Öljyriskien hallinnassa tarvitaan dialogiin kannustavia työkaluja

YTM Tuuli Parviaisen yhteiskunnallisen ympäristötieteen väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistolla 16.12.2021. Vastaväittäjänä toimi tohtori Annika E. Nilsson Luulajan teknillisestä yliopistosta, Ruotsista. Parviaisen opinnäytetyötä ohjasi Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan Kotkan johtoryhmän jäsen, professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta. Toinen ohjaaja, dosentti Päivi Haapasaari oli myös johtoryhmän jäsenenä vuosina 2019 – 2020. Opinnäytetyö on syntynyt osana Merikotka-tutkimusverkoston yhteisiä projekteja BONUS BALTIMARI ja CEARCTIC.

Englanninkielisen opinnäytetyön otsikko on “Coping with contested risks: Exploring how oil spill risks are governed through governmentalities” ja se koostuu kolmesta tieteellisestä artikkelista ja niiden yhteenvedosta. Kokonaisuus osoittaa, kuinka nykyisellä hallintotavalla öljyvuotoriskit tehdään paremmin ”hallittaviksi” vähentämällä niiden sosioekologista kompleksisuutta. Kompleksisuudella viitataan tässä yhteydessä epävarmuuteen ja monitulkintaisuuteen, joka johtuu erilaisista, joskus ristiriitaisista riskin tulkinnoista ja riskikäsityksistä. Nämä ja riskeihin liittyvät yhteiskunnalliset arvot ja tietojärjestelmät jäävät usein huomiotta.

Parviainen tarkastelee opinnäytetyössään, miten nykyistä öljyntorjuntariskien hallinnointia voitaisiin parantaa tukemalla uusia tapoja tuottaa tietoa politiikan ja käytännön pohjalta. Hän tutkii, kuinka toimijoille yhteisesti hahmotettavat rajakohteet, kuten riskimallit ja -arvioinnit, voisivat tukea eri sidosryhmien keskinäistä ymmärrystä ja yhteistoiminnallista tiedontuotantoa ja edelleen siirtää tätä tietämystä käytäntöön.

”Tieteellä ja tieteellisellä tiedolla on korvaamaton rooli öljyvuotoriskien hallinnassa”, Tuuli Parviainen sanoo. ”Riskejä tarkastellaan kuitenkin usein varsin kapeasti, vaihtoehtoisia rajauksia harkitsematta”, hän toteaa ja jatkaa: ”Hallintoprosessit perustuvat pitkälti teknis-luonnontieteelliseen tietoon, eikä muiden tieteenalojen tuottama tai tutkimusyhteisön ulkopuolelta tuleva tieto näin ollen integroidu tosielämän päätöksentekoprosesseihin. Tutkimuskysymyksen ja -aineiston kapeus johtaa ennalta tunnettuihin ratkaisuihin, joissa riskien perimmäisiä syitä ei huomioida.”

Sidosryhmiä yhteiskunnan eri aloilta osallistava lähestymistapa huomioi globaaliin ympäristön muutokseen liittyvien sosioekologisten riskien monimutkaisuuden ja monitahoisuuden. Tuuli Parviaisen väitöskirja osoittaa tarpeen uusille, joustaville meriympäristöriskien arvioinnin ja hallinnon lähestymistavoille ja työkaluille. Työkalut kannustavat pohdiskeluun ja dialogiin kilpailevien tavoitteiden ympärillä, helpottavat yhteistyötä ja tiedon yhteistuotantoa, sekä edistävät sosiaalista oppimista innovatiivisin tavoin.

Opinnäytetyön yhteenveto-osion voi ladata Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistosta.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

INFUTURE päätöskonferenssi 30.11.-1.12.2021

INFUTURE-projekti etsii laaja-alaisia ratkaisuja kestävään ja kustannustehokkaaseen sisävesiliikenteen tukemiseen. INFUTURE -projekti on toteutettu yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten alan asiantuntijoiden kanssa. Työtä on rahoittanut Kaakkois-Suomi – Venäjä ENI CBC 2014-2020 -ohjelma.

INFUTURE päätöskonferenssi
Vesiväylät – askel kohti vihreää siirtymää

Ti 30.11.–ke 1.12.2021

Konferenssi keskittyy hankkeen tutkimustulosten esittelyyn neljän eri teemakokonaisuuden kautta. Ensimmäinen teema ”Kohti vihreää siirtymää” keskittyy EU:n Green Deal ja Fit for 55 ohjelmiin sekäa kansallisiin päästövähennystavoitteisiin sisävesiliikenteen näkökulmasta. Toinen teema korostaa sisävesiliikenteen mahdollisuuksia ja potentiaalia tänä päivänä. Kolmannen teeman tavoitteena on esitellä parhaita käytäntöjä ja älykkäitä ratkaisuja sisävesiliikenteeseen liittyvän infrastruktuurin ja satamatoimintojen kehittämiseksi. Viimeinen, neljäs istunto luotaa tulevaisuuden visioita sisävesistä kestävänä tavarankuljetustapana.

