Itämeri-kylä Pop-Up

Itämeri-kylä Pop-Up avautuu Itämeri-päivänä Kotka Maretariumin eteen. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus esittelee uutta Itämeren aarteet -peliä, jonka avulla voit helposti aloittaa tutustumisen Itämeren aarteisiin. Kotkan kaupungin ympäristöpalvelut tarjoavat mahdollisuuden testata kaupunkipyöriä. Lisäksi saat opastusta miten voit hyödyntää kaupunkipyöriä myös jatkossa. Luontokoulu Haili tuo Pop-Upiin lasten kestosuosikit ötökät, mutta pääosassa ovat tällä kertaa punkit. Kymen Vesi Oy esittelee Cosmethics sovellusta, jolla voit helposti tarkastaa käyttämäsi kosmetiikan ympäristövaikutuksia. Lisäksi kuulet miten Mussalon laitos on vastannut Kotkan kaupungin tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. MM Kotkamills Oy auttaa sinua tutustumaan muovipakkausten merkintöihin, jotta voit jatkossa varmistaa miten kierrätät käyttämäsi muovin oikein.

Tervetuloa mukaan!

Itämeri-kylä Pop-Up

MILLOIN: torstaina 26.8. klo 10-17
MISSÄ: Kotka Maretariumin edusta, Sapokankatu 2
KENELLE: kaikille Itämerestä kiinnostuneille

 

 

Itämeren aarteet -peli

Itämeren aarteet -peli on verkkoversio suositusta Itämeri-kylä tapahtumasta, jota on järjestetty usean vuoden ajan Kotkan Meripäivien yhteydessä. Itämeren aarteet -pelin ensimmäinen versio julkaistaan Itämeri-päivänä 26.8 klo 12 ja se on pelattavissa syyskuun loppuun saakka. Pelissä liikutaan Kotkansaarella ja tutustutaan Itämeren aarteisiin pelikarttaan merkittyjen rastien avulla. Peli sopii kaikenikäisille Itämeren aarteiden vaalimisesta kiinnostuneille pelaajille. Pelin tavoitteena on lisätä pelaajan tietämystä Itämeren aarteista ja sen kautta herättää kiinnostus Itämeren suojelemiseen.

Yleiset ohjeet pelaamiseen

  • Peli avautuu 26.8 klo 12 ja on käytössäsi lokakuun loppuun saakka.
  • Tarvitset pelaamiseen älypuhelimen, jossa on nettiliittymä.
  • Pelaaminen vaatii liikkumista Kotkansaarella. Muistathan huomioida muut tielläliikkujat!
  • Testipeli tehtiin polkupyöräillen, jolloin matkaa tuli 9 km ja aikaa kului 1h 25 min.
  • Rasteja on yhteensä 12. Itämeri-päivänä 26.8. klo 12-17 on avoinna yksi erikoisrasti.
  • Voit kiertää rasteja haluamassasi järjestyksessä useamman eri päivän aikana.
  • Rastilla tarvitaan hitunen malttia, jotta GPS-paikannus pysyy perässäsi.
  • Jokainen rasti sisältää lyhyen alustuksen, jossa kerrotaan jostakin Itämeren aarteesta. Voit joko lukea tai kuunnella alustukset. Alustuksen jälkeen sinun tulee ratkaista rastin tehtävä.
  • Peliä voi pelata osissa ja sen sisältöihin voi palata pelaamisen jälkeen.
  • Osa rasteista sijoittuu maastoon, joka ei sovellu liikuntarajoitteisille.
  • Saat pelatessasi pyynnön antaa palautetta. Mikäli jätät yhteystietosi, voit osallistua arvontaan, jonka palkintona on kolme pääsylippupakettia Kotka Maretariumiin.
  • Peli ei sisällä ostoja, eikä se ole kaupallinen.

HUOM! Pelin äänitiedostejen kanssa on teknisiä ongelmia. Selvitämme asiaa! (26.8.)

Pelaaminen

  1. Lataa maksuton X-Routes mobiilisovellus puhelimeesi sovelluskaupasta (esim. App Store ja Google Play).
  2. Rekisteröidy pelaajaksi sähköpostiosoitetta ja pelinimeä käyttäen.
  3. Valitse Itämeren aarteet -peli ja nauti pelistä

Peli on Itämeri-kylän toimijoiden yhteinen ponnistus.

Ensimmäisen version suunnittelussa ovat olleet mukana Luontokoulu Haili, Kotkan kaupungin ympäristöpalvelut, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Metsähallituksen Luontopalvelut, Suomen Merimuseo, Kymen Vesi Oy, Kotka Maretarium Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Kertojana toimii näyttelijä Thomas Pryke. Äänituotannosta on vastannut Tero Taxel.

