetään useamman sateenvarjon alla, muun muassa Helcomin ja Kööpenhaminan sopimusten alaisuudessa sekä valtioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuen. Resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja Haapasaari näkikin lisäharjoitusten ja erilaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden tarpeen merkittävänä.

 

Merenkulkusimulaattoreista lisäresursseja öljyntorjunnan harjoitteluun

SIMREC-tutkijat ja -asiantuntijat esittelivät omissa puheenvuoroissaan hankkeessa saatuja tuloksia ja kehitettyjä ratkaisuja simulaattoreiden hyödyntämiseksi öljyntorjunnan harjoittelussa. Xamkin ja Ekamin yhteiset komentosiltasimulaattorit öljyntorjunta- ja jääominaisuuksineen ovat tarjonneet hankkeelle keskeisen kehitys- ja testausympäristön. Seminaarissa myös julkistettiin SIMREC-toimijoiden yhteisraportti, joka kokoaa hankkeen päätulokset kahdeksan suosituksen tiekartaksi tukemaan tehokkaiden öljyntorjunnan simulaattoriharjoitusten järjestämistä.

Tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkasta korosti omassa puheenvuorossaan sitä, miten  varsin pienelläkin öljyvahingolla voi olla peruuttamattomia vaikutuksia Suomenlahden herkkään ekosysteemiin. Niin kauan kuin öljyä kuljetetaan ja alukset käyttävät sitä polttoaineenaan, niin kauan myös öljyvahingon riski on olemassa. Sillä, saadaanko öljy kerättyä avomerellä vai kulkeutuuko se rannoille, on valtava merkitys onnettomuudesta koituville haitoille ja kustannuksille. Tämän vuoksi öljyntorjuntavalmiuden ylläpito ja kehittäminen on tärkeää.

Itämeren valtioiden öljyntorjuntavalmiutta kirjallisuuskatsauksen kautta selvittänyt tutkija Ossi Tonteri Suomen ympäristökeskuksesta esitteli Itämeren valtioiden RETOS™-kyselytuloksia, joiden perusteella näyttää siltä, että nimenomaan harjoitustoiminnassa nähdään parantamisen varaa kaikissa rantavaltioissa. Tonteri esitti, että öljyntorjuntaominaisuuksilla varustetut merenkulkusimulaattorit voisivat tarjota kustannustehokkaan vaihtoehdon harjoitustoiminnan lisäämiseksi.

Simulaattoriharjoittelu onkin tehokas väline öljyntorjuntaosaamisen lisäämiseen, mutta se edellyttää järjestäjiltään niin huolellista kohderyhmäkohtaisten oppimistavoitteiden määrittelyä, kuin myös näiden tavoitteiden kannalta relevanttien ja toisaalta uskottavien vahinkoskenaarioiden laatimista. SIMREC-hankkeessa hyödynnettyä toimintamallia tehokkaiden simulaattoripohjaisten harjoitusten suunnitteluun esitteli merenkulun lehtori Antti Lanki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk). Toimintamallia on kehitetty Xamkissa vuodesta 2016 lähtien. Malli pohjautuu koulutustarvekyselyyn ja sen toimivuutta on testattu kansallisissa harjoituksissa. Nyt SIMREC-hankkeessa se kansainvälistettiin.

Todenmukaisten harjoitusskenaarioiden kehittämiseksi SIMREC-hankkeessa hyödynnettiin edistynyttä riskimallinnustekniikkaa. Alusliikennetietoon perustuvan todennäköisyyslaskennan perusteella sellaisen yhteentörmäyksen, jossa olisi osallisena öljysäiliöalus, voisi odottaa tapahtuvan Suomenlahdella noin 13 vuoden välein, kertoi tuloksistaan tutkijatohtori Liangliang Lu Aalto-yliopistosta. Riskianalyysin avulla Lu pystyi myös osoittamaan Suomenlahden merialueen korkeimman öljyvahinkoriskin alueet sekä arvioimaan todennäköisimpiä vuotomääriä. Tätä tietoa hyödynnettiin myös SIMREC-hankkeessa järjestettyjen simulaattoriharjoitusten skenaariosuunnittelussa.

Harjoituksia kannattaa myös systemaattisesti havainnoida, jotta voidaan arvioida niiden toimivuutta ja toisaalta myös analysoida harjoittelevien ryhmien suoriutumista. Tätä tietoa aktiivisesti hyödyntämällä voidaan kehittää entistä parempia harjoituksia ja tunnistaa harjoitustarpeita, mikä mahdollistaa räätälöityjen pidemmän aikavälin harjoitusohjelmien kehittämisen erilaisille toimijaryhmille. Tutkijatohtori Mirka Laurila-Pant Helsingin yliopistosta kertoi seminaariyleisölle jaetun tilannetietoisuuden merkityksestä onnistuneissa kriisinhallintaoperaatioissa ja esitteli sen havainnointiin SIMREC-hankkeessa kehitetyn protokollan.