Konferenssin puhujina INFUTURE projektin tutkijoiden lisäksi on korkean tason asiantuntijoita, kuten esimerkiksi:

  • Marta Wolska, EU komissio, liikkuvuuden ja liikenteen pääosasto
  • Benjamin Boyer ja Laure Roux, Reinin merenkulun keskuskomissio
  • Eero Hokkanen, Liikenne- ja viestintäministeriö
  • Tomi Solakivi, Turun yliopisto
  • Claudia Beumer, VT Group
  • Jarkko Toivola, Väylävirasto
  • Ville Hinkka, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
  • Olga Ansberg, satamalogistiikkajohtaja, Viipurin satama
  • Kevin Desmond, Inland Waterway International, vaihtoehtoisten polttoaineiden komitea

 

INFUTURE päätöskonferenssi järjestetään Kotkassa, Merikeskus Vellamossa. Voit osallistua konferenssiin tai sen osiin sekä paikan päällä että verkkoyhteyden kautta.

OHJELMA

ILMOTTAUTUMINEN

Konferenssi on maksuton.

Lisärahoitusta Turun yliopiston professuuriin

Merikotka sai Wihurin säätiön rahoitusta Turun yliopistoon sijoittuvan professuurin jatkamiseksi. Merenkulun logistisia järjestelmiä tutkiva professuuri on tärkeä osa tutkimuskeskuksen poikkitieteellistä tutkimustoimintaa. Merikotkassa toimii kolme professuuria Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston ja Turun yliopiston kanssa. Syksyn 2021 aikana yliopistoyhteistyötä on vahvistettu neuvottelemalla jatkoa määräaikaisiin professuurisopimuksiin.

Turun yliopiston professori on toiminut Merikotkassa vuodesta 2006. Merenkulun logististen järjestelmien tutkimuskenttä käsittää merenkulkualan johtamisjärjestelmät (sisältäen turvallisuus- ja ympäristöjohtamisen), meriliikenteen ja lastivirtojen analysoinnin erityisesti Suomenlahdella sekä satamasidonnaiset toiminnot ja tietovirrat. Professuuri on olennainen osa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan poikkitieteellistä tutkimuskokonaisuutta.

Jenny ja Antti Wihurin säätiön rahoitus 90 000 € antaa mahdollisuuden jatkaa professuuria vuoden 2026 loppuun sakka. Merikotka-tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Anna Kiiski ja Turun yliopiston professori Tommi Inkinen ovat erittäisin iloisia
– Tämä on tärkeä ja merkittävä panostus Merikotkan tutkimustoimintaan.

Rahoitukset julkistettiin Jenny ja Antti Wihurin säätiön tiedotteessa lauantaina 9.10.2021.

Itämeri-kylä Pop-Up

Itämeri-kylä Pop-Up avautuu Itämeri-päivänä Kotka Maretariumin eteen. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus esittelee uutta Itämeren aarteet -peliä, jonka avulla voit helposti aloittaa tutustumisen Itämeren aarteisiin. Kotkan kaupungin ympäristöpalvelut tarjoavat mahdollisuuden testata kaupunkipyöriä. Lisäksi saat opastusta miten voit hyödyntää kaupunkipyöriä myös jatkossa. Luontokoulu Haili tuo Pop-Upiin lasten kestosuosikit ötökät, mutta pääosassa ovat tällä kertaa punkit. Kymen Vesi Oy esittelee Cosmethics sovellusta, jolla voit helposti tarkastaa käyttämäsi kosmetiikan ympäristövaikutuksia. Lisäksi kuulet miten Mussalon laitos on vastannut Kotkan kaupungin tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. MM Kotkamills Oy auttaa sinua tutustumaan muovipakkausten merkintöihin, jotta voit jatkossa varmistaa miten kierrätät käyttämäsi muovin oikein.

Tervetuloa mukaan!