Tekijöillä on oikeus tarvittaessa päivittää ja muuttaa pelin aukioloaikaa. Rekisteröityessään pelaaja antaa nimimerkin, jota hän käyttää pelatessaan. Nimimerkki ei saa olla loukkaava, lain tai hyvän tavan vastainen tai muutoin sopimaton. Pelaaja pelaa omalla vastuullaan ja vastaa pelaamiseen käyttämiensä omien laitteiden, yhteyksien ja ohjelmistojen hankkimisesta, toimintakunnosta ja asianmukaisesta suojaamisesta.

Uusi tieteellinen artikkeli alusten päällyskasvustojen hallinnasta

COMPLETE -hankkeen tutkijat ovat julkaisseet Marine Pollution Bulletin -sarjassa artikkelin, joka perkaa alusten runkoihin kiinnittyvien eliöiden muodostamien kasvustojen hallintakysymystä Itämerellä laadullisen päätösanalyysin keinoin.
Päällyskasvustojen hallinta on tärkeää niin vieraslajien leviämisen kuin alusten polttoainetalouden ja hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Kasvustojen kehittymistä voidaan ehkäistä alusten vedenalaisten osien säännöllisellä puhdistamisella ja erilaisilla kiinnittymistä estävillä pinnoitteilla. Menetelmiin ja niiden yhdistelmiin liittyy kuitenkin riskejä, jotka on syytä huomioida valintoja tehdessä.

Tuoreessa artikkelissaan tutkijat selventävät päällyskasvustojen hallintapäätösten monisyistä ja poikkitieteistä luonnetta, tarjoten ajattelun tueksi systeemisen visuaalisen esityksen ongelman synnystä ja keinoistamme vaikuttaa siihen. Artikkeli avaa alus- ja reittikohtaisten tekijöiden, kuten myös Itämeren fysikaalis-kemiallisten olosuhteiden merkitystä optimaalisten valintojen taustalla. Päätösongelmaa tarkastellaan monitavoitteisesti, niin laivayhtiön kustannusten, hiilidioksidipäästöjen, kuin Itämeren ekosysteemiin kohdistuvien riskien valossa.

Artikkeli on osa Merikotka-tutkija Emilia Luoman väitöskirjatyötä Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä. Väitöskirjassaan Luoma soveltaa osallistavia systeemimallinnusmenetelmiä Itämeren vesiliikenteeseen liittyvien ympäristö- ja kestävyyskysymyksien tarkasteluun.

Linkki alkuperäiseen artikkeliin

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

Väitös öljyonnettomuuksien riskinarvioinnista ja hallinnasta

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan tutkijaverkoston jäsen Liangliang Lu väitteli tekniikan tohtoriksi 18.6.2021 Aalto -yliopistolla meritekniikan alalta. Vastaväittäjänä toimi professori Zaili Yang, Liverpool John Moores -yliopistosta Iso-Britanniasta.

Väitöskirjatyössään Lu on kehittänyt menetelmiä öljyonnettomuuksien riskien arviointiin ja hallintaan haastavissa jäisissä olosuhteissa, tapaustutkimusalueenaan pohjoinen Itämeri.

Vuotuisen jääpeitteisen ajan lyhetessä pohjoisilla arktisilla ja subarktisilla merialueilla aukeaa uusia väyliä merenkululle. Kun laivaliikenne näissä haastavissa olosuhteissa lisääntyy, onnettomuuksien todennäköisyys kasvaa. Vähälajiset pohjoiset ekosysteemit ovat erityisen herkkiä erilaisille häiriöille ja öljyonnettomuudella voisi näillä alueilla olla keskimääräistä tuhoisammat seuraukset. Myös öljyntorjunta jäisessä ympäristössä on erittäin haastavaa ja sen onnistuminen epävarmaa.

Lianliang Lun väitöskirja keskittyy erityisesti öljyntorjunnan tehokuuden parantamiseen jääolosuhteissa. Tutkimus lähtee liikkeelle kokonaisvaltaisesta systeemimallista, joka kuvaa tapahtumaketjun laivojen yhteentörmäyksestä tankkerista vuotavan öljyn määrään, öljyn ajelehtimiseen meressä ja lopulta öljyntorjuntaan jäissä.

”Jotta voidaan ehdottaa tehokkaita riskinhallintatoimia, tulee meidän ensin ymmärtää riskin synnyttävää systeemiä”, toteaa Lu

”Systeemimallinnuksen avulla päästään tunnistamaan kriittisimmät öljyntorjunnan tehokkuuteen ja valmiustasoon vaikuttavat tekijät. Tältä pohjalta voidaan edelleen lähteä suunnittelemaan optimaalisia riskinhallintatoimia – eli toimia öljyntorjunnan tehostamiseksi”, hän sanoo.