Englanninkielinen lyhytfilmi (kesto 13 minuuttia) hankkeen tuloksista ja keväällä järjestetystä simulaattoriharjoituksesta:

GDPR-asetuksen piilottamaa sisältöä
Hyväksyttyäsi evästeet sivuston ulkopuolinen sisältö (esim. Youtube-videot ja Google Maps -kartat) ladataan sivulle

 

Tulevaisuuden näkymiä kansainväliseen yhteistyöhön

Tiimipäällikkö Robert Grundmann Fraunhofer-instituutin merilogistiikan yksiköstä (Fraunhofer CML) aloitti puheenvuoronsa kertomalla, miten eurooppalainen merenkulun simulaattoriverkosto (European Maritime Simulator Network, EMSN) sai alkunsa kymmenisen vuotta sitten ja miten toiminta on siitä kehittynyt ja laajentunut. EMSN-yhteyden avulla eri maissa, nykyisin jopa eri mantereilla, toimivat merenkulun simulaattorikeskukset voivat toteuttaa yhteisharjoituksia jaetussa virtuaaliympäristössä. EMSN-yhteys toimi myös SIMREC-harjoitusten kanavana. Grundmann kertoi myös virtuaalitodellisuuden eri tasojen tarjoamista uusista yhteisharjoittelumahdollisuuksista.

Itämeren alueen simulaattorikeskusten yhteistyömahdollisuuksien pohdintaa öljyntorjuntaharjoitusten kontekstissa jatkettiin asiantuntijapaneelissa, johon osallistuivat Grundmannin ja Langin lisäksi Tallinnan teknillisen yliopiston alaisen Viron merenkulkuakatemian (Estonian Maritime Academy) simulaattorikeskuksen johtaja Jarmo Kõster sekä Novia ammattikorkeakoulun ja Aboa Mare -simulaattorikeskuksen edustajana projektipäällikkö Johanna Salokannel. Myös yleisö ja Heli Haapasaari kommentoivat keskustelua.

Keskustelun lopputulemana voidaan kiteyttää, että osallistuneiden simulaattorikeskusten yhteisten öljyntorjuntaharjoitusten järjestäminen vaatisi vielä monia teknisiä investointeja, sillä Xamk on keskuksista pisimmällä nimenomaan tämän mahdollistavien laitteiden ja simulaatioiden hankinnoissa ja kehitystyössä. Toisaalta keskustelussa todettiin, että öljyntorjuntaan liittyy lukuisia muitakin elementtejä, joita voitaisiin harjoitella hyödyntäen kunkin simulaattorikeskuksen ja oppilaitoksen vahvuuksia. Tällaisia olisivat esimerkiksi monikulttuuriseen kommunikaatioon tai öljyntorjuntaoperaatioiden koordinointiin liittyvät simulaatiot. Simulaatiot voisivat myös auttaa optimaalisten kansainvälisten kenttäharjoitusten, kuten vuosittaisen Balex Delta- harjoituksen suunnittelussa.

 

Asiantuntijapaneelissa merenkulun simulaatioasiantuntijat, oikealta lähtien Johanna Salokannel (Novia), Jarmo Kõster (Estonian Maritime Academy), Antti Lanki (Xamk) ja Robert Grundmann (Fraunhofer CML). Paneelia moderoi tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen (Merikotka). Kuva: Justiina Halonen.

 

Konkretian äärellä

Toisena seminaaripäivänä Antti Lanki esitteli seminaariväelle Xamkin simulaattorikeskuksen sekä demonstroi öljyn puomitusharjoitusta simulaattoriympäristössä. Keskuksen komentosiltasimulaattorit jäljittelevät suhteellisen todenmukaisesti kokemusta öljyntorjunta-alusten operoinnista merellä vaihtelevissa olosuhteissa. Simulaatiomallissa alukset voivat toimia yhdessä ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Myös öljyn ja öljypuomien käyttäytyminen vedessä erilaisissa tuulioloissa ja aallonkorkeuksissa on onnistuttu mallintamaan loogisesti. Yhdessä todellisissa operaatioissa käytettävän tietoliikennetekniikan ja muiden tilannekuvatyökalujen kanssa komentosiltasimulaattorit näyttävät tarjoavan tehokkaan ympäristön erilaisten öljyntorjuntaskenaarioiden ja -tehtävien testaamiseen ja harjoitteluun.

Yhteisen lounaan jälkeen seminaarivieraat kuljetettiin niin ikään Xamkin operoimalle Suomen ainoalle öljyntorjunnan testausaltaalle. Allas on Kymen Vesi Oy:n Xamkin TKI-käyttöön tarjoama entinen jäteveden ilmastusallas, johon on rakennettu fasiliteetit sen tutkimiselle, miten erilaiset öljylaadut käyttäytyvät vedessä ja ovat kerättävissä erilaisin keruulaittein ja -välinein. Tutkimuspäällikkö Justiina Halonen esitteli yhdessä projektipäällikkö Antero Myrénin ja TKI-asiantuntija Manu Kettusen kanssa veteen vuotaneen kevyemmän meriliikenteen dieselöljyn kerättävyyttä. Vieraat saivat myös demonstraation uusien polttoainetyyppien vuotokäyttäytymisestä vedessä.

 

Öljyjen vuotokäyttäytymisen demonstraatiota. Kuvat: Annukka Lehikoinen.

 

Yhdessä jatketaan

Kaksipäiväisen seminaarin tuloksena todettiin, että muodostuneesta asiantuntijaverkostosta on tarkoituksenmukaista pitää kiinni ja jatkaa toiminnan yhteiskehittämistä. SIMREC-hankkeessa tuotetuissa tuloksissa nähtiin olevan ainesta Helcom-tasolle vietäväksi asti. Seminaari loi erinomaisen pohjan uusien yhteishankkeiden suunnittelulle, sillä yhteistyö- ja yhteiskehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia tunnistettiin tapaamisen aikana runsain mitoin.

 

Kirjoittajat: Justiina Halonen ja Annukka Lehikoinen

Halonen toimii tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Lehikoinen tutkimusjohtajana Merikotkassa.

Teksti on julkaistu myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun blogissa.