Itämeri-kylä Pop-Up

MILLOIN: torstaina 26.8. klo 10-17
MISSÄ: Kotka Maretariumin edusta, Sapokankatu 2
KENELLE: kaikille Itämerestä kiinnostuneille

 

 

Itämeren aarteet -peli

Itämeren aarteet -peli on verkkoversio suositusta Itämeri-kylä tapahtumasta, jota on järjestetty usean vuoden ajan Kotkan Meripäivien yhteydessä. Itämeren aarteet -pelin ensimmäinen versio julkaistaan Itämeri-päivänä 26.8 klo 12 ja se on pelattavissa syyskuun loppuun saakka. Pelissä liikutaan Kotkansaarella ja tutustutaan Itämeren aarteisiin pelikarttaan merkittyjen rastien avulla. Peli sopii kaikenikäisille Itämeren aarteiden vaalimisesta kiinnostuneille pelaajille. Pelin tavoitteena on lisätä pelaajan tietämystä Itämeren aarteista ja sen kautta herättää kiinnostus Itämeren suojelemiseen.

Yleiset ohjeet pelaamiseen

  • Peli avautuu 26.8 klo 12 ja on käytössäsi lokakuun loppuun saakka.
  • Tarvitset pelaamiseen älypuhelimen, jossa on nettiliittymä.
  • Pelaaminen vaatii liikkumista Kotkansaarella. Muistathan huomioida muut tielläliikkujat!
  • Testipeli tehtiin polkupyöräillen, jolloin matkaa tuli 9 km ja aikaa kului 1h 25 min.
  • Rasteja on yhteensä 12. Itämeri-päivänä 26.8. klo 12-17 on avoinna yksi erikoisrasti.
  • Voit kiertää rasteja haluamassasi järjestyksessä useamman eri päivän aikana.
  • Rastilla tarvitaan hitunen malttia, jotta GPS-paikannus pysyy perässäsi.
  • Jokainen rasti sisältää lyhyen alustuksen, jossa kerrotaan jostakin Itämeren aarteesta. Voit joko lukea tai kuunnella alustukset. Alustuksen jälkeen sinun tulee ratkaista rastin tehtävä.
  • Peliä voi pelata osissa ja sen sisältöihin voi palata pelaamisen jälkeen.
  • Osa rasteista sijoittuu maastoon, joka ei sovellu liikuntarajoitteisille.
  • Saat pelatessasi pyynnön antaa palautetta. Mikäli jätät yhteystietosi, voit osallistua arvontaan, jonka palkintona on kolme pääsylippupakettia Kotka Maretariumiin.
  • Peli ei sisällä ostoja, eikä se ole kaupallinen.

HUOM! Pelin äänitiedostejen kanssa on teknisiä ongelmia. Selvitämme asiaa! (26.8.)

Pelaaminen

  1. Lataa maksuton X-Routes mobiilisovellus puhelimeesi sovelluskaupasta (esim. App Store ja Google Play).
  2. Rekisteröidy pelaajaksi sähköpostiosoitetta ja pelinimeä käyttäen.
  3. Valitse Itämeren aarteet -peli ja nauti pelistä

Peli on Itämeri-kylän toimijoiden yhteinen ponnistus.

Ensimmäisen version suunnittelussa ovat olleet mukana Luontokoulu HailiKotkan kaupungin ympäristöpalvelut, Kaakkois-Suomen ELY-keskusMetsähallituksen Luontopalvelut, Suomen Merimuseo, Kymen Vesi Oy, Kotka Maretarium Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Kertojana toimii näyttelijä Thomas Pryke. Äänituotannosta on vastannut Tero Taxel.

Tekijöillä on oikeus tarvittaessa päivittää ja muuttaa pelin aukioloaikaa. Rekisteröityessään pelaaja antaa nimimerkin, jota hän käyttää pelatessaan. Nimimerkki ei saa olla loukkaava, lain tai hyvän tavan vastainen tai muutoin sopimaton. Pelaaja pelaa omalla vastuullaan ja vastaa pelaamiseen käyttämiensä omien laitteiden, yhteyksien ja ohjelmistojen hankkimisesta, toimintakunnosta ja asianmukaisesta suojaamisesta.

Uusi tieteellinen artikkeli alusten päällyskasvustojen hallinnasta

COMPLETE -hankkeen tutkijat ovat julkaisseet Marine Pollution Bulletin -sarjassa artikkelin, joka perkaa alusten runkoihin kiinnittyvien eliöiden muodostamien kasvustojen hallintakysymystä Itämerellä laadullisen päätösanalyysin keinoin.
Päällyskasvustojen hallinta on tärkeää niin vieraslajien leviämisen kuin alusten polttoainetalouden ja hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Kasvustojen kehittymistä voidaan ehkäistä alusten vedenalaisten osien säännöllisellä puhdistamisella ja erilaisilla kiinnittymistä estävillä pinnoitteilla. Menetelmiin ja niiden yhdistelmiin liittyy kuitenkin riskejä, jotka on syytä huomioida valintoja tehdessä.