Väitöskirjassa öljyntorjunta-aluksen operoitavuus jäissä tunnistetaan yhdeksi kriittisimmäksi öljyntorjunnan onnistumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Tältä pohjalta Lu on kehittänyt uudenlaisen operoitavuusindeksin työkaluksi öljyntorjuntaoperaatioiden johtamiseen. Indeksi lasketaan öljyntorjunta-aluskohtaisesti ja sen on tarkoitus auttaa torjuntaoperaation suunnittelussa ja toteuttamisessa onnettomuushetkellä vallitsevissa ympäristö- ja jääolosuhteissa.

Lianliang Lun väitöskirja perustuu osittain hänen Merikotka -tukimusverkoston yhteisessä SIMREC-hankkeessa tekemäänsä työhön.

Viidestä tutkimusartikkelista koostuvan väitöskirjan yhteenveto ”Risk management of ship-source oil spill in ice conditions in the Northern Baltic Sea” on ladattavissa Aalto-yliopiston julkaisuarkistosta.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

COMPLETE-projektin jatkohanke COMPLETE PLUS alkaa

COMPLETE-projektin seuraaja, jatkohanke COMPLETE PLUS “Practical implementation of the COMPLETE project outputs and tools”, alkaa 1.4.2021.

Hanke on Itämeren alueen Interreg-ohjelman rahoittama, ja kestää vuoden 2021 loppuun saakka. COMPLETE PLUS varmistaa COMPLETE-hankkeen aikana tuotettujen työkalujen, suositusten ja parhaiden käytäntöjen pysyvyyttä loppukäyttäjien keskuudessa.

COMPLETE-hankkeessa kehitettyä vieraslajien varhaisvaroitusjärjestelmää testataan, Itämerelle kehitetyn riskiarviointityökalun (HELCOM/OSPAR JHP) kohdelajilistat päivitetään vastaamaan COMPLETE-hankkeen suosituksia, sekä edistetään kansallisten lajiseurantatietojen parempaa käytettävyyttä.

COMPLETE-hankkeessa kehitettyjä biofoulingin suositeltavia hallintatapoja edistetään kohderyhmien keskuudessa viestinnän avulla, ja COMPLETEn tuottamat päätösten tekemiseksi tuotetut työkalut testataan yhteistyössä kohderyhmien kanssa. Vedessä tapahtuvaa laivojen pohjien puhdistamista varten luodaan viranomaisyhteistyönä riskinarviointimenetelmä, johon perustuen voidaan yhtenäistää lupakäytäntöjä Itämeren alueella. Jatkohankkeessa määritellään myös COMPLETEssa tuotetun Biofouling management -tiekartan toteuttamisen seuraavat etapit ja aikataulu.

Hankkeen aktiviteeteista saa listätietoa COMPLETE-hankkeen sivuilta.

COMPLETE-loppukonferenssin tallenteet saatavilla

COMPLETE-projektin loppukonferenssi järjestettiin verkossa 9.-10.2.2021. Yli 160 osallistujaa 18 eri maasta osallistui tapahtumaan. Ensimmäisen päivän esitykset liittyivät painolastivesiyleissopimuksen toimeenpanon harmonisointiin Itämeren alueella. Toisena päivänä aiheina olivat biofouling-kysymykset ja vieraslajiseurannat.

Tallennetut esitykset on ladattu hankkeen verkkosivuille, ja katseltavissa täällä: https://balticcomplete.com/news/final-conference.

Tutkimustoiminnan arviointiraportit julkaistu

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen tutkimustoiminta arvioitiin ensimmäisen kerran käyttäen kansainvälisen ja akateemisen tutkimustoiminnan arviointikriteerejä. Arvioinnissa tarkasteltiin akateemisen tutkimuksen tasoa, tutkimuksen poikkitieteellisyyttä, innovaatiokykyä sekä vaikuttavuutta. Tarkastelu rajattiin viiden viimeisen toimintavuoden ajalle. Arvioinnin ovat suorittaneet kansainvälisen merenkulkuorganisaation IMO:n ylläpitämän World Maritime University tutkimuksen vararehtori professori Jens-Uwe Schröder-Hinrichs ja Liikenne- ja viestintäviraston TrafiComin johtava asiantuntija, dosentti FT Anita Mäkinen.

Arvioitsijoiden raportit ovat luettavissa tästä.

KMRC Publications 1 External review Anita Mäkinen

KMRC Publications 2 External review Jens-Uwe Schröder-Hinrichs