Tuoreessa artikkelissaan tutkijat selventävät päällyskasvustojen hallintapäätösten monisyistä ja poikkitieteistä luonnetta, tarjoten ajattelun tueksi systeemisen visuaalisen esityksen ongelman synnystä ja keinoistamme vaikuttaa siihen. Artikkeli avaa alus- ja reittikohtaisten tekijöiden, kuten myös Itämeren fysikaalis-kemiallisten olosuhteiden merkitystä optimaalisten valintojen taustalla. Päätösongelmaa tarkastellaan monitavoitteisesti, niin laivayhtiön kustannusten, hiilidioksidipäästöjen, kuin Itämeren ekosysteemiin kohdistuvien riskien valossa.

Artikkeli on osa Merikotka-tutkija Emilia Luoman väitöskirjatyötä Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä. Väitöskirjassaan Luoma soveltaa osallistavia systeemimallinnusmenetelmiä Itämeren vesiliikenteeseen liittyvien ympäristö- ja kestävyyskysymyksien tarkasteluun.

Linkki alkuperäiseen artikkeliin

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

Väitös öljyonnettomuuksien riskinarvioinnista ja hallinnasta

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan tutkijaverkoston jäsen Liangliang Lu väitteli tekniikan tohtoriksi 18.6.2021 Aalto -yliopistolla meritekniikan alalta. Vastaväittäjänä toimi professori Zaili Yang, Liverpool John Moores -yliopistosta Iso-Britanniasta.

Väitöskirjatyössään Lu on kehittänyt menetelmiä öljyonnettomuuksien riskien arviointiin ja hallintaan haastavissa jäisissä olosuhteissa, tapaustutkimusalueenaan pohjoinen Itämeri.

Vuotuisen jääpeitteisen ajan lyhetessä pohjoisilla arktisilla ja subarktisilla merialueilla aukeaa uusia väyliä merenkululle. Kun laivaliikenne näissä haastavissa olosuhteissa lisääntyy, onnettomuuksien todennäköisyys kasvaa. Vähälajiset pohjoiset ekosysteemit ovat erityisen herkkiä erilaisille häiriöille ja öljyonnettomuudella voisi näillä alueilla olla keskimääräistä tuhoisammat seuraukset. Myös öljyntorjunta jäisessä ympäristössä on erittäin haastavaa ja sen onnistuminen epävarmaa.

Lianliang Lun väitöskirja keskittyy erityisesti öljyntorjunnan tehokuuden parantamiseen jääolosuhteissa. Tutkimus lähtee liikkeelle kokonaisvaltaisesta systeemimallista, joka kuvaa tapahtumaketjun laivojen yhteentörmäyksestä tankkerista vuotavan öljyn määrään, öljyn ajelehtimiseen meressä ja lopulta öljyntorjuntaan jäissä.

”Jotta voidaan ehdottaa tehokkaita riskinhallintatoimia, tulee meidän ensin ymmärtää riskin synnyttävää systeemiä”, toteaa Lu

”Systeemimallinnuksen avulla päästään tunnistamaan kriittisimmät öljyntorjunnan tehokkuuteen ja valmiustasoon vaikuttavat tekijät. Tältä pohjalta voidaan edelleen lähteä suunnittelemaan optimaalisia riskinhallintatoimia – eli toimia öljyntorjunnan tehostamiseksi”, hän sanoo.

Väitöskirjassa öljyntorjunta-aluksen operoitavuus jäissä tunnistetaan yhdeksi kriittisimmäksi öljyntorjunnan onnistumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Tältä pohjalta Lu on kehittänyt uudenlaisen operoitavuusindeksin työkaluksi öljyntorjuntaoperaatioiden johtamiseen. Indeksi lasketaan öljyntorjunta-aluskohtaisesti ja sen on tarkoitus auttaa torjuntaoperaation suunnittelussa ja toteuttamisessa onnettomuushetkellä vallitsevissa ympäristö- ja jääolosuhteissa.

Lianliang Lun väitöskirja perustuu osittain hänen Merikotka -tukimusverkoston yhteisessä SIMREC-hankkeessa tekemäänsä työhön.

Viidestä tutkimusartikkelista koostuvan väitöskirjan yhteenveto ”Risk management of ship-source oil spill in ice conditions in the Northern Baltic Sea” on ladattavissa Aalto-yliopiston julkaisuarkistosta.